17.8.2008

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Venäjällä on korkeapaine, josta yltää selänne Suomeen. Laaja matalapaineen alue yltää Pohjois-Atlantilta keskisen Euroopan pohjoisosaan. Yksi suljetuista ylämatalan keskuksista liikkuu sunnuntain aikana Puolasta Keski-Itämerelle. Ylätroposfäärin lounainen suihkuvirtaus yltää Keski-Ruotsista Suomen poikki koilliseen. Lähes koko maassa esiintyy lauantaista keski- ja ylätroposfäärin kylmää advektiota. Keskitroposfääri on instabiilein maan kaakkoisosassa sekä etenkin Suomen kaakkoispuolella.

 

Alempana troposfäärissä pintamatala liikkuu eteläiseltä Itämereltä Tukholman tienoille. Erittäin rajuja ukkosia Keski-Euroopassa aikaan saanut hyvin lämmin ilmamassa alkaa hivuttautua eteläisen Suomen ylle aiheuttaen erittäin voimakasta lämmintä advektiota. Lämmin pintarintama ei kuitenkaan sunnuntain kuluessa yllä Baltiasta Suomeen, vaan on illalla likimain Suomenlahdella. Ilmamassa on Suomen oloihin harvinaisen kuumaa (T850 ~ +20C). Keskikesällä optimaaleissa olosuhteissa lämpötilat voisivat kohota jopa +35 asteen vaiheille, mutta nyt Suomi jää pintarintaman kylmemmälle puolelle pintatuulien puhaltaessa idän ja koillisen väliltä. Alatroposfäärin korkeimmat ekvivalentti potentiaalilämpötilan arvot ja samalla suurin kosteussisältö sijaitsee hieman pintarintaman pohjoispuolella (maan eteläosan yllä). Toinen maksimialue on kylmän rintaman edessä ja sijaitsee iltapäivällä Baltiassa. Varhain sunnuntaina lämpimän rintaman itäosa pullistuu pohjoiseen voimistaen lämmön ja kosteuden advektiota kaakonkulmalla sekä Suomen kaakkoispuolella. Myöhemmin sunnuntaina advektiot voimistuvat myös lännempänä kylmän rintaman edellä, kun pintamatala etenee Ruotsiin.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Sunnuntain aikana konvektio ei pääse Suomessa juurtumaan missään vaiheessa rajakerrokseen, vaan syvää kosteaa konvektiota ja ukkospilvikehitystä säätelevät pitkälti alemman troposfäärin lämmön ja kosteuden advektiot. Alueellinen ukkosriski on suurimmillaan 40-60% kartan osoittamalla alueella, jossa rintamavyöhykkeiden tuntumassa suuri alatroposfäärin kosteussisältö ja otollinen keskitroposfäärin instabiilisuus paiskaavat kättä. Jo lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ja sunnuntaiaamuna salama-aktiivisuus voi olla runsasta ja se painottuu maan kaakkoisosaan ja hieman Suomen kaakkoispuolelle. Tilanne on otollinen ainakin muutaman pienikokoisen useita tunteja kestävän konvektiivisen järjestelmän synnylle. Aamun ja aamupäivän aikana nämä järjestelmät etääntyvät Venäjälle. Myöhään iltapäivällä ja etenkin illasta alkaen kuuropilvikehitys painottuu Ruotsin matalapaineen okluusiopisteen läheisyyteen sekä kylmän rintaman edelle. Tällöin Viroon, maan lounaisosaan sekä lounaisille merialueille voi kehittyä jälleen pienikokoisia konvektiojärjestelmiä, jotka säilynevät hengissä pitkälle yöhön.

 

Sunnuntain tuuliprofiilit ovat paikoin otolliset "tuuliselle konvektiolle", mutta rajakerroksen termodynamiikka ei. Stabiili rajakerros kutistaa syöksyvirtausriskin marginaaliseksi. Sunnuntain vaaraa aiheuttava sää liittynee mahdollisiin suurehkoihin rakeisiin sekä taajama-alueiden äkkitulviin. Supersolujen esiintyminen yöllisissä konvektiojärjestelmissä on mahdollisuuksien rajoissa, tosin korkea lämpötilan nollaraja pienentää hieman riskiä. Synoptinen tilanne on myös otollinen konvektiojärjestelmien jonoutumiselle, mikä lisää taajamatulvien riskiä (tosin suurehko liikenopeus alentaa riskiä). Ohjaava virtaus vie konvektiosoluja aluksi kohti koillista ja myöhään sunnuntaina luoteeseen. Konvektiojärjestelmät tulevat todennäköisesti olemaan huonosti järjestäytyneitä ja nopeasti muotoaan muuttavia, mikä on seurausta päinvastaisiin suuntiin osoittavista liike- ja etenemisvektoreista.

 

Kuten yleensä "kohokonvektiotilanteissa", myös nyt numeeriset mallit ovat hyvin eri kannalla ukkospilvikehityksen käynnistymisestä sekä ajallisesti että paikallisesti. Tilanteessa on vahvasti läsnä kaikki merkittävään yöukkosepisodiin tarvittavat ainekset, mutta se missä ja milloin ainesosat löytävät toisensa, on hyvin vaikeaa ennustaa. Kokemukset aiemmista vastaavista tilanteista ovat osoittaneet, että mallien kyky ennustaa syvän konvektion lähtötason olosuhteet oikein, on kyseenalainen. Ennustetut lämpötila- ja kosteusprofiilit oireilevat kuitenkin oheisen kuvan mukaista riskialuetta. Kosteuden syöttö saattaa tosin  ulottua odottamattoman kauas pohjoiseen, joten ei ole täysin poissuljettua, että konvektiojärjestelmät puhkaisisivat riskialueen reunat. Tällä kertaa pilvisyyden määrällä, alustan laadulla tai pintakerroksen lämpötiloilla ei ole ukkospilvikehitykselle mitään merkitystä eivätkä ne aiheuta ennusteeseen ylimääräistä epävarmuutta.

