MYRSKYT 1993
11.01.1993
KOVA TUULI RIEPOTTI ETELÄÄ, UKKONENKIN JYRÄHTELI
Kova tuuli kaatoi maanantaina iltapäivällä puita sähkö- ja puhelinlinjoille ja repi kattoja Etelä-Suomessa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tuulen keskivoimakkuudeksi mitattiin iltapäivällä 15 metriä sekunnissa. Hämeessä tuuli yltyi myrskyksi edeten voimakkaimmillaan 30 metrin sekuntivauhdilla.
Helsingissä vaarallisin tilanne syntyi Bulevardilla tuulen revittyä Koffin talosta peltisen ikkunakarmin, ja ikkunalasit putosivat maahan. Tapahtumahetkellä paikalla ei ollut jalankulkijoita. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tuuli kaatoi puita. Vantaalla suurin vahinko aiheutui, kun tuuli repi peltikaton kerrostalosta Hiekkaharjussa. (HS)
Lounais-, Kanta- ja Päijät-Hämeen yli puhaltanut (kylmän rintaman) myrsky alkoi klo 14 ylittäen alueet runsaassa tunnissa. Voimakas, puuskissa noin 20 m/s puhaltanut tuuli kaatoi runsaasti puita suur- ja pienjännitejohtojen päälle. Pahiten myrsky kohteli Hämeenlinnaa. Palokunnalla riitti kiirettä, kun palomiehet riensivät kerrostalosta toiseen irronneiden peltikattojen ja vesikourujen takia. Keskustassa irtosi kattorakenteita yhdeksässä talossa. Pahinta jälkeä syntyi Sibeliuksenkadulla, kun kerrostalon parvekkeiden katot irtosivat. Kadulle pudonneet kattolevyt rikkoivat näyteikkunan ja naarmuttivat kahta autoa.
Hattulan uuden kirkon luona omakotitalon päälle kaatui kuusi suurta kuusipuuta ja seitsemäs sähkölinjalle. Talo kärsi huomattavat vauriot. Kuuset eivät olleet lahoja. (ESS)
Tuuli kaatoi puita myös Turun suunnalla. Turun ylitti puolelta päivin lyhytaikainen, mutta raju sadekuuro- ja myrskyrintama. Turun lentoasemalla mitattiin noin kello 13 ajoittain yli 21 metriä sekunnissa puhaltanut lounaistuuli.Samoihin aikoihin palokunta joutui Itäinen Pitkäkatu 41:ssä kiinnittämään yhdeksänkerroksisen talon tuulen repimää kattoa. Aluehälytyskeskuksiin tuli ilmoituksia teille kaatuneista puista muun muassa Sauvosta, Pöytyältä, Liedosta sekä useilta paikoilta Loimaan suunnasta.
Etelä-Pirkanmaalla Toijalassa palokunta naulasi nelikerroksisen kerrostalon kattopeltejä kiinni puolen päivän tienoilla. Palokunta kutsuttiin apuun, kun tuuli repi katosta kolmen metrin mittaisen reunapellin ja lennätti sen paikoitusalueelle.
Voimakas ukonilma ihmetytti Hyvinkäällä
Hyvinkääläiset kummastelivat maanantaina keskipäivällä harvinaisen voimakasta ukonilmaa. Rajun sadekuuron mukana tullut ukkonen kumisi kaupungin yllä yli puoli tuntia. Jyrähdyksiä kuultiin myös ainakin myös naapurikunnassa Nurmijärvellä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkosta oli myös Saaristomerellä, eteläisellä Selkämerellä ja Viron rannikolla, mutta ei Suomenlahdella. Meteorologi Asko Hutila kertoi, että talvisia ukonilmoja sattuu joka vuosi, mutta ihan tavallisia ne eivät silti ole. Ukonilma syntyy ylä- ja alailmakerrosten välisestä suuresta lämpötilaerosta. Talviukkosen aikaan ilman täytyy olla ylhäällä hyvin kylmää. Maanantaina puolen päivän aikaan Hyvinkäällä oli lämpöä noin viisi astetta, myrskysi ja rajut vesikuurot piiskasivat maata. Ylhäällä ilmassa vesi oli kuitenkin lumena ja jäänä. (HS)
Samana päivänä uutisoitiin matalapaineesta Norjan ja Islannin välissä, jonka keskuksessa mitattiin pohjoisen pallonpuoliskon alhaisin ilmanpaine sataan vuoteen. Paine oli noin 925 hPa.
24.01.1993
MERIVESI OLI NOUSTA KAUPPATORILLE
Merivesi nousi perjantai-iltana Helsingissä melkein Kauppatorille. Suomenlahden vesi oli illalla kello 20-21:n aikaan noin 130 senttimetriä normaalitasoa ylempänä. Kauppatorin ympäristön lisäksi vesi uhkasi lähimpänä rantaa olevia kiinteistöjä Lehtisaaressa, Kuusisaaressa ja Kulosaaressa. Espoossa meri tulvi ainakin Sommarössä sekä Otaniemessä rantatielle, joka jouduttiin katkaisemaan liikenteeltä vähäksi aikaa. Sipoossa vettä nousi tielle Östersundomin kartanon kohdalla.
Tulvahuippu sivuutettiin nopeasti ja lauantaina meren pinta oli laskenut jo puoli metriä. Helsingin pelastuslaitoksesta kerrottiin, että vedennousu aiheutti "muutamia pumppauskeikkoja", mutta suuria vahinkoja ei päässyt syntymään.
Merivesi nousi Itämerellä kovan lounaistuulen piiskaamana ja ilmiö näkyy Suomenlahdella lännestä itään pyyhkäisevänä aaltona. Sen vuoksi vesi myös laskee yhtä nopeasti kuin se on noussut. Perjantainen aalto tuntui pahimmin Turussa, jossa merivesi peitti iltapäivällä osan satama-alueesta.
