1985 Syysmyrsky Manta, ukkosmyrsky Sanna

Last Updated: Thursday, 24 October 2019 19:57
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1985

 

 

 

04.08.1985

RAJU UKKOSMYRSKY hätisteli veneilijöitä sunnuntaina iltapäivällä Porkkalan saaristossa ja Helsingin edustalla. Voimakkaimmillaan 20 m/s puhaltanut tuuli  ajoi ainakin kymmenkunta venettä kivikolle ja aiheutti kolmen moottoriveneen uppoamisen. Henkilövahingoilta kuitenkin säästyttiin.

Kello 14 jälkeen puhjennut myrsky työllisti pitkään Helsingin merivartioalueen veneitä. Merivartiosto joutui irrottamaan useita veneitä rannalta tai karikolta. (HS)

 

 

 

10-11.08.1985

UKKOSMYRSKY SANNA TUHOISANA

Ankara ukkosmyrsky kylvi tuhoa kulkiessaan Suomen halki etelärannikolta Etelä-Lappiin lauantai-illan ja sunnuntain aikana. Sannan päivänä 11.8 ukkosmyrskyssä oli supersolumaisia piirteitä ja se aiheutti suurimmat vahinkonsa Oulun seudulla.

Lainaus Helsingin Sanomien artikkelista 2.9.1995: "Kymmenen vuotta sitten 10-11. elokuuta 1985 Suomen yli napapiirille pyyhkäisi Sanna-ukkosmyrsky. Sitä analysoitaessa ilmeni, että Oulun kohdalla 11.8 myrsky oli pitkälti supersolumainen. Siinä esiintyi supersolumyrskylle tyypillisiä tuhoisia tornadoja ja suihkuvirtauksia. Edellisenä päivänä Kymenlaaksossa riehunut ukkonen saattoi olla supersolu sekin."

 

Ukkosmyrskyn kulkureitti

Ilmatieteen laitos oli antanut yleisen varoituksen ukkospuuskista lauantaina.

Lauantaina kello 17 ukkosmyrsky oli eteläisellä Suomenlahdella ja Viron rannikolla, nousi Porvoon ja Kotkan välistä melko kapeana vyöhykkeenä sisämaahan liikkuen kohti Päijännettä. Lahteen sijoitettu Ilmatieteen laitoksen salamalaskuri rekisteröi toimintasäteensä alueella 952 salamaniskua puoli kymmenestä puoleenyöhön. Lukema oli alueen ennätys, mutta ei vastaa todellisuutta, koska laite niin sanotusti "putosi kyydistä". (Päijät-Hämeen Puhelinyhdistyksen hoitaman laskurin säteeksi ilmoitettiin 17 km, toisen tiedon mukaan 15-50 km).

Kello 22-00.15 oli koko Päijänteen alue salamoiden peitossa yhtenäisen alueen ulottuessa Porvoosta Jyväskylään. Myös Jyväskylän pohjoispuolella Suonenjoella oli voimakas keskittymä. Paikannusjärjestelmä havaitsi tänä aikana yli 600 maasalaman iskua.

Pian puolenyön jälkeen Päijänteen ukkonen hiljeni ja myrskyalue siirtyi Pietarsaaren suuntaan yhä yhtenäisenä (350 iskua). Kello viiden jälkeen sunnuntaiaamuna rintamavyöhyke oli venynyt Laatokalta Perämerelle ja siinä rekisteröitiin parisataa salamaniskua, mutta voimakkaita keskittymiä ei enää ollut.

Ukkosmyrsky voimistui uudelleen tuhoisaksi sunnuntaina puolenpäivän jälkeen Oulun seudulla. Siellä myrskyn pääreitti kulki Lumijoen Varjakasta Alatemmeksen kautta Vaalaan ja edelleen Oulujoen eteläpuolta Oulujokisuistoon. Iltaa kohti Tornionjokilaakson kautta Ruotsiin siirtynyt myrskykeskus ei enää aiheuttanut samanlaista sekasortoa Etelä-Lapissa kuin Oulun seudulla.

 

Metsätuhoja syntyi pitkin myrskyn kulkemaa reittiä. Elimäellä kaatui 50 000 kuutiometriä puuta, Itä-Hämeessä 100 000 kuutiota. Uudelleen voimistunut keskittymä syntyi sunnuntaina Oulun seudulle, jossa metsätuhot olivat 150 000 kuution luokkaa.

Yksittäisiä tuhoalueita ja -väyliä oli runsaasti alkaen Kymenlaaksosta Päijänteen pohjoisosiin saakka. Leveimmillään myrskyalue riehui Itä-Hämeessä. Metsää kaatui runsaasti myös Salpausselän alueella.

 

Otsikoita Etelä-Suomen Sanomista 12-13.8

- Ukkosmyrsky möyrysi Päijät-Hämeessä (pääotsikko)

- Salamalaskuri sekosi myrskyilotulituksessa

- Myrsky heitti ruotsalaisaluksen karille (Kotka)

- Myrsky myöhästytti junia (sähkökatkokset Helsinki/Kouvola)

- Kattoa rullalle Kuusankoskella

- Ukkosmyrsky riehui valikoiden

- Palokunnalla riitti raivattavaa Orimattilassa (puita teillä)

- Heinolan seudulla pahimmat tuhot miesmuistiin

- Kattoja rikki Heinolan Rainiossa (puita pientalojen päälle)

- Myrskystä 6 milj. metsävahingot Itä-Hämeessä

- Hartolassa metsälle suurimmat vahingot (pahin 6 ha 1200 mottia)

- Raekuuro vahingoitti autoja Luhangalla

- Oulun seutu joutui myrskyn kouriin sunnuntaina

- Tuhot pohjoisessa odotettua suuremmat

 

SANNA-MYRSKYN UUTISOINTIA (Etelä-Suomen Sanomat)

Helsinki ja Yleisradio pimeni kokonaan

Helsingin seudulla vältyttiin suurilta vahingoilta, mutta koko kaupunki ja osa Espoota pimenivät lauantai-iltana klo 21.45 puoleksi tunniksi, kun ukkonen aiheutti kantaverkkojen johtojen laukeamisen. Edellisestä täyspimennyksestä oli aikaa kolmisen vuotta, mutta sitä ennen niitä sattui noin kerran vuodessa. Kaupungin energialaitoksella vikakeskuksen puhelimet tukkeutuivat kyselyjen vuoksi.