 

Lopuksi allekirjoittanut rohkaisee kaikkia yöukkosista kiinnostuneita olemaan tulevat kaksi yötä valppaana. On enemmän kuin todennäköistä, että ukkospilvet eivät enää toista kertaa tänä kesänä haudu näin mehevässä ilmamassassa.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MUCAPE 300...1200 J/kg (epävarma), LI -1...-4 K, Shear6km 15...20 m/s, MIXR500m 10...13 g/kg

 

14.8.2008

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Pohjois-Atlantilla ja Fennoskandiassa on laaja matalapaineen alue. Yksi ylämatalan keskuksista liikkuu torstain aikana Keski-Ruotsista Lapin yli koilliseen. Lyhyt ja erittäin heikko yläsola saapuu Ruotsista maan länsiosaan iltapäivällä tai illalla. Matalapaineen alueen siirtyminen enemmän Suomen ylle aiheuttaa keskiviikosta huomattavaa keski- ja ylätroposfäärin kylmää advektiota. Lounainen melko voimakas ylätroposfäärin suihkuvirtaus on pääosin Suomen kaakkoispuolella.

 

Alempana troposfäärissä keskiviikon laiha lämmin sektori etääntyy yhä kauemmas Venäjälle ja Suomen alueella ilmamassa on melko "tasapaksua". Lämpimintä ilmamassa on maan kaakkoisrajalla, mutta alatroposfäärin kosteussisältö on suurin hieman sisämaan puolella. Ylempi alatroposfääri ja keskitroposfääri ovat instabiileimpia kosteimmalla alueella. Myös alatroposfäärissä esiintyy keskiviikosta kylmää advektiota, mutta se on heikompaa kuin ylempänä troposfäärissä. Alatroposfäärin lounaiset virtaukset ovat koko maassa voimakkaita, 15-20 m/s. Tämän vuoksi perusvirtaus pinnan lähelläkin on voimakas ja iltapäivällä hyvin puuskainen.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Vaikka alatroposfäärin kosteussisältö pienenee keskiviikosta ja kylmää advektiota esiintyy kautta troposfäärin, yläkerran alakertaa voimakkaampi kylmeneminen yhdessä riittävän alatroposfäärin kosteussisällön ja iltapäivän auringonpaisteen kanssa kohottavat ukkosriskin iltapäivällä 20-50%:iin kartan osoittamalla alueella. Mikäli yön mittaan ei synny laajoja alapilvilauttoja, kuuropilvikehitys käynnistyy jo keskipäivän tienoilla suurimman kosteussisällön alueella (likimain linja Turku-Joensuu). Iltaa kohti aktiivisuus laskee, mutta saattaa osittain jatkua yöhön etenkin mahdollisen lyhyen yläsolan yhteydessä.

 

Torstain konvektiopilvet kohoavat melko vahvan dynamiikan omaavaan ympäristöön. Troposfäärin ohjaava virtaus kuljettaa yksittäisiä tavallisia konvektiosoluja jopa yli 50 km/h koilliseen. Konvektiosolujen järjestäytyminen on mahdollista lähinnä etelä-pohjois- tai kaakko-luode-suuntaisiin nauhoihin. Mikäli kuuropilvinauhat ottavat tämän orientaation, syöksyvirtausriski on selvästi kohonnut. Tästä vinkkaavat myös ennustettu kuivahko kerros ilmakerros keskitroposfäärissä sekä ennustettujen tuuliprofiilien suoruus ja alapainotteisuus. Tuuliprofiilit ennustelevat myös hieman kohonnutta supersolujen mahdollisuutta eikä näihin liittyviä tornadojakaan voi matalien nostotiivistystasojen vallitessa sulkea pois. Tosin konvektion järjestäytyminen nauhoihin ja kuuropilvikehityksen käynnistyminen laaja-alaisena purskeena laskevat supersolujen mahdollisuutta. Konvektiopilviin liittyvien puuskien lisäksi voimakkaaseen perusvirtaukseen liittyy puuskia, joissa tuulennopeus ylittää 15 m/s (mikä riittää kesäaikaan vähäisten tuulivahinkojen syntyyn).

 

Tämänkertaisen ennusteen epävarmuustekijät liittyvät lähinnä konvektiopilvien alueelliseen kattavuuteen sekä mahdollisiin alapilvilauttoihin aamulla ja aamupäivällä. Mikäli laajoja pilvilauttoja kehittyy, konvektion käynnistyminen siirtyy jopa muutaman tunnin myöhemmäksi. Samalla tosin tilanteen lievän patoutumisen mahdollisuus kasvaa, mikä kasvattaisi myöhemmin myös vaaraa aiheuttavan konvektion ja supersolujen riskiä. Niinpä täysin pilvetön aamu voi johtaa kuuropilvikehityksen yhtäaikaiseen starttiin laajalla alueella, mikä laskee sekä ukkosriskiä, että vaaraa aiheuttavan sään riskiä. Keskiviikkoiltana mallit eivät olleet aivan yksimielisiä syvän kostean konvektion kattavuudesta. Todennäköistä kuitenkin on, että tilanteen "dynaamisuus" johtaa ainakin vähäisiin (konvektiopilviin liittyviin) tuulivahinkoihin iltapäivän aikana. Se kuinka laajalti tuulivahinkoja esiintyy, määräytynee suurelta osin em. epävarmuustekijöiden mukaan.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 300-700 J/kg, LI -1...-3 K, Shear1km 7-15 m/s, Shear6km 15-20 m/s, SRH1km ~100 m2/s2, MIXR500m 7...9 g/kg

