1982 Syysmyrsky Mauri

Last Updated: Thursday, 24 November 2016 15:22
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1982

 

 

 

07-11.6.1982

TAKATALVEN TUULIA

Suomessa vallitsi hyvin kylmä sääjakso kesäkuun 7-17 päivien välisenä aikana. Kuun alkupäivien hellejakso muuttui ajoittain oikeaksi takatalveksi suoraan Jäämereltä saapuneen voimakkaan kylmänpurkauksen myötä. Tuulet olivat ajoittain puuskaisia ja kovia. Lumi- ja raekuuroja saatiin Etelä-Suomea myöten, mutta Lapissa ja Kainuun alueella lunta tuli jopa hiihtokeleiksi asti. Pohjoisen lumipeite ylti aina Savoon ja Pohjois-Karjalaan asti, mikä on vuodenaikaan nähden hyvin harvinaista.

Silloisen Ilmatieteen laitoksen säätilaston kertomaa: Kesäkuuhun osuivat sekä vuosisadan lämpimin että kylmin viiden vuorokauden jakso: 31.5 - 4.6 mitattiin vuosisadan ennätyslämmöt, kun taas 10.6 - 14.6 paleltiin enemmän kuin koskaan aiemmin.   

 

Ajankohtaan nähden harvinaisia lumisateita saatiin varsinkin Itä-Suomessa 8-11 päivinä, ajoittain myös etelämpänä. Lapissa ja Koillismaalla lunta satoi jo maanantaina 7.6. Tuolloin vähäisiä lumikuuroja esiintyi myös Savonlinnan ja Lappeenrannan seuduilla. Tiistaina osa Pohjois-Karjalaa, mm. Outokumpu sai 10 sentin lumivaipan ja tiistai-iltana pyrytti myös Mikkelissä maan valkoiseksi. Keskiviikkona ainakin Kuopiossa rakenneltiin lumiukkoja. Myös eteläisessä Hämeessä maa oli pari päivää valkoinen lumisateiden jäljiltä.

Kuusamon tuntureilla kerrottiin uutisten mukaan olleen yli puolen metrin nietoksia ja Sotkamossakin 10-senttinen lumivaippa. Tuusniemen ja Outokummun seudulla uutisoitiin sataneen 30 senttiä lunta (nietostunutta?).

 

"20-30 senttiä lunta ja muutama aste pakkasta eli oikein sopiva hiihtokeli", kuvaili maanantaina (14.6) Kaunispäällä Ivalossa lomaillut lahtelaismies kesäkuisia Lapin näkymiä. Kesärenkailla lumisille pohjoisen teille lähteneet olivat vaikeuksissa. Uutinen ESS:sta 15.6.1982.

 

Puuskatuuli teki tuhoja

Kylmänpurkaus toi mukanaan  kovia, puuskaisia tuulia useampanakin päivänä. Hyvin tuulista säätä oli varsinkin 8-11 päivinä ja vielä 16-17 päivien tienoilla. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 9.6:

Tiistaina (8.6) puuskissa parhaimmillaan 20 m/s puhaltanut pohjoistuuli kaatoi Lahden seudulla puita linjoille aiheuttaen sähkökatkoksia. Hurja myrsky ei säästänyt Viitailassa edes sähköpylväitä vaan kaatoi niitäkin kumoon. Lahden sähkölaitokselta kerrottiin, että sähkölinjoja oli korjaamassa kaikkiaan kymmenen ryhmää. Sähkökatkot kestivät pahimmillaan muutamia tunteja.

Anttilanmäellä kaatui puu auton päälle ja Vesijärvellä myrsky riepotteli huonosti kiinnitettyjä veneitä. Tehin matka Päijänteellä katkesi myrskytuulen vuoksi.

 

Omat muistinpanot 1982: Tiistaina ja keskiviikkona ryöpyttivät lumi-, räntä- ja raekuurot pahiten, myrskytuulen saatossa pyrytti parhaimmillaan kuin talvella konsanaan, maakin valkaistui hetkeksi. Tämä on ollut ainoa lumisade kesäkuussa Nastolassa asumiseni aikana vuodesta 1970, mutta todennäköisesti pidemmälläkin aikajaksolla. Lumikuuroja saatiin useana päivänä maassamme ja niiden aikana pysytteli lämpömittari iltapäivälläkin vain muutamassa lämpöasteessa. 8.6 kello 15 Jyväskylän sääaseman mittaus oli tasan 0 astetta.

 

 

 

09-11.08.1982

ELOKUUN UKKOSIA

Pitkään jatkunut ajoittain helteinen poutasää päättyi vuolaisiin ukkoskuuroihin. Kesän rajuin ukonilma ravisteli Kuopion seutua myöhään maanantai-iltana (9.8) aiheuttamatta suurempia vahinkoja. Valveilla olleet ihmiset saivat kuitenkin seurata mahtavaa luonnon ilotulitusta. Lounaasta koilliseen kulkenut kapea rintama toi rankkasateen ja tulvan, kun Kuopionlahden rannan viemärit eivät ehtineet vetää yläkaupungilta valunutta vettä. Se purkautui kahtena suihkuna viemäriaukoista synnyttäen kadulle puoli metriä syvän järven ja keskeyttäen liikenteen tunniksi.

Maanantain ja tiistain välisenä yönä ukkoskuurot syytivät vettä Länsi-Suomen lisäksi myös mm. Länsi-Lapissa. Tampereella mitattiin sademääräksi 32 mm, Hangossa 24 mm ja Pellossa 18 mm.

 

Tiistaina aamupäivällä helsinkiläiset ihmettelivät pimeää; oli kuin auringonlaskun jälkeen. "Tuollainen tavattoman paksu ukkospilvi ulottuu korkealle ja estää tehokkaasti auringon valon pääsyn", selvitettiin Ilmatieteen laitokselta.

Keskiviikkona (11.8) iltapäivällä riehunut ukonilma surmasi Orimattilan Kuivannolla laitumelle kolme lehmää, jotka olivat seisoneet sähköaidan vieressä aukealla paikalla. Yhden lehmän sarvet paloivat kiinni aitaan. Salama iski paimenpoikaan, jonka  hajotti säpäleiksi. Ukkonen hajotti myös Huhdanojan Kiiliössä kalliolla olleen kolmiomittaustornin. Edellisyönä salama vaurioitti Orimattilan paloaseman