Ennustearkisto

Rajuilmaennuste 3.7.2016

Last Updated: Sunday, 03 July 2016 01:00
Written by Pauli Jokinen

YHTEENVETO

Salamoivaa kohokonvektiota voi esiintyä sunnuntaina jo yöstä alkaen maan länsiosassa. Kylmän rintaman edetessä idemmäksi, on iltapäivällä ja illalla odotettavissa maan itäosassa sekä Kainuussa ja P-Pohjanmaalla melko voimakkaita pohjoiseen eteneviä ukkoskuuroja. Niiden yhteydessä salamointi on hetkittäin runsasta ja yli 20 m/s ukkospuuskat sekä rankkasateet taajamatulvineen ovat mahdollisia. Salamointi voi jatkua itäisimmissä maakunnissa vielä maanantain puolellekin. Sunnuntain salamamäärä menee todennäköisesti heittämällä kuluvan kesän tilaston kärkisijalle samoin kuin ukkoskuurojen aiheuttamat vaikutukset muun muassa liikenteelle, sähkönjakelulle ja pelastustoimelle. Eväitä kesän 2010 rajuilmojen kaltaisiin vahinkoihin ei todennäköisesti kuitenkaan ole. Vaaratasoissa ilmaistuna 3.7.2016 tilanne asettuu oranssin vaaratason alalaitaan.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Pohjois-Euroopassa vallitsee meridionaalinen virtausrakenne, jossa Norjanmeren yllä olevan ylämatalan ja Venäjällä olevan yläkorkean välissä puhaltaa melko voimakas suihkuvirtaus etelästä pohjoiseen. Puolaan kurkottava terävöityvä yläsola nousee sunnuntaina illalla kohti Suomea. 
 
Niin ikään Norjanmerellä olevan pintamatalan kylmä rintama liikkuu päivän mittaan lännestä itään Suomen poikki. Puolenpäivän aikaan se ulottuu arviolta Itä-Uudeltamaalta Länsi-Lappiin. Rintaman liikenopeus hidastuu päivän kuluessa ja se muuttuu melko stationääriseksi illan tunteina. 
 
Terävän rintamalinjan itäpuolella on helteistä ja varsin kosteaa ilmaa, joka kumuloituu rintaman eteen lännestä ja etelästä. Suurin rajakerroksen kosteus löytyy kuitenkin melko kapeana kiilana rintaman läheisyydestä. Rintaman itäpuolella ilma on ehdollisesti epävakaata ja suurin keskitroposfäärin lämpötilavähete löytyy maan kaakkoisosasta, heiketen pohjoiseen mentäessä.  Rintaman yhteydessä esiintyy myös merkittävää pintatuulikonvergenssia siten, että ennen rintaman ylitystä tuuli puhaltaa etelästä ja ylityksen jälkeen lännestä.
 
Rintamaan kehittyy melko todennäköisesti aalto illan tai yön tunteina Suomen etelä/kaakkoispuolelle, josta se matkaa itäisimpiä maakuntia kohti. 
 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Sunnuntaina aamulla kylmä rintama on maan länsiosassa ja kosteuden advektio on jo käynnissä sen etupuolella maan etelä- ja keskiosassa. Niinpä salamoivaa kohokonvektiota voi esiintyä maan länsiosassa yön ja aamun mittaan. Salamointi voi liittyä Baltiasta saapuneen MCS:n jäänteisiin.
 
Päivän edetessä rintama jatkaa liikettään idemmäksi ja "kerää" etupuolelleen kosteutta kapeaksi vyöhykkeeksi. Salamointi alkaa saada hiljalleen puolenpäivän aikoihin puhtia rintamalinjan tuntumassa melko kapealla vyöhykkeellä Kymenlaaksosta Pohjois-Savon kautta Etelä-Lappiin. Paremmin pinnasta ponnistava syvä kostea konvektio alkaa kuitenkin todennäköisesti muutamaa tuntia myöhemmin iltapäivän tunteina Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon alueella. Illalla ukkosherkin ilma siirtyy enemmän Etelä-Karjalasta Koillismaalle ulottuvalle alueelle. Itään siirtyminen saattaa tapahtua osin diskreetisti uuden ukkoskuurorintaman syntyessä aiemman itäpuolelle. Myöhään illalla tai yöllä rintamavyöhykkeeseen kehittyy melko todennäköisesti aalto Suomen kaakkoispuolelle, joka saattaa pitää yllä syvää kosteaa konvektiota itäisimmissä maakunnissa yöhön ja ehkä aamuunkin saakka. Tilanne voi vielä jatkua myöhemmin maanantaina riippuen edellä mainitun kehittyvän osakeskuksen yksityiskohdista.   
 