 

1.8.2008

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Jatkuvasti kuihtuva yläselänne yltää Keski-Euroopasta Skandinavian lounaisosien yli Islantiin. Selännettä kuihduttavat Brittein saarilta lähestyvä matalapaineen alue sekä toisaalta Suomen koillispuolella oleva ylämatala, joka syöttää Jäämereltä edelleen vuodenaikaan nähden erittäin koleaa ilmaa Suomeen. Ylämatalaa kiertää lyhyt sola, jonka pohja on iltapäivällä Kuolan niemimaalta maan länsiosaan ulottuvalla linjalla matkalla edelleen kohti kaakkoa. Solaan liittyy myös kohtalaista positiivista pyörreadvektiota eteläisessä Suomessa ja solan edellä kulkee heikko länsiluoteinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus.

 

Alempana troposfäärissä yläsola työntää edellään kosteaa ja helteistä ilmamassaa, jossa on tutusti myös ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänne ja lämpimän ilman advektiota. Ilmamassa rajautuu itä-länsisuuntaiseen erittäin terävään kylmään rintamaan, joka on iltapäivällä maan eteläosassa liikeessä kohti Baltiaa. Osa torstain itäisen Suomen runsaasta kosteussisällöstä luiskahtaa Venäjän puolelle, mutta tilannetta paikkaamaan advektoituu Ruotsin puolelta entistä mehevämpi annos alatroposfäärin kosteutta juuri rintaman eteen. Kosteus kiilaa samalla myös luoteesta rintaman mukana saapuneen otollisen keskitroposfäärin lämpötilavähetteen alle. Rintamaan liittyy myös selväpiirteinen tuulikonvergenssinauha.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Perjantaina syvän kostean konvektion ainesosat löytävät Suomessa toisensa siten, että odotettavissa on todennäköisesti kesän toistaiseksi vilkkain ukkospäivä. Torstain jäljiltä sade- ja ukkoskuuroja liikkuu jo yöllä ja aamulla maan keskiosassa. Toisaalta myös lounaisilla merialueilla voi esiintyä varhain perjantaina ukkoskuuroja. Tosin siellä tilanne saattaa jäädä patoutuneeksi tarvittavan noston puuttuessa. Korkeimmillaan ukkosriski on perjantai-iltapäivänä Suomenlahden rantaviivasta jonkin verran sisämaahan päin. Alueellinen ukkosriski kohoaa rintamassa ja hieman sen eteläpuolella 40-70%:iin. Rintaman ylityksen jälkeen aktiivisuus Suomen puolella romahtaa melko nopeasti viimeistään illalla.

 

Perjantaipäivän ensimmäiset tuoreet konvektiosolut ponnistanevat keskipäivällä tai hieman iltapäivän puolella taivaalle auringonpaisteen ja konvergenssinauhan avustamina alueella, jossa alatroposfäärin kosteussisältö on suurin (eli likimain Salpausselän alueella). Konvektion ryhmittyminen on todennäköistä synoptisen ja mesomittakaan pakotteiden vuoksi. Tämän tuloksena maan eteläosaan syntynee nauhamainen itä-länsisuuntainen konvektiojärjestelmä, joka etenee iltapäivän tunteina etelärannikolta Suomenlahdelle. Kylmän rintaman erittäin suuren kaltevuuden vuoksi rajakerros saattaa toipua tämän jälkeen nostamaan vielä yksittäisiä konvektiosoluja maan eteläosaan. Myös kylmän rintaman kaareutuminen etelään voi aiheuttaa sen, että maan lounaisin osa jää vielä illaksi ukkosherkän ilmamassan piiriin. Myöhään illalla tämä lieneekin ainoa alue, jossa ukkosriski on enää kohonnut.

 

Ukkoskuuronauhan ennustettu orientaatio alemman troposfäärin virtausten suhteen ei ole otollisin mahdollinen vaaraa aiheuttaville ukkospuuskille. Tätä paikkaa kuitenkin Suomen oloihin todella raflaava termodynamiikka - ennustetut MLCAPE-lukemat ovat kerran kesässä -tasoa. Lisäksi mallit ennustavat kuivahkon ilmakerroksen juuri sille korkeudelle, josta konvektiopilvien laskuvirtaukset hyötyvät eniten. Voimakkain paksun kerroksen tuuliväänne jää selvästi ukkosherkän alueen pohjoispuolella, mutta huolimatta tästä keskinkertaisesta dynamiikasta syöksyvirtausriski on selvästi kohonnut. Mikäli kuuronauhasta ei tule yhtenäinen, lyhyempien nauhojen orientaatio voi muuttua siten (lounais-koillissuuntaan), että myös alemman keskitroposfäärin virtaukset tekevät työtä syöksyvirtausten hyödyksi. Ukkospuuskien lisäksi yli 2 cm kokoisten rakeiden esiintyminen on todennäköistä. Myös taajama-alueiden tulvat ovat mahdollisia etenkin, jos konvektiojärjestelmän "ruokailusuunta" muuttuu rannikolla hetkeksi sisämaata kohti hidastaen järjestelmän nettoliikettä.