Myös tv- ja radio-ohjelmiin tuli puolen tunnin lähetyskatkos, mikä aiheutti keskustelua varajärjestelmän tehostamisesta. Valtakunnan yleisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että radio toimii kaikissa oloissa.

 

 

KYMENLAAKSO

Ruotsalaisalus karille myrskyssä

Kotkan merivartioasemalla tuulen nopeudeksi mitattiin pahimmillaan 25 metriä sekunnissa ennen puoltayötä. Mereltä tuli kuitenkin ilmoituksia vain pienistä vaurioista. Kotkan satamaan tulossa ollut noin sata metriä pitkä tankkialus O.T.Acid ajautui ukkosmyrskyn aikana myöhään lauantai-iltana ulos sisääntuloväylältä saaden pohjakosketuksen. Alus joutui potkurivaurion vuoksi telakalle.

Haminassa myrsky repi kahdesta satamavarastosta 1 000 neliömetriä kattoa sekä liikutteli ja vaurioitti satamanostureita. Itäisellä Suomenlahdella etsittiin merivartioston voimin kahdeksaa venekuntaa. Kaikki etsityt Kotka-Virolahti-alueella olivat kuitenkin turvassa.

 

Elimäellä tuuli myllersi metsissä tehden suuria aukkoja. Esimerkiksi Metsälän kylään vievän tien varrella kaatui puita sekä sähkö- ja puhelinlinjaa usean sadan metrin matkalta. Kaatuneet puut tukkivat myös kuutostien ja kirkonkylän kaavateitä. Palolaitos aloitti puiden sahauksen iltakymmeneltä jatkaen töitä kello kahteen asti. Sunnuntaiaamuna raivaustöitä jatkettiin.

Sunnuntaina tehdyn arvion mukaan Elimäellä puuta kaatui noin 50 000 kuution eli yhden vuoden hakkuutarpeen verran kerralla.

 

Kouvolassa Rajavartijantiellä tuuli vei mennessään kerrostalon katon ja Kuusankoskella osan Kansantalon kattoa. Kouvolan keskustassa tuuli kaatoi mopoilijan ja lennätteli roskalaatikoita ja mainoskilpiä. Joistakin taloista repeytyi irti seinälevyjä. Autoja jäi kaatuneitten puiden alle. Kouvola ja Kuusankoski näyttivät myrskyn jäljiltä roskaisilta ja myllerretyiltä.

Junaliikenne myöhästeli Kouvolan lähettyvillä ajojohtimille kaatuneiden puiden vuoksi. Moskovasta HelsinKotkan merivartioasemalla tuulen nopeudeksi mitattiin pahimmillaan 25 metriä sekunnissa. Kotkan satamaan tulossa ollut noin sata metriä pitkä tankkialus O.T.Acid ajautui ukkosmyrskyn aikana myöhään lauantai-iltana ulos sisääntuloväylältä saaden pohjakosketuksen. Alus joutui potkurivaurion vuoksi telakalle.kiin matkannut juna myöhästyi sunnuntaina noin kaksi tuntia ja Savonradan junat 20 minuuttia.

Kouvolan, Kotkan ja Lahden aluehälytyskeskukset ruuhkautuivat ja onnettomuus- ja vahinkoilmoituksia kirjattiin vielä sunnuntainakin. Kouvolan aluehälytyskeskuksen tuli satoja ilmoituksia kaatuneista puista ja sähkökatkoista.

Kymenlaakson palokunnat sekä sähkö- ja puhelinlinjojen raivaajat olivat täystyöllistettyjä lauantai-illasta lähtien. Liikenne kärsi maanteille kaatuneista puista ja sekä palo- että sähkömiehet joutuivat metsurin hommiin raivatessaan vahinkoja läpi yön.

 

 

PÄIJÄT-HÄME

Päijät-Hämeen halki myöhään lauantai-iltana möyrinyt ukkosmyrsky kaatoi tuhansia puita maanteille, puhelin- ja sähkölinjoille sekä myös autojen ja rakennusten päälle. Puita kaatui juurineen, mutta myös katkeili 5-6 metrin korkeudelta. Palokunnat olivat täystyöllistettyjä läpi yön. Aineelliset vahingot olivat suuria, mutta kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.

Heinola ja Nastola näyttivät ensiarvioiden mukaan kärsineen eniten ukkosmyrskystä. Hollola ja Lahti pääsivät vähemmällä.

 

Lahden sähkölaitoksen verkostossa oli laaja suurjännitehäiriö, kun isompi sähkökatkos alkoi kello 22.30 aikaan Villähteen suunnalla ja huipentui 6-7 suurjännitelinjan pimenemiseen viitisentoista minuuttia myöhemmin. Häiriöt ulottuivat mm. Nastolaan ja Vääksyyn ja Hollolaan ja Lahdessa Ahtialan suunnalle. Sähköt saatiin palautettua sunnuntaiaamuun mennessä.

Ukkonen mykisti myös puhelimia ja vikailmoituksia tuli niin paljon, että puhelinlaitoksen päivystäjä hädin tuskin ehti kirjata ne. Vikoja tuli keskusten välisiin siirtojärjestelmiin, itse keskukset kyllä toimivat. Kalliola, Kalkkinen, Vesivehmaa ja Orimattilan Pakaa olivat pahimmat paikat.

Heinolan seudun puhelinvahingot olivat samaa luokkaa kuin Lahden verkkoryhmässä. Kaatuneet puut tekivät ruminta jälkeä Metsähuoneen ja Marjoniemen keskusten yhdysjohdoille, joita korjattiin vielä ainakin sunnuntai-iltana. Korjaukset alettiin sähkövikojen tapaan heti, mutta työ oli yön pimeydessä vaikeaa. Töitä riittii koko sunnuntaipäivän ja vielä maanantainakin, koska vikailmoituslappuja oli kertynyt iso pino vielä myrskyn jälkeenkin.