Suomen ylle ulottuu ylätroposfäärin suihkuvirtauksen itäinen osa, joka voimistaa syvän kerroksen tuuliväännettä pintarintaman itäpuolellakin. Näin ollen pinnasta ponnistavat kuurosolut pystyvät järjestäytymään paremmin matkatessaan pohjoisen suuntaan. Mikäli länsi-itä-suuntaisia kuurojanauhoja syntyy, on niissä kohonnut riski yli 20 m/s ukkospuuskille ja paikallisille syöksyvirtauksille. Voimakkaiden ukkospuuskien lisäksi salamointi voi olla hetkittäin rajua parhaiten järjestäytyneissä kuuroryppäissä. Vahinkoa voi myös syntyä rankkasateiden aiheuttamista taajamatulvista, sillä ilmapilarin vesisisältö on varsin suuri ja rintaman liikenopeuden hidastuminen tarkoittaa, että samojen alueiden yli voi liikkua useampi rankkasade päivän kuluessa. Ukkoskuurot järjestäytyvät synoptisen mittakaavan pakotetta osin noudatellen pohjois-eteläsuuntaisiksi nauhoiksi ja erityisesti näiden pitkittäin liikkuvien nauhojen yhteydessä suuret sademäärät ovat todennäköisiä. Mikäli iltapäivän lopputulos on pitkä pohjois-eteläsuuntainen ukkoskuurojen ketju, on mahdollista, että muodostelmaan syntyy itään pistäviä ulokkeita. Tuulivahinkojen todennäköisyys on näiden ulokkeiden yhteydessä suurimmillaan.
 
Sunnuntain salamamäärä tulee todennäköisesti olemaan useita tuhansia (jopa 5 000 - 10 000) eli kuluvan kesän toistaiseksi suurin. Ukkospuuskien ja rankkasateiden vaikutuksia on hankala arvioida, mutta ulkona pidettäviin kesätapahtumiin osallistuvien on syytä seurata tilanteen kehittymistä tarkasti. Arvon päivän ukkoset voisivat joinakin tavanomaisina ukkoskesinä vastata vuoden merkittävintä tapausta, mutta kesän 2010 kaltaiset rajuilmat eivät ole todennäköisiä.   
 
Sunnuntain ukkoskehityksen epävarmuuksia ovat muun muassa aikaisemman kohokonvektion mahdollisesti aiheuttama runsaampi pilvisyys, rintaman etupuolella olevan kosteussektorin kapeus, rintamaliikkeen nopeus ja Suomen etelä/kaakkoispuolelle syntyvän aallon aikataulu. Ennustemallien mukaan itäisimmissä maakunnissa aurinko tulee päivällä paistamaan ja lämpötila kohoaa selvästi hellelukemiin. Rintaman läheisyydessä sen sijaan vuorokauden alkupuoliskon kohokonvektio voi luoda jonkin verran pilvikattoa melko kapean kostean vyöhykkeen yllä, jolloin ukkoskehityksessä voi olla ainakin tilapäisesti hieman hiljaisempaa ennen kuin kosteus pääsee jälleen lyömään kättä idempänä lämpimämmän pintailman kanssa. Tilanteessa pitäisi olla läsnä kuuman ilmamassan mukanaan tuomaa konvektiivista estoa, jonka pitäisi hillitä konvektiosolujen muodostumista kaukana rintaman edessä. Mikäli ukkoskuurojen käynnistyminen kuitenkin tapahtuu laajalti rintaman edessä kostean ilman sektorissa, tilanteen energiavarat voivat kulua nopeasti loppuun. Tässä tapauksessa aktiivinen salamointijakso voisi kestää vain muutaman tunnin.
 
Rintamalinjan liikenopeus ja sen iltapäiväinen sijainti oli vielä lauantai-iltana pienoinen arvoitus. Heittoa mallien välillä on muutama sata kilometriä itä-länsi-suunnassa, joten edellä mainittuihin aluerajauksissa voi vielä esiintyä muutoksia. Merkittävimmät erot liittyvät kuitenkin Suomen etelä/kaakkoispuolelle kehittyvään aaltoon. Yksi malli kehittää sen Viron yllä jo iltapäivällä, osa malleista Laatokan suuntaan alkuyön tunteina. 

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 500...1200 J/kg, Shear6km 15-22 m/s, Shear1km 5-10 m/s, MIXR500m 11...13 g/kg, PW 35-40 mm

Pauli Jokinen ja A-J Punkka

Comments  

#1 profile1487 2018-10-31 22:40
Need cheap hosting? Try webhosting1st, just $10 for an year.

http://www.electra.com.ua/images/photos/22389/10/0033b7c5a0875b72fef509cc.jpg
Quote