 

Tämänkertainen ennuste ei näytä kärsivän perinteisistä epävarmuuksista, kuten alatroposfäärin kosteuden riittävyydestä tai lämpötilan kohoamista estävästä pilvisyydestä. Näiden sijaan konvergenssinauhan etenemisaikataulu on kriittinen. Mikäli aikataulu nopeutuu edes muutamalla tunnilla, salamointi Suomen puolella jää selvästi ennustettua heikommaksi samoin kuin vaaraa aiheuttavan sään mahdollisuus. Ennustetta laadittaessa aikaisin nauhan siirtyminen Suomenlahdelle oli klo 13 ja myöhäisin klo 18. Tämä aikaväli on melko pieni mutta silti hyvin merkityksellinen.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 800-1500 J/kg, LI -2...-5 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s, SRH1km < 100 m2/s2, MIXR500m 9...12 g/kg

 

30.7.2008

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Vahva omega-yläselänne yltää Keski-Euroopasta Skandinavian länsiosan yli luoteeseen. Suomen itäpuolella on suljettu ylämatala. Toinen ylämatala on Jäämerellä ja se alkaa vähitellen kovertaa yläselänteen itäreunaa liikkuessaan kaakkoon. Samalla se vyöryttää viileää ilmaa maan pohjoisosaan. Jäämeren ylämatalaa ympäröivä heikohko länsiluoteinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus yltää iltapäivästä alkaen Lapin pohjoisosaan.

 

Alempana troposfäärissä pintamatala on Suomen koillispuolella ja sen itä-länsisuuntainen kylmä rintama saapuu iltapäivällä Jäämereltä Lapin pohjoisosaan. Rintaman etupuolella on kapeahko alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänne. Alatroposfäärin kosteussisältö on suurin noin 100 km rintaman eteläpuolella. Tällä alueella esiintyy myös heikkoa alatroposfäärin lämmintä advektiota. Muutamien mallilaskelmien mukaan pintarintaman eteen voi syntyä itä-länsisuuntainen tuulikonvergenssinauha.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Alatroposfäärin lämmön ja kosteuden advektio yhdessä iltapäivän auringonpaisteen kanssa työstävät keskiviikon aikana synoptisen tilanteen ukkosille otolliseksi kartan osoittamalla alueella maan pohjoisosassa. Alueellinen ukkosriski on korkein myöhään iltapäivällä ja illan aikana, 20-30%. Iltaa kohti aktiivisuus laskee, mutta järjestäytyneet konvektiosolurykelmät saattavat selvitä vuorokauden vaihteen yli.

 

Kuuropilvikehityksen käynnistyminen saattaa mennä pitkällekin iltapäivän puolelle alatroposfäärin kosteuden hitaasti lisääntyessä. Kehitys lähtee todennäköisesti käyntiin tuulikonvergenssinauhan potkaisemana korkeimman alatroposfäärin kosteussisällön alueella (likimain Kolarista tai Muoniosta itään ulottuva alue). Vaikka tilanteen dynamiikka on vaisuhko, ainakin osa konvektiopilvistä järjestäytynee seuraillen pakotteidensa muotoa. Niinpä odotettavissa voisi olla likimain itä-länsi- tai lounas-koillissuuntaisia kuuronauhoja. Iltaa kohti aktiivisuus laskee, mutta alatroposfäärin frontogeneesi, tuulikonvergenssi ja lämmön/kosteuden advektio voivat pitää syvää konvektiota hengissä yöhön asti eteläisessä Lapissa. Laimean dynamiikan ja termodynamiikan vuoksi vaaraa aiheuttavan konvektion mahdollisuus jää melko pieneksi. Voimakkaan paksun kerroksen tuuliväänteen alue on selvästi ukkosriskialueen pohjoispuolella, joskin alatroposfäärin väänne saattaa olla riittävä lähinnä lounais-koillissuuntaisten kuuronauhojen ylläpitoon.

 

Tämänkertaisessa ennusteessa on jälleen läsnä tuttuja epävarmuuksia. Riskialueen itäosassa väijyy edelleen auringonsäteilyä blokkaavien pilvien mahdollisuus. Lisäksi muutamat mallit ennakoivat keskitroposfääriin kostea-adiabaattisen lämpötilaprofiilin, joka saattaisi jättää kuuropilvien kasvun selvästi tropopausin alle. Kolmas tekijä on alatroposfäärin kostean kerroksen paksuus. Muutamat mallit ennustavat kerroksen varsin ohueksi, mikä olisi sekin kehitystä heikentävä tekijä. Mikäli lämpötilat nousevat reiluun 20 asteeseen ja kastepisteet liikkuvat noin 12 asteessa (alimmassa 300-500 metrissä), edellä kuvatun tilanteen kehkeytyminen on kuitenkin todennäköistä. Kaiken kaikkiaan keskiviikosta tullee kuitenkin melko keskikertainen ukkospäivä.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 300-700 J/kg, LI 0...-2 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s, SRH1km < 100 m2/s2, MIXR500m 7...9 g/kg

 

29.6.2008

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Pohjois-Atlantti ja Fennoskandia kuuluvat laajan ylämatalan alueeseen, jossa on useita kuroutuneita ylämatalan keskuksia. Yksi keskuksista saapuu sunnuntaina Ruotsista maan länsiosaan. Ylämatalan vaikutuksesta maan etelä- ja keskiosassa esiintyy heikkoa kylmää advektiota. Ennustealueella ei ole ylätroposfäärin suihkuvirtauksia.