(Puhelinvikoja oli lopulta vain kaksi prosenttia koko verkkoryhmän määrästä.)

 

Teitä poikki

Ukkosmyrsky katkaisi Vierumäentien noin seitsemän kilometrin päässä Uudestakylästä Sylvöjärven itäpuolella. Palokunta sai raivattua tiehen autonmentävän aukon aamukahteen mennessä. Metsäkylän maamiesseurantalon pihassa jäi viisi henkilöautoa kaatuneen puun alle. Talon pihasta Nastolan suuntaan lähteneet illanviettäjät joutuivat odottamaan tien raivausta ajokuntoon. Nastolassa puita kaatui myös mm. Kumiantielle, sekä Upon muovitehtaan suoralle Kouvolantiellä.

Palokunnan mukaan joitakin autoja ja rakennuksia vaurioitui myös muualla ja lisäksi tuuli vei mennessään yhden rakenteilla olleen omakotitalon yläkerran.

Orimattilasta Myrskylän ja Pukkilan suuntaan tiet olivat osittain tukossa myrskyn tielle kaatamien puiden vuoksi. Poliisi sai ilmoituksen noin kello 23. TVH kävi raivaamassa pois suurimmat esteet. Myös palokunta korjasi pois yksittäisiä puita keikoillaan eri puolilla pitäjää.

 

Heinolan seudulla pahimmat tuhot miesmuistiin

Heinolan sähkölaitoksella ei osattu vielä sunnuntaina arvioida vahinkojen tarkkaa määrää, mutta kerrottiin, ettei laitoksen historiassa tunneta pahempaa myrskytuhoa.

Suurinta tuhoa aiheutui Raivioskorven linjoille, jotka kaatuivat pitkältä osuudelta kokonaan. Sähkölinjoja on mahdollisesti pitkälle viikkoa maassa. 3-4 partiota oli korjaustöissä täyden vuorokauden lauantai-illasta alkaen ja työt jatkuvat täydellä teholla maanantaina. Heinolan sähkölaitokselta arvioitiin vahingot noin 100 000 markaksi.

Tiet olivat liikennekelvottomassa kunnossa pitkään. Raivioskorven lisäksi Vuolenkoskentie, Lakeasuontie ja Vehkalahdentie olivat lähes kokonaan tukossa. Osittain poikki olivat Ivijärventie ja kantatie 60, hetken aikaa myös viitostie Neliskylän kohdalta. Liikenne- ja henkilövahinkoja ei sattunut, kaatuvat puut kolhivat ainoastaan kolmea parkkeerattuna ollutta autoa.

Läpi yön työskennelleet palokunta ja vapaaehtoiset lopettivat maanteiden raivauksen aamukuudelta. Mukana oli kaksi tukkiautoa, joiden laitteistolla raivaus sujui joutuisasti.

Heinolan Rainiossa omakotitalojen katoille kaatuneet puut aiheuttivat sunnuntain vastaisena yönä kymmenien tuhansien markkojen vahingot. Korkean harjun päällä sijaitseva pientaloalue muistutti myrskyn jälkeen taistelukenttää. Puita oli sikin sokin talojen päällä, pihoissa ja kaduilla. Puut teloivat kolmen talon rakenteita niin pahoin, että katot jouduttiin peittämään pressuilla vesivahinkojen ehkäisemiseksi. Pihkatie ja Tervastie olivat poikki raivausten ajan.

Kaakonlammen lähellä sattui toinen myrskytuho Metsolantie 50:n kohdalla. Tuuli riuhtaisi kalliokumpareen päältä puolisenkymmentä täysikasvuista puuta sähkö- ja puhelinlinjojen päälle.

 

Ruotsalaisen itärannalla pahaa jälkeä

Ruotsalaisen rannoilla Kausankärjessä ja Rutalahdessa, etenkin sen itärannalla ukkosmyrsky teki pahaa jälkeä. Kymmeniä puita kaatui tukkien tiet ja katkoen sähköjohdot. Erikoista myrskyssä oli sen paikallisuus ja kulkureitti. Esimerkiksi Kausankärjessä oli kiivaan salamoinnin aikaan melko tyyntä, mutta jo kilometrin parin päässä jykevät kuuset katkeilivat kuin tulitikut.

 

VALTAVIA RAKEITA LUHANGASSA (ESS/KSML)

Raekuuro vahingoitti autoja Luhangan Judinsalossa. Joutsan poliisit kävivät sunnuntaina kyläläisten pyynnöstä toteamassa miten edellisillan ja yön ankara raemyrsky oli vahingoittanut pariakymmentä autoa. Autojen katot olivat kärsineet peltivaurioita.  Vahingonkorvauksia varten poliisit mittasivat suurimpien rakeiden halkaisijan. Ne olivat 73-millisiä! Rakeet menivät Judinsalossa myös muutamien kesämökkien huopakattojen läpi.

12-vuotias Ville-Veikko Pusa Luhangan Judinsalosta kertoi keränneensä rakeita:

- Kymmenisen minuuttia kestänyt raekuuro teki maan valkoiseksi, mutta pian rakeet tulivat maahan vetenä. Suurimmat rakeet olivat kämmentä isommat.

Eteläisen Keski-Suomen lauantaiset mammuttirakeet osoittivat, ettei ihmeiden aika ole ohi. Läpimitaltaan yli seitsemän sentin rakeet ovat todella harvinaisuuksia niin Suomen oloissa kuin muuallakin, Ilmatieteen laitokselta kerrottiin. Ilmoituksia moisesta raekuurosta ole tullut muualta Suomesta.

- Tällainen on erittäin harvinaista. Hyvin harvoin rakeet ovat yli 10 milliä, ilmailussa kriittinen raja on 12,5 millä, kertoi meteorologi Paavo Salmensuu Tikkakoskelta.

Joutsassa Keski-Suomen eteläosassa sähköt katkesivat kolmeksi tunniksi.