Merivesi nousi lauantain vastaisena yönä puolitoista metriä normaalin yläpuolelle itäisellä Suomenlahdella. Kotkassa ja Haminassa mitattiin puoliltaöin veden korkeudeksi +151 senttiä. Haminassa vesi nousi Tervasaaren matkustajasataman alueelle, saartoi rakennukset ja ylsi kahvilan terassille saakka. (HS)
Tammikuun aikana tuulet puhalsivat voimallisesti. Myrskypäiviä Suomen merialueilla oli yhteensä 15. Kovatuulisia päiviä oli muun muassa Utössä kolminkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna.
19.04.1993
HARVINAISEN AIKAINEN ukonilma riehui Pukkilassa vajaan tunnin ajan klo 15 jälkeen. Ukkoseen liittyi myös voimakas raesade, jonka aikana maa sai noin kahden sentin raepeitteen varttitunnissa. (omat muistiinpanot)
19.07.1993
RAJU UKKOSMYRSKY sytytti ainakin kahdeksan tulipaloa Varsinais-Suomessa maanantai-iltana. Suurimmat vahingot syntyivät Marttilassa, missä Rounan saha paloi lähes maan tasalle.Sahapaloa oli sammuttamassa neljän lähikunnan palokunnat. Tuntia myöhemmin salama sytytti Marttilassa maatilan karjarakennuksen, mutta palomiehet saivat tulen rajatuksi karjakeittiöön.
Marttilan alueella syttyi muitakin rakennuksia sekä metsää palamaan. Yläneellä salama löi muuntajaan sytyttäen samalla metsäpalon. Pöytyällä paloi metsää ja ainakin yksi rakennus, Tarvasjoella syttyi asuinrakennus.
Ukkosrintama siirtyi illan kuluessa kohti Turkua. Kello 20.30 aikaan salama sytytti metsäpalon Paattisissa. Ukkonen rikkoi puhelinyhteyksiä ja sähkölinjoja, mm. Marttilaan puhelinyhteydet katkesivat kokonaan. Myös pelastusmiehistöjen radiopuhelinliikenteen tukiasemia vaurioitui.
24-25.7.1993
VOIMAKAS RANKKASADE kuormitti viikonvaihteessa Nesteen Porvoon-jalostamolla sadevesijärjestelmiä, jolloin tulvivien vesien mukana pääsi huuhtoutumaan öljyisiä vesiä alueen avo-ojiin. Nesteen edustajien mukaan ojien purkupaikat on suojattu öljypuomien avulla, eikä öljypäästöistä mereen ole tehty havaintoja.
Lauantai-illan ja sunnuntain vastaisen yön ukkossateet Sköldvikissä Porvoon maalaiskunnassa olivat Nesteen edustajien mukaan jalostamon historian rankimmat. Sitä tukee myös Helsingin Kaisaniemessä mitattu sääaseman vuorokautinen ennätyssademäärä 79,3 mm.
17.10.1993
LUONTO NÄYTTI VOIMANSA SYSMÄSSÄ
Hämmästyttävän voimakas tuulenpyörre eli trombi lennätti kolmea venettä jopa kymmeniä metrejä sunnuntaina iltapäivällä sysmäläisellä mökillä. Sysmän Suopellossa äkillinen pyörre nosti painavan, yli 200-kiloisen moottoriveneen ainakin neljän metrin korkeuteen ja pudotti rantapuiden väliin. Toinen, vähän kevyempi vene lensi laiturin yli keskelle kaislikkoa noin 50 metrin päähän, ja lasikuituinen soutuvene löydettiin kumollaan järvestä 60 metrin päästä. Veneiden peitepressut olivat riekaleina puiden oksilla, pressujen painoina olleet lankunpätkät pitkin maastoa tai osin oksilla roikkumassa nekin. Airot ja puikkarit menivät säpäleiksi rannan läheisyyteen ja osia laiturista rikkoutui.
Pyörre, jota edelsi raesade, on ollut alaltaan hyvin pieni, koska esimerkiksi rantakasvustoon ei tullut muita tuhojälkiä kuin lentävien veneiden ja osien aiheuttamat kolhut! Mäntyjen ja koivujen keskelle laskeutunut parisataakiloinen moottorivene oli nirhaissut selvän jäljen männyn kylkeen noin neljän metrin korkeudelle ja katkonut oksia.
Sysmäläiset Pauli ja Tuula Wallius olivat lähteneen Tuulenpesä -nimiseltä mökiltään noin klo 15. aikaan. Lähtiessään he vetivät soutuveneen rantaan, missä kaksi pulpettivenettä oli jo kuivalla maalla peiteltyinä pressuilla talvea varten. Pari tuntia myöhemmin Walliukset saivat puhelinsoiton, että mökillä on tapahtunut kummia. Soitto tuli Tuula Walliuksen veljen perheeltä 300 metrin päästä tapahtumapaikalta.
Veneiden ilmalennolla ei ole silminnäkijää, mutta veljenpoika oli kuullut voimakasta kohinaa ja rytinää noin 10 sekunnin ajan.
- Ensin kuului moottorin ääni ja sitten rytisi, Juha Orpana kertoo. Hän uskoi, että mökkiniemeen oli pudonnut lentokone. Mentyään paikan päälle käsitystä vahvisti vielä erään koivun ympärille 10 metrin korkeuteen kiertynyt iso pressu, joka toi mieleen laskuvarjon.
Lähempi tarkastelu paljasti kuitenkin asioiden oikean laidan. (ESS, osin HS).