Alempana troposfäärissä kuolevan okluusiorintaman jäänteet liikkuvat sateineen hitaasti maan lounaisosasta pohjoiseen. Rintamaan liittyy likimain SE-NW-suuntainen tuulikonvegenssinauha ja sen mukana pohjoiseen etenee myös hyvin heikkopiirteinen matalapaineen osakeskus. Alatroposfäärin ilmamassa Suomen yllä on lämpötiloiltaan melko "tasalaatuista", mutta kosteudeltaan selvästi runsainta maan länsiosassa.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Yläsolan kasvattaman keskitroposfäärin instabiilisuuden sekä aavistuksen lisääntyvän alatroposfäärin kosteuden myötä alueellinen ukkosriski kohoaa iltapäivällä oheisen kuvan osoittamalla alueella ylimmillään 30-50%:iin. Suurin riski on Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakunnissa. Kehityksen käynnistymisen vaatimaa nostoa on tarjolla pitkin päivää etenkin tuulikonvergenssinauhan läheisyydessä, kunhan auringonpaiste lämmittää rajakerroksen konvektiiviseen lämpötilaan. Iltaa kohti aktiivisuus laskee nopeasti.

Okluusiorintaman mukana saapuu etelästä paikoin paksuakin pilveä ja tasaista rintamasadetta. Kehitys lähtee todennäköisesti käyntiin sadealueen etelä- ja kaakkoispuolella alueella, jossa aurinko pääsee paistamaan ja matalan osakeskuksen konvergenssi potkaisee kuuropilviä taivaalle (linja Turku-Lahti). Päivemmällä rintamapilvisyys todennäköisesti ohenee ja kuuropilvikehitys pääsee käyntiin laajahkolla alueella. Konvegenssinauha keskittänee osan pilvistä suunnilleen Kymenlaaksosta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalle linjalle. Illalla ukkosaktiivisuus heikkenee melko nopeasti rajakerroksen alkaessa stabiloitua ja ylämatalan seisahtuessa lähes paikalleen. Yöukkoseen on pieni mahdollisuus lähinnä riskialueen pohjoisosassa.

Päälle jyräävän ylämatalan keskuksessa vallitsee tyypilliseen tapaan ukkospilville varsin laimea dynamiikka. Ennustetut tuuliprofiilit ennakoivat hitaasti luoteeseen (alueen lounaisosassa koilliseen) liikkuvia konvektiosoluja, joiden järjestäytyminen jää suurelta osin konvergenssinauhan varaan (SE-NW). Etenkin alueen pohjoisosassa monisolujen liike- ja etenemisvektorit "menevät päittäin". Ottaen hitaan liikkeen lisäksi huomioon konvergenssinauhan orientaation, hidasliikkeisten solujen jonoutuminen ja näin ollen taajamien äkkitulvat ovat mahdollisia. Tosin heikkojen virtausten vallitessa monisolujen "resultanttiliikevektorin" ennustaminen on hyvin vaikeaa ja liikesuunta on kiinni sisäänvirtausten ja puuskarintaman välisestä balanssista. Ennustetut potentiaalienergian arvot alkavat olla laimeaa dynamiikkaa kompensoivalla tasolla, joten yksittäisten syöksyvirtausten esiintymistä ei voi sulkea pois. Myös rakeita aina 2-3 cm kokoon asti voisi olla odotettavissa.

Sunnuntain pääasialliset epävarmuudet liittyvät okluusiorintaman auringonsäteilyä blokkaavaan pilvisyyteen sekä konvektiosolujen alueelliseen kattavuuteen. Tällä kertaa alatroposfäärin kosteussisältö ei näyttäisi muotoutuvan esteeksi. Mikäli pilvisyys jää riskialueella paksuksi, ukkosriski jää jonkin verran tässä kuvattua alemmaksi. Täysin ukkosetonta päivää tuskin kuitenkaan on odotettavissa. Jos kuuropilvikehitys käynnistyy massiviisena yhtaikaisena purskeena laajalla alueella, alueellinen ukkosriski jää myös tällöin melko alhaiseksi. Mikäli konvergenssinauha onnistuu fokusoimaan ukkospilvikehityksen pääosin alueelleen, tiedossa voi olla kuluvan kesän toistaiseksi vilkkain salamapäivä (mihin ei toisaalta paljon vaadita ;).

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 300-800 J/kg, LI 0...-3 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s, SRH1km < 100 m2/s2, MIXR500m 7...9 g/kg

 

 

 

 

 

24.6.2008

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Suuri osa Pohjois-Atlanttia ja Fennoskandiaa kuuluu laajan ylämatalan alueeseen. Yksi ylämatalan keskuksista on tiistaina Suomen länsipuolella ja sitä kiertää muutama lyhyt yläsola. Näistä pohjoisempi liikkuu tiistain aikana maan keskiosasta Jäämerelle ja toinen kuroutuu maan eteläosan yli kaakkoon omaksi ylämatalakseen. Ylämatala voimistaa ylemmän troposfäärin kylmää advektiota lähes koko maassa.

Alempana tropofäärissä matalapaine liikkuu Keski-Ruotsista täyttyen maan pohjoisosaan. Suomen yllä on ikääntynyt okluusiorintama, jonka takaisin taipuva osa saapuu maan länsiosaan keskipäivän paikkeilla. Se työntää edellään suurimpien alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan arvojen aluetta (alatroposfäärin kosteus on siis suurin rintaman edellä). Useat mallit ennustavat rintamaan liittyvän terävän tuulikonvergenssinauhan.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Yläsolan aiheuttama keskitroposfäärin instabiilisuuden kasvu yhdessä auringon lämmittämän rajakerroksen kanssa kohottavat ukkosriskiä kartan osoittamalla alueella. Alueellinen ukkosriski on korkeimmillaan iltapäivällä Keski-Suomen ja Pohjanmaan alueella 20-40%. Iltaa kohti aktiivisuus laskee. Riskialueen itä- ja pohjoispuolella keskitroposfäärin heikompi instabiilisuus laskee ukkoskuuroriskiä huomattavasti.