 

 

Pahimmat metsävahingot Itä-Hämeessä

Viikonlopun ukkosmyrsky kaatoi Itä-Hämeen piirimetsälautakunnan alueella kaikkiaan noin 100 000 kuutiota puuta 2 000 hehtaarin alueella vahinkoarvion ollessa noin 6 miljoonan markkaa. Uudistusta kaipaavan tuhoalueen kokonaispinta-ala oli 250 hehtaaria.

Suurimmat vahingot syntyivät Hartolassa ja niitä oli paikoittain ympäri pitäjän. Metsänomistajien ilmoitusten mukaan vahingot olivat 100-200 runkoa tilaa kohden. Pahimmassa tapauksessa myrsky teki metsään kuuden hehtaarin aukon, mikä merkitsee noin 1 200 mottia puuta.

Hartolan Salajärvellä rajumyrsky kaatoi arvioiden mukaan jopa 60 prosenttia puustosta. Vaaravyöhykkeessä oli seitsemän huvilaa, jotka säilyivät kuin ihmeen kaupalla lievin vaurioin.

Sysmässä pahin tuhoalue oli Rapalassa, mutta vahingot vaikuttivat pienemmiltä kuin muualla Itä-Hämeessä. Kaatuneet puut ovat käypää myyntitavaraa, mutta pakkomyynnissä hinnassa kärsitään jonkin verran. Lisäksi puuta joudutaan keräämään pois ympäri metsiä vaarallisissakin olosuhteissa.

Viljaa lakosi myrskyn seurauksena, mutta määristä ei maanantaina ollut tarkkaa tietoa. Kuurojen ja myrskyn voimakkuudessa oli isoja vaihteluita Itä-Hämeessä.

 

Nastola-lehti:

ARRAMAJALLA LÄHES TÄYSTUHO

Päijät-Hämeen yli lauantai-iltana pyyhkäissyt ukkosmyrsky kaatoi Nastolassa hehtaareittain metsää ja kaatuneitten puiden määrän arveltiin nousevan tuhansiin. Pahimmat myrskynpuuskat tulivat kaakosta luoteeseen ja ne rajoittuivat moneen kapeaan väylään.  

Pahin tuho tapahtui Sylvöjärven itä- ja Arrajärven pohjoispuolella. Nastolan seurakunnan leirikeskuksen 50 hehtaarin alueelta Arrajärven rannassa myrsky kaatoi lähes kaiken puuston, useita satoja runkoja. Pystyyn jäi komeasta männiköstä vain parikymmentä prosenttia. Leirikeskuksen Arramajan päälle kaatui viisi järeää tukkipuuta, jotka vaurioittivat rakennusta; mm. keittiön kohdalla katto painui kiinni tulisijaan.

Arrajoen kartanon mailla myrsky kaatoi rakenteilla olleen reilun sadan neliön talousrakennuksen.

Samalla seudulla metsää kaatui suurjännitejohtojen päälle tuhoten sen puolen kilometrin matkalta käyttökelvottomaksi. Pienjännitejohtoa tuhoutui Säyhteellä pari kilometriä ja lisäksi Sylvöjärven itärannalla 400 metrin matkalta. Nastolan Sähkön täysmiehitys sai sunnuntain kuluessa virran takaisin joka paikkaan Sylvön itärannan loma-asutusta lukuun ottamatta. Kustannukset sähköyhtiölle nousevat yli 100 000 markkaan.

 

Lauantai-illan hiostava helle muuttui ensin ukkossateeksi kello 20 aikaan. Normaalia kovempi ukkonen kesti Nastolassa toista tuntia. Pienen poutajakson jälkeen nousi varsinainen myrsky jatkuvan salamoinnin ja kovan sateen kanssa. Nastolan palokunta hälytettiin ensin kirkonkylän taajamassa kaatuneita yksittäisiä puita raivaamaan. Palomestari Pentti Kantomäki kertoi hälytyksen tulleen kello 23 maissa.

- Vähän myöhemmin tuli sitten ilmoituksia eetterin täydeltä. Pahimmat paikat olivat juuri Metsäkylän (Arrajärven) ja Ruuhijärven suunnalla. Vapaavuorolaisia hälytettiin mukaan sikäli kun tavoitettiin, myös Villähteen VPK oli mukana, Kantomäki kertoi.

Heinolantien varressa oli puuta nurin kuin tykistökeskityksen jäljiltä. Vierumäelle johtavan tien tukoksista toinen kaista saatiin raivattua yöllä kello kahteen mennessä, mutta maanantaina illansuussa vielä puolet tiestä oli tukossa.

Palokunta oli raivaustöissä koko yön ja seuraavan päivän. Sylvöjärven länsipuolelta kaatui myös puuta roimasti ja monessa pihassa liippasi läheltä.

(Oma havainto: Tontiltamme Nastolassa kaatui pieni mänty, täysikasvuinen mänty vaurioitui ja katkesi myöhemmin 26.10 Manta-myrskyssä. Itse olin valitettavasti matkoilla).

 

PIRKANMAA pääsi vähällä. Salamat leiskuivat sunnuntaiyönä taajaan Pirkanmaan taivaalla. Välähdykset olivat kirkkaita ja pitkäkestoisia, mutta isompia vahinkoja ei todettu. Lempäälässä salama sytytti pienen saunan, jonka palokunta kävi sammuttamassa. Ukkosen yhteydessä käynyt tuuli kaatoi paikoin puita teille.

Ylä-Savossa jouduttiin kaikki lomalla olleet korjausmiehetkin hälyttämään sunnuntaina töihin ukkosmyrskyn katkomia sähkölinjoja kunnostamaan. Myrsky kuitenkin kiersi Kuopion ja sen lähiympäristön.

Pohjois-Karjalassa myrskyn vaikutukset tuntuivat lähinnä Nurmeksen alueella.