Myös tällä kertaa säätilanteen konvektiivinen esto vähäinen. Niinpä syvä kostea konvektio pääsee käynnistymään paikoin selvästi ennen keskipäivää. Näin tapahtunee erityisesti maan länsiosaan aamulla saapuvan tuulikonvergenssinauhan yhteydessä. Myöhemmin kuuropilviä nousee taivaalle nauhan itäpuolella sitä mukaa, kun konvektiivinen lämpötila saavutetaan. Ylämatalan keskuksen läheisyyden vuoksi troposfäärin virtaukset ovat heikkoja. Tämä yhdessä olemattoman konvektiivisen eston kanssa johtaa melko suureen konvektiopilvien alueelliseen kattavuuteen, mikä puolestaan laskee ukkosriskiä. Päivän mittaan konvektiivisesti aktiivinen alue liikkuu hiljalleen idemmäksi länsireunanaan pohjois-eteläsuuntainen tuulikonvergenssinauha. Yksittäisten konvektiosolujen liikesuunta on likimain koilliseen.

Ennustetut tuuliprofilit eivät yksinään anna odotuksia järjestäytyneelle konvektiolle. Kuuropilvien osittainen järjestäytyminen on kuitenkin todennäköistä. Muotonsa lyhytikäiset kuuropilvinauhat perivät pakotteiltaan, jolloin odotettavissa olisi S-N- tai SW-NE-orientaatio. Tilanteen vaisu dynamiikka ei myöskään kieli merkittävästä vaaraa aiheuttavan konvektion mahdollisuudesta. Tuulikonvergenssinauha sekä kohtalainen alatroposfäärin CAPE saattavat tosin johtaa muutaman heikon trombin syntyyn. Lisäksi paikoitellen monisoluisten kuuropilvialueiden liike- ja etenemiskomponentit ovat vastakkaiset, mikä johtaisi kohonneeseen äkkitulvariskiin taajamissa (pilvien liike on muutenkin hidasta). Riski on suurin taakserakentuvien monisolujen yhteydessä.

Numeeriset mallit ovat melko yksimielisiä ukkosherkän tilanteen kehittymisestä. Merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät alatroposfäärin kosteuteen, pilvisyyteen sekä konvektiopilvien alueelliseen kattavuuteen. Kosteus riittää lähes joka ratkaisussa jonkinlaisen aktiviteetin syntyyn, mutta lopullinen CAPE sanelee, miten tilanne realisoituu. Runsas pilvisyys ja pilvien alueellinen kattavuus näyttäisivät tekevän tiistaista melko keskinkertaisen harmaan kesäkuisen konvektiopäivän.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 100-500 J/kg, LI 0...-3 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s, SRH1km < 100 m2/s2, MIXR500m 7...9 g/kg

 

 

 

 

 

16.6.2008

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Laaja ylämatalan alue yltää Jäämereltä Skandinavian kautta läntiseen Eurooppaan. Yksi ylämatalan keskuksista on Skandinavian eteläosan yllä. Tätä kiertää lyhyt yläsola, jonka pohja kulkee maanantain aikana Baltian eteläosasta aina Vienanmerelle asti. Solan vaikutuksesta lähes koko maassa esiintyy kylmää advektiota keski- ja ylätroposfäärissä. Heikko etelälounainen ylätroposfäärin suihkuvirtaus siirtyy päivän kuluessa yläsolan viemänä maan itäosan yltä Venäjälle.

Alempana troposfäärissä "mehukas" keskileveysasteiden ilmamassa on kaukana Suomen kaakkoispuolella. Ilmamassa Suomen yllä on varsin tasapaksua. Iltaa kohti Baltiassa esiintyy frontogeneesiä ja aallonmuodostusta, mutta tämä oikku ei juuri vaikuta maanantain säähän Suomessa. Alatroposfäärin kosteussisältö on suurin maan länsiosassa, Oulun läänissä sekä Etelä-Lapissa.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Yläsola ja siihen liittyvät synoptisen mittakaavan prosessit luovat maanantain syvälle kostealle konvektiolle raamit. Sunnuntaihin verrattuna muutokset ovat merkittäviä etenkin keskitroposfäärin instabiilisuudessa. Alatroposfäärin kosteussisällön pysyessä ennallaan ja auringon lämmittäessä rajakerrosta oheisen kuvan riskialueille on odotettavissa iltapäiväpainotteisia sade- ja ukkoskuuroja. Maan itäosassa sekä alatroposfäärin kosteustilanne että keskitroposfäärin instabiilisuus ovat länttä huonompia. Konvektion suuresta alueellisesta kattavuudesta johtuen alueellinen ukkosriski jää kartan osoittamalla alueella 20-40%:iin. Iltaa kohti aktiivisuus laskee huomattavasti rajakerroksen stabiloituessa.

Synoptisen mittakaavan prosessit näyttävät muovaavan tilanteen sellaiseksi, että kuuropilvikehitys voi käynnistyä jo ennen keskipäivää (mikäli rajakerros lämpenee odotetusti). Ensimmäiset kuuropilvet nousevat todennäköisesti Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Vaisusta dynamiikasta ja vähäisestä konvektiivisesta estosta johtuen kuuropilviä kehittynee tiheästi, mikä laskee alueellista ukkosriskiä. Ennustetut tuuliprofiilit eivät ole otollisia laajalle konvektion järjestäytymiselle. Ottaen kuitenkin huomioon profiilien lisäksi synoptisen tilanteen, S-N- tai SE-NW suuntiin orientoituneet koilliseen etenevät lyhyet kuuronauhat ovat mahdollisia. Mikäli järjestäytymistä tapahtuu yleisemmin, alueellinen ukkosriski on tässä ennustettua hieman suurempi. Tuuliprofiilit ennakoivat myös varsin marginaalista vaaraa aiheuttavan konvektion riskiä.