 

OULUN SEUTU

Oulun seutu joutui ukkosmyrskyn kouriin sunnuntaina puolenpäivän jälkeen. Yksistään kaupungin alueella kaatui tuhansia puita ja katot lentelivät myrskytuulen mukana. Oulun järjestyspoliisista kerrottiin vahinkoilmoituksia tulleen myrskyn jälkeen niin paljon, ettei vähäisempiä tapauksia ehditty kirjaamaan. Palolaitos joutui kutsumaan vapaavuorolaisetkin töihin avunpyyntöjen sadellessa ympäri kaupunkia. Yksistään Oulun kaupungin myrskytuhot arvioitiin useiksi miljooniksi markoiksi.

Ukkosmyrsky saapui Ouluun etelästä ja se laimeni kymmenessä minuutissa. Oulun lentoaseman sääpalvelusta Oulunsalosta kerrottiin kovimpien puuskien olleen 23 m/s kello 13.30-13.4013.30-13.40. Lentokentän seisontapaikalla myrskytuuli keikutti 4-paikkaisen pienkoneen katolleen.

Ukkosmyrskyalue ulottui Oulun järjestyspoliisin saamien ilmoitusten mukaan Lumijoen Valjakasta Alatemmeksen kautta Vaalaan ja sieltä Oulujoen eteläpuolta Oulujokisuistoon. Poliisin saamien tietojen mukaan metsää kaatui eniten Lumijoen ja Limingan seuduilla. Esimerkiksi Lumijoen Varjakassa myrsky kaatoi puita hehtaarikaupalla.

 

Oulun seudun kaupunkialueen puistoissa ja lähimetsissä myrsky kaatoi tuhansia puita, arvioi kaupunginmetsänhoitaja Veli Puolakka maanantaina. Pahimmin kärsivät uudet asuntoalueet, joissa oli isoa puustoa. Jo pelkästään Kaukovainion ja Mäntylän kaupunginosissa kaatui satoja runkoja. Myrskytuhoalueiden korjaamisessa menee Puolakan mukaan viikkoja. Vaaraa tuottavat eli talojen ja teiden päälle kaatuneiden puiden raivaukset saatiin tehtyä loppuun maanantain aikana.

Puiden lisäksi teille kaatui valopylväitä ja Alatemmeksellä putosi voimansiirtojohto nelostielle, jonka liikenne jouduttiin ohjaamaan kiertoteille korjaustöiden ajaksi. Korjaustöiden arvioitiin kestävän maanantaiaamuun saakka.

Neljäsosa Oulusta jäi moneksi tunniksi ilman sähköä. Sähkökatkos aiheutti myös vedenpaineen vähenemisen lähes koko kaupungin alueella. Lähes jokaisessa Oulun läänin kunnassa  kärsittiin sähkökatkoista jonkin aikaa.

Kattopeltejä myrsky irrotti kymmenistä taloista. Suurimpia kattonsa menettäneitä rakennuksia olivat kauppaoppilaitos ja kaupungin varikko. Koskikeskuksessa tuuli kaatoi Raatin urheilukentän suuren valomaston ja Tuirassa autoliikkeen pihassa seisseet kaksi asuntovaunua. Lisäksi yksi maihin nostettu purjevene kaatui venesatamassa vieressä olleen henkilöauton päälle.

 

Myös Kemissä ja Torniossa ukkosmyrsky katkoi puita teiden ja sähkölinjojen päälle. Tornionjoella myrskynpuuska kaatoi pikaveneen ja toinen veneessä olleista miehistä hukkui. Miehen etsinnöissä oli mukana kymmeniä veneitä. Kemin poliisi puolestaan pelasti kovassa myrskyssä veden varaan joutuneet kolme surffaajaa kaupungin edustalla.

 

Pahimmat metsätuhot

Limingan ja Lumijoen seudulla, jossa tuhot olivat pahimmat, metsää kaatui noin 20 kilometrin pituiselta ja 2-3 kilometrin levyiseltä kaistaleelta. Nuoressa ja kasvullisessa metsässä tuho on ollut täydellinen ja vaatii uudelleen metsittämistä, arvioi metsätalousneuvoja Ensio Kropsu Pohjois-Pohjanmaan piirimetsälautakunnasta.

Lumijoen kirkonkylältä Limingan Hirvinevalle ulottuvalla tuhoalueella myrsky kaatoi puuta yhteensä noin 150 000 kiintokuutiometrin verran 3 000 hehtaarin alueella. Vahinkojen arvioitiin kohoavan 15 miljoonaan markkaan.

Sanna-myrskyn tuhot työllistivät vakuutusyhtiöitä heti maanantaiaamusta lähtien. Tuhoutuneista metsistä oli yhtiöiden tiedostuskeskuksen mukaan vakuutettu noin 25 prosenttia. Yksityisten ihmisten omaisuusvahingoissa kyseessä ovat usein rakennuksille ja autoille aiheutuneet vahingot.

Alkuviikosta piirimetsälautakunnat aloittivat myrskytuhojen kirjaamisen ja arvioinnin. Pahinta jälkeä syntyi Kymenlaaksossa ja Oulun seudulla vahinkojen noustessa kymmeniin miljooniin markkoihin. Pahimmilla tuhoalueilla metsää kaatui kuin kaislaa hehtaarikaupalla. Keski-Suomea ja Savoa rajuilma kohteli hellemmin.

 

 

 

16.10.1985

SIRKKA-nimen saanut luoteismyrsky koetteli Lappia ja Pohjanlahtea. Marjaniemen tuulilukema 24 m/s, Utsjoen 16 m/s. Ei tietoa tuhoista. (Ilmatieteen laitoksen tilastosta).

 

 

 

26.10 1985                

MANTA-MYRSKY RIEHUI KOKO MAASSA

Mantan päivänä puhaltanut luoteismyrsky aiheutti huomattavat vahingot riepotellessaan koko Suomea aivan Koillismaata lukuun ottamatta. Monille paikkakunnille syysmyrsky ehti illansuussa ja viranomaiset arvioivat pimeän kätkeneen suuren osan tuhoista, joiden laajuus alkoi tarkentua vasta sunnuntaina.

Lauantai-iltaan mennessä länsi- ja luoteistuulen tiedettiin kiskoneen kymmenittäin talojen kattoja ja kaataneen sadoittain puita tukkien myös ajoväyliä sekä Savonradan. Sähkölinjoille kaatuneet puut aiheuttivat laajoja sähkökatkoja ja monilla paikkakunnilla myös tulipaloja.

Voimakkaalle syysmyrskylle tyypilliseen tapaan puutuhoja oli laajoilla alueilla ympäri maata, lisäksi pahempia keskittymiä oli siellä täällä. Suurimmat tuhot myrsky aiheutti tiettävästi Etelä-Savossa ja Länsi-Lapissa.

 

Ilmatieteen laitokselta kerrottiin lauantai-iltana Manta-myrskyn keskituulennopeuksien nousseen sisämaassa yli 15 sekuntimetrin, mikä on poikkeuksellista. Tuulenpuuskien nopeudeksi mitattiin Pohjois-Suomessa jopa 40 m/s ja Lahden Vesijärvelläkin kerrottiin tuulimittarin käväisseen 30-35 sekuntimetrissä. Suomenlahdella puuskat nousivat illan mittaan 27 metriin sekunnissa. Ilmatieteen laitos oli varoittanut vaarallisen voimakkaasta tuulesta koko maassa.

Kovimmat keskituulilukemat mitattiin virallisesti Marjaniemessä, 28 m/s (NW) ja maa-alueilla Oulussa ja Kittilässä 19 m/s, mikä sivusi maa-alueitten virallista keskituuliennätystä (Ilmatieteen laitoksen tilastoista).

 

Myrsky riehui ensin Pohjois-Ruotsissa

Perjantai-illasta sunnuntaiaamuun Pohjois-Ruotsia ravistellut ankara syysmyrsky aiheutti tuntuvia vahinkoja ja vaati ainakin yhden kuolonuhrin. Ruotsin ilmatieteen laitoksen mukaan syysmyrsky oli pahin 15 vuoteen ja tuulennopeudet nousivat jopa 35 metriin sekunnissa.

Myrsky jätti lähes 100 000 norrlantilaista ja länsipohjalaista ilman sähköä, lämpöä, vettä tai puhelin- ja liikenneyhteyksiä. Länsi-Pohjan metsissä myrsky repi nurin kymmeniä tuhansia puita. Tilanne pohjoisessa oli katastrofaalinen lauantaina, jolloin lentoliikenne jouduttiin keskeyttämään ja maaliikenne seisahtui raiteille ja maanteille kaatuneiden puumäärien vuoksi. Myrskyn tuhoja täydensi raskas räntäsade. Myrskyssä loukkaantui useita kymmeniä henkilöitä, joista osa joutui sairaalahoitoon. Apua jouduttiin monin paikoin hakemaan jalan, kun mitkään yhteydet eivät toimineet.

 

 

LAPISSA MANTA MAURIA LIEVEMPI

Lauantaina raivonneen luoteismyrskyn tuhojen Lapin metsissä uskottiin jäävän huomattavasti pienemmiksi kuin v. 1982 Mauri-myrskyn. Ainoastaan Muonion seudulla sekä Kittilässä vahingot näyttäisivät olevan suuremmat. Lännestä levinnyt myrsky aiheutti suurimmat vahingot juuri länsirajan kunnissa, joissa tuuli kaatoi puita ja vaurioitti rakennuksia sekä katkoi sähköjä ja puhelinyhteyksiä, jotka pääosin saatiin kuntoon sunnuntain aikana. Pahimmiltakin tuhoalueilta saatiin myös sunnuntaina raivatuksi teille kaatuneet puut.

 

 

OULUN SEUDULLA KYMMENIÄ HÄLYTYSLÄHTÖJÄ

Oulun aluehälytyskeskukseen kerrottiin tulleen myrskyvahinkojen vuoksi yli 80 hälytyslähtöä. Lisäksi avunpyyntöjä tehtiin suoraan kuntien palokunnille ja poliisille. Kattoja irtoili ja sähköt katkeilivat. Muutamissa alueen kunnissa myrsky teki paikoin pahaa jälkeä metsissä täydentäen näin edellisten myrskyjen tuhoja.

 

Perämerellä etsintöjen yö

Lauantain myrskyn jäljiltä oli käynnissä etsintöjä Perämerellä. Liminganlahdella haettiin läpi yön mm. kahta etsintätehtävissä ollutta Virpiniemen merivartioaseman pursimiestä, joihin yhteys katkesi lauantai-iltana. Kylmettyneet miehet löydettiin mereltä vesilastissa olleine veneineen sunnuntaiaamuna kello seitsemän tienoilla.

Liminganlahdella etsittiin myös kadonnutta 60-vuotiasta Viljo Sarkkista. Etsintöihin osallistui sunnuntaina merivartioaseman vene sekä päivän mittaan neljä lentokonetta ja kaksi helikopteria sekä rantamaastossa yli sata miestä. Tuloksettomia etsintöjä jatkettiin naarauksilla maanantaina.

 

Etelä-Pohjanmaan hälytyskeskuksessa Seinäjoella myrskyä pidettiin kovimpana vuosikausiin ja pelastustöihin jouduttiin kutsumaan apua naapurikunnista. Kaupungissa tuuli rullasi useita peltikattoja kerrostaloista. Maakunnan hälytyskeskuksissa kirjattiin yli 50 ilmoitusta.

 

Vaasassa raju tuuli irrotti puolet kaupungin keskustassa olevan Pyhän kolminaisuuden kirkon katosta puolenpäivän aikaan. Kaikkiaan Vaasan palokunta sai päivän aikana parisenkymmentä ilmoitusta tuulivahingoista. Eniten huolta aiheuttivat kattojen, savupiippujen ja antennien irtoamiset sekä puitten kaatumiset. Vaasassa mitattiin puuskaisen tuulen voimakkuudeksi jopa 25 metriä sekunnissa.

 

 

MANTA-MYRSKYSTÄ MILJOONAVAHINGOT ETELÄ-SAVOSSA

Manta-myrskyn tuhoja selviteltiin Etelä-Savossa korkeapaineella koko sunnuntaipäivä. Alustavien arvioiden mukaan metsille, rakennuksille, maatiloille ja sähköyhtiöille aiheutui monien miljoonien markkojen vahingot. Yksistään maaseudun sähköhuollosta vastaavan Suur-Savon Sähkö Oy:n jakeluverkosto vaurioitui mahdollisesti jopa kahdesta tuhannesta kohdasta ja vahingot ovat miljoonan markan luokkaa.