Tällä kertaa numeeriset mallit ovat melko yksimielisiä tilanteen kehkeytymisestä. Pääasialliset epävarmuustekijät liittyvät mahdollisesti lämpötilan kohoamista varjostavaan pilvisyyteen sekä konvektiopilvien alueelliseen kattavuuteen. Mallien osoittama päälinja viittaa kuitenkin siihen, että syvää konvektiota kehittyy riskialueelle varsin laajassa mitassa, joskin konvektion käytettävissä oleva potentiaalienergia jää "vitosen massalle" tyypillisiin melko maltillisiin lukemiin.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 100-500 J/kg, LI 0...-2 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s, SRH1km < 100 m2/s2, MIXR500m 6...8 g/kg

 

 

 

 

 

 

 

 

8.6.2008

ENNUSTETTU SÄÄTILANNE SAATTAA OLLA VAARALLINEN

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Venäjällä on laaja ylämatala. Atlantilta Brittein saarten yli Fennoskandiaan yltää yläselänne. Sunnuntain kuluessa Norjanmereltä saapuu Suomeen kuitenkin vaimeneva lyhyt yläsola. Suomen yllä on myös luoteinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus. Iltapäivällä luoteesta saapuva yläsola jakaa suihkuvirtauksen kahteen osaan. Yläsolan sekä suihkuvirtausten vaikutuksesta maan itäosassa esiintyy iltapäivällä positiivista pyörreadvektiota.

Sunnuntain kuluessa pintamatala liikkuu maan pohjoisosasta kaakkoon samalla hieman syventyen. Matalapaineen lämmin rintama pyyhkäisee aamun ja aamupäivän aikana maan etelä- ja keskiosan yli kaakkoon. Tätä seuraa laihahko alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan selänne, joka on iltapäivällä eteläisen Suomen yllä. Maan etelä- ja keskiosassa esiintyy aamu- ja iltapäivän aikana voimakasta alatroposfäärin lämmintä advektiota. Samalla lännestä advektoituu EPL-selänteen myötä lisää kosteutta alatroposfääriin.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Alatroposfäärin voimakkaan lämpimän advektion sekä kosteuden lisääntymisen myötä syvän kostean konvektion todennäköisyys lisääntyy sunnuntaina maan etelä- ja keskiosasssa. Nämä yhdessä synoptisen mittakaavan pakotteiden sekä auringonpaisteen kanssa nostavat ukkosriskin kartan osoittamalla alueella iltapäivällä 20-40%:iin. Ennusteeseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia, joista enemmän alla.

Heikkoa ukkostelua saattaa esiintyä jo aamulla Pohjanmaan suunnalla synoptisen mittakaavan prosessien muokatessa olosuhteet syvälle konvektiolle sopiviksi. Tässä vaiheessa pilvet ponnistavat stabiilin rajakerroksen yläpuolelta. Päivemmällä rajakerroksen lämmetessä kuuropilviä alkaa nousta oheisen kartan osoittamalle alueelle lämpimän pintarintaman jälkipuolelle (EPL-selänteeseen). Tällä alueella alatroposfäärin kosteus on runsainta ja lämpötilaprofiilit kaikkein otollisimmat. Lisäksi alueen itäosassa myös vaimeneva yläsola antaa pientä lisäpotkua konvektiolle. Iltaa kohti aktiivisuus vähenee ja siirtyy EPL-selänteen mukana osittain Suomen eteläpuolelle.

Sunnuntain syvän konvektion "dynamiikka" on vahva - sekä matalan että varsinkin paksun kerroksen tuuliväänne on voimakas. Konvektiopilvien järjestäytyminen on todennäköistä jo pelkästään synoptisen mittakaavan pakotteiden ansiosta. Olosuhteet eivät viittaa massiivisen yksittäisen konvektiojärjestelmän syntyyn, mutta pienikokoisemmat monisoluiset pilvirykelmät ja myöhemmässä vaiheessa kuuronauhat ovat todennäköisiä. Lisäksi paksun kerroksen tuuliväänne viittaa myös kohonneeseen supersolujen mahdollisuuteen. Iltapäivällä etenkin maan kaakkoisosassa on olemassa myös supersolutornadojen mahdollisuus, kun pintamatalan syveneminen johtaa alatroposfäärin lännen ja lounaan välisten virtausten voimistumiseen. Tällöin matalan kerroksen suhteellinen helisiteetti olisi suurehko ja tilanne suosisi perusvirtauksesta oikealle (eteläkaakkoon) eteneviä supersoluja. Tosin nostotiivistystasot eivät liene aivan optimaalit tornadojen esiintymiselle. Tilanne ei näytä olevan suotuisa erityisen suurille rakeille muualla kuin mahdollisten supersolujen yhtedessä. Suurin vahinkoriski liittynee sen sijaan syöksyvirtauksiin, joita voi esiintyä paikoitellen riskialueella ja erityisesti SW-NE suuntaan orientoituneiden kuuropilvinauhojen yhteydessä.