Lauantai-iltana kello 21 aikoihin oli 25-30 000 taloutta Suur-Savon Sähkön 40 000 sähkönkäyttäjästä vailla virtaa. Puolet yhtiön paristakymmenestä sähköasemasta pimeni. Runsaiden vikailmoitusten takia puhelinlinjat tukkeutuivat ajoittain. Kaikki taajamat saatiin sähköjen piiriin sunnuntaina, mutta pienjännitelinjojen korjaaminen kestänee useampia päiviä.

Vikojen etsimiseen käytettiin kahta helikopteria, mutta verkoston kuntoa ei saatu sunnuntain aikanakaan vielä kokonaan tarkastetuksi. Johtojen päälle kaatuneita puita olivat raivaamassa varusmiespartiot ja metsurit. Löydettyjä vikoja oli korjaamassa sähköyhtiön omien lähes sadan asentajan lisäksi kymmeniä asennusliikkeiden sähköasentajia maakunnasta.

 

Maatiloilla katastrofitunnelmat

Pitkäaikainen sähköpula aiheutti tukalat paikat varsinkin maitotiloille ja meijereille. Monilla suurilla tiloilla elettiin suoranaisissa katastrofitunnelmissa, kun lypsykoneet eivät toimineet ja tilatankkien maidot alkoivat lämmetä. Lehmien käsin lypsämiseksi järjestettiin talkoita mm. Hirvensalmella Pöyryn kylässä. Joillekin tiloille saatiin kompressori käyttämään lypsykonetta.

Mikkelin Osuusmeijeri hälytti kaikki vapaavuorolla olleet kuljettajat töihin sunnuntaina. Päivän aikana ajettiin 12 ylimääräistä tilatankkilinjaa, että maidot saatiin pelastetuksi meijerille. Pystälähettäjät joutuivat turvautumaan vanhaan konstiin, eli viemään (maitotonkat) järveen jäähtymään.

 

Savonrata poikki, ihmisiä puiden alle

Savonlinnassa kolme henkilöä loukkaantui jäätyään kaatuvien puiden alle. Eräältä heistä katkesi käsi.

Junaliikenteelle myrsky aiheutti huomattavaa haittaa. Savon rata katkesi Mikkelin ja Pieksämäen välillä useista kohdin kello 16 aikoihin, kun kaatuneet puut romahduttivat ajojohtimet radalle. Korjaukset kestivät sunnuntai-iltaan saakka, mutta dieselveturilla päästiin ajamaan ensimmäisen kerran sunnuntaiaamuna kello 6 aikaan.

Aluehälytyskeskuksiin tuli ilmoituksia erityisesti teille, kaduille ja sähkölinjoille kaatuneista puista sekä kattovaurioista. Juvan kirkosta putosi risti alas. Mikkelissä tuuli heitteli nurin rakennustyömaiden suoja-aitoja.

 

 

MANTA-MYRSKY PIMENSI LAAJAT ALUEETPÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Lahden palokunnan lauantai-ilta oli ennätyksellisen kiireinen, kun myrsky kaatoi puita ympäri kaupunkia teille ja sähkölinjoille. Pahoja ruuhkia ei kuitenkaan tullut missään, sillä puut saatiin siirrettyä nopeasti pois joko palokunnan tai kaupunkilaisten oman aktiivisuuden toimesta. Palokunnan kiire alkoi neljän aikoihin iltapäivällä kaksinkertaisella miesvahvuudella  ja sitä riitti puoli yhdeksään. Yhtä kiireisiä päiviä ei ole ollut kuin pahojen ukkosmyrskyjen sattuessa. Myrskyn vahinkojen otaksuttiin jääneen kuitenkin huomattavasti pienemmiksi kuin Etelä-Savossa.

Voimakas tuuli repi Lahden yhteiskoulun uuden rakennuksen kattopellin, joka rullautui irti kymmenen metrin matkalta. Tuuli lennätti myös yhden kattoluukun koulun sisäpihalle.

Myrskyn kaatamat puut vioittivat samanaikaisesti toistakymmentä suurjännitelinjaa. Osalla alueista sähkökatkos kesti toista vuorokautta. Miehiä oli korjaustöissä niin paljon kuin heitä oli saatu haalittua. Sähköhäiriö pimensi Yleisradion Tv-2:n lähetykset Lahden seudulla kello 15.50-18.5415.50-18.54 välisenä aikana. Varavoimakoneen teho riitti vain radiolle ja Tv-1 lähetyksiin.

Manta-myrsky ei aiheuttanut katastrofia Päijät-Hämeen puhelinyhdistykselle. Muutamat sadat asiakkaat kärsivät yhteyksien puutteesta enimmillään pari päivää.

 

Nastolan palokunta raivasi lauantain kuluessa kymmenkunta kaatunutta puunrunkoa. Sähköt olivat poikki enimmillään nelisen tuntia.

Orimattilassa palokunta kävi kiinnittämässä kirkonkylän kauppapuutarhalla irronnutta kasvihuoneen kattoa. Toinen auto lähetettiin raivaamaan Heinämaantielle kaatuneita useita puita. Myös Orimattilan poliisille tehtiin ilmoituksia kaatuneista puista ja repeytyneistä peltikatoista. Sähkökatkoja esiintyi eri puolilla kuntaa.

 

Heinolan seudulla vahingot jäivät melko vähäisiksi. Kaupungin puistoissa kaatui muutamia järeitä puita ja maanteille syntyi lyhytaikaisia liikennetukoksia kaatuneista puista. Sähkölaitokselta arvioitiin vahinkojen jäävän huomattavasti elokuista myrskyä pienemmiksi, vaikka puita oli kuitenkin kaatunut linjoille runsaasti ja laajalti. Sähkölaitoksen maaseutujako oli kokonaan poikki noin kello 15.30-19.30.

 

Hartolan seudulla suuret metsävahingot

Hartolassa ja Sysmässä myrsky aiheutti Heinolaa enemmän vahinkoa metsälle ja sähkönjakelulle. Hartolan Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Mäkinen arvioi vahinkojen saattavan nousta elokuisen myrskyn tasolle.

- Elokuisessa myrskyssä kaatuneista rungoista särkyi noin 10-15 prosenttia, nyt jopa 30 prosenttia. Taloudelliset menetykset ovat suuret, Mäkinen arvioi. Puita kaatui tasaisesti pitkin pitäjää tyypillisen syysmyrskyn tapaan, kun elokuussa oli kolme neljä keskusta.

 

Runsaasti sähkökatkoja pohjoisessa Itä-Hämeessä

Heinolan sähkölaitoksella oli sunnuntaina kolme työporukkaa töissä raivaamassa linjoille kaatuneita puita mm. Hartolassa.  Maanantaina kaikki saadaan käydyksi läpi. Rainion takana oli 60 metrin pylväsvälille kaatunut kahdeksan puuta, mutta linja kesti pystyssä osaltaan nykyisin käytettävien teräsalumiinijohtojen ansiosta, jotka kestävät kuparijohtoja paremmin.

Sysmän ja Hartolan alueella sähköt katkesivat lauantaina kello 20 aikaan noin 500 taloudelta. Suurjännitevikoja oli sattunut useassa paikassa ja Etelä-Suomen Voima Oy:n koko saatavissa oleva henkilöstö ja kahdeksan autoa olivat liikkeellä ympärivuorokautisesti jo puoliltapäivin. Sähköyhtiön Sysmän päivystyksestä arvioitiin vahinkojen olevan suuremmat ja laajemmat kuin elokuun ukkosmyrskyssä.

Joutsan keskusta oli ilman sähköä 5,5 tuntia, sähkö sinne tulee Imatran Voimalta.

 

Manta-myrskyn jälkiä korjataan viikkoja

Päijänteen länsipuolella lauantaina heti puolilta päivin alkanut Mantan päivän myrsky aiheutti suuret vahingot mm. Padasjoella ja Asikkalassa. Tuhansia tukkipuita kaatui ja niiden hakkuissa on työtä pitkäksi ajaksi. Kaatuvat puut katkoivat mennessään sähkö- ja puhelinjohtoja ja vikojen korjaamisessa kulunee ainakin kaksi viikkoa. Sähkönjakelu saatiin kuitenkin pääosin toimimaan sunnuntain aikana, kertoi johtomestari Reino Virtanen Hämeen sähköstä.

Kuhmoisten eteläosassa Päijänteen rannalla Harmoisissa sähkölinjan pylväätkin katkesivat ja johdot sotkeutuivat kaatuneitten puiden sekaan. Linja joudutaan uusimaan kokonaan.

 

 

JOENSUUN PUISTA SATOJA NURIN

Lauantaisen myrskyn tuhoja raivattiin koko sunnuntaipäivän ajan eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Raivaustöitä tehtiin sähkölinjoilla mm. koko Keski-Karjalan alueella. Palokunnat poistivat kaatuneita ja kaatumassa olevia puita ja raivasivat myös pienempiä syrjäteitä.

Vahinkojen suuruutta ei vielä sunnuntaina kyetty arvioimaan, mutta esimerkiksi Joensuun kaupungin alueella myrsky kaatoi satoja puita. Rakennukset säästyivät pahoilta vaurioilta. Suurimmat vahingot kärsi Louhelan koulu Joensuussa, kun tuuli lennätti koulun katon kadulle.

Kahden kontiolahtelaisen veljeksen epäiltiin hukkuneen kovassa tuulessa Höytiäisen Jouhtenisen selällä. Kontiolahden poliisin etsinnöissä löytyi maanantaina veljesten käyttämä vene kumollaan Latosaaren rantakivikolta. Poliisi arvioi 4,5-metrisen avolaitaveneen olleen aivan liian kevyt sunnuntaisiin tuulioloihin.

 

 

UUSIMAA

Myrsky riehui myös Uudellamaalla aiheuttaen vahinkoja. Puita kaatui teille eri puolilla Porvoon maalaiskuntaa ja mm. uudella moottoriliikennetiellä Mäntsälässä.

Sähköt olivat poikki laajoilla alueilla Etelä-Suomen Voima Oy:n ja Mäntsälän kunnan sähkölaitoksen piireissä.

Riihimäellä myrskyvauriot alkoivat työllistää palokuntaa kello 16 alkaen. Eri puolilla kaupunkia oli katkennut sähköjohtoja. "Valokaaret olivat valtavia puiden kaatuessa sähkölinjojen päälle", kuvailtiin tunnelmia Sointulan muuntajan luona. Läntisiä kaupunginosia pimentänyt puurykelmä vaati palokunnan erityistoimia ja ympäristö eristettiin varmuuden vuoksi. Muutamia vuosia sitten oli maahan pudonneita sähköjohtoja korjannut sähkömies saanut surmansa läheisen koulun pihalla.

Hirsimäen teollisuusalueella tuuli irrotti kattolevyjä ja seinäpaneeleja Paloheimon 20 metriä korkeista puutavaran kuivausmakasiineista. Viereinen tie suljettiin liikenteeltä. Muutamassa kerrostalossa tuuli oli kiskonut kattoluukkuja.

Kolmostiellä Hyvinkäällä puu kaatui auton eteen ja auto vaurioitui. Kuljettajalla oli mukanaan moottorisaha, joten raivausapua ei tarvittu.

 

Puheluruuhkaa Kymenlaaksossa

Kymenlaaksossa suurimpana ongelmana olivat hätääntyneet kouvolalaiset, jotka tukkivat puhelinsoitoillaan aluehälytyskeskuksen. Keskuksen oli pakko turvautua paikallisradion apuun ilmoituksella, että sähkölinjoja korjataan koko ajan ja teille kaatuneet puut raivataan sitä mukaa kun palolaitos ehtii.

You'll need Skype CreditFree via Skype