Tälläkin kertaa ennusteen suurimman epävarmuuden muodostaa alatroposfäärin kosteus. Mallit simuloivat lauantain syvän konvektion likimain oikein. Kohotetun sekoittuneen kerroksen ja alatroposfäärin runsaamman kosteuden ajautuminen lännestä Suomeen näyttää todennäköiseltä, mutta kosteuden absoluuttinen määrä ei välttämättä yllä kosteimman mallin eli GFS:n tasolle. Alimman kilometrin sekoitussuhteen jääminen ennusteesta vain 1-2 g/kg voi olla ratkaisevaa. Lisäksi lämpimään rintamaan liittyvä pilvisyys voi hidastaa rajakerroksen lämpenemistä vähentäen instabiilisuuden määrää. Epävarmuuksista huolimatta lähes kaikki lauantai-illan mallit ennakoivat sunnuntaille jonkinasteista kuuropilvikehitystä. Vaikka ennustettuihin MLCAPE-lukemiin ei päästäisi, vähäinenkin CAPE on ennustetun dynamiikan vallitessa huomionarvoista.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 100-500 J/kg, LI 0...-2 K, Shear1km 10 m/s, Shear6km 15-25 m/s, SRH1km 100-150

 

 

4.5.2008

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Venäjän länsiosan ja Suomen yllä on voimakas yläkorkea. Pohjois-Atlantilta lähestyy Fennoskandiaa kuitenkin terävöityvä yläsola, joka sysää yläkorkeaa itäänpäin. Solan pohja saavuttaa maamme länsirajan illan aikana ja tuolloin solan kärjestä saattaa kuroutua irti pieni ylämatala. Solan vaikutuksesta keski- ja ylätroposfäärissä esiintyy iltaa kohti voimistuvaa kylmää advektiota.

Alempana troposfäärissä yläkorkean alla jo useita vuorokausia köllötellyt laaja keskileveysasteiden ilmamassan alue alkaa vetäytyä yläsolan painamana kohti itää. Jäämeren barokliiniseen vyöhykkeeseen kehittyy yläsolan potkaisemana aalto, johon kehittyy lopulta oma matalapaineen osakeskuksensa. Keskus liikkuu sunnuntain aikana Lapin yli itäkaakkoon ja siihen liittyvä heikkopiirteinen kylmä rintama pyyhkäisee illalla ja yöllä maamme yli kohti kaakkoa. Rintama työntää edellään melko vaatimatonta ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selännettä.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Sunnuntain syvän konvektion esiintyminen tulee rajoittumaan lännestä saapuvan kylmän rintaman sekä alatroposfäärin kosteusselänteen itäreunan väliin. Vaikka synoptisen mittakaavan prosessit työstävät raameja ukkospilvien esiintymiselle koko ajan paremmaksi, syvä konvektio tulee olemaan ainakin alkuvaiheessa vahvasti riippuvainen auringonsäteilystä ja on lauantain tapaan ilmamassaluonteista. Alueellinen ukkosriski on suurimmillaan iltapäivällä 20-30% Pirkanmaalta Suomenselän yli aina Lappiin ulottuvalla alueella. Iltaa kohti aktiivisuus laskee hieman, mutta kaakkoon etenevän rintaman läheisyydessä heikko ukkostelu lienee mahdollista myös illan ja alkuyön tunteina riskialueen itäosassa.

Kuuro- ja ukkospilvikehitys lähtee todennäköisesti käyntiin keskipäivän vaiheilla tai hieman sen jälkeen maan länsiosan sisämaassa alueella, jossa alatroposfäärin kosteus on kaikkein suurin. Päivemmällä kehitys käynnistynee myös pohjoisempana riskialueella auringonsäteilyn myötävaikutuksella. Lisäksi iltapäivän aikana keski- ja ylätroposfäärin kylmä advektio voimistuu riskialueella, mikä muuntaa keskitroposfäärin lämpötilaprofiileja ehdollisesti epävakaiksi. Yläsolan positiivisen pyörreadvektion vaikutus alkaa tuntua vasta illemmalla ja tuolloin syvä konvektio rajoittuu erittäin selvästi rintamaan ja sen edessään työntämään kapeaan alatroposfäärin kosteaan kielekkeeseen.

Sunnuntain syvän konvektion dynamiikka ja termodynamiikka ovat varsin vaisuja eivätkä ne juuri suosi vaaraa aiheuttavaa konvektiota. Sen sijaan heikot ohjaavat virtaukset lisäävät hieman taajamien äkkitulvariskiä, vaikka troposfäärin sadevesisisältö onkin kaukana keskikesän lukemista. Tuuliprofiilit ennakoivat yksisoluisten lyhytikäisten pilvien syntyä. Konvektiivinen moodi ja pilvien järjestäytyminen tulevat kuitenkin määräytymään varsinkin illemmalla synoptisen mittakaavan pakotteiden mukaan.

Kauden 2008 avausennusteen epävarmuudet ovat aiemmilta kausilta tuttuja. Instabiilisuus muovautuu kohdalleen viimeistään keskitroposfäärin kylmän advektion myötä ja päivällä konvektiivisen eston kadotessa "nostokaan" ei muodostu ongelmaksi. Sen sijaan alatroposfäärin kosteuden määrä on jälleen ongelmallinen. Lauantaina kosteudessa tuntui joissain malleissa olevan reilu yliarvio lumisilla alueilla maan pohjoisosassa eikä sunnuntain ennuste näytä juuri muuttavan asetelmaa. Etelämpänä tilanne oli kuitenkin selvästi parempi. Siitä huolimatta kuuropilvikehitys rajautunee tiukasti vain kosteimmalle alueelle eikä kauempana idässä rintaman edessä ole riittävästi kosteutta. Lisäksi illan ja seuraavan yön aktiivisuus on pieni arvoitus ja tulee riippumaan mm. lopullisista synoptisen mittakaavan pakotteiden voimakkuudesta.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 100-300 J/kg, LI +1...-1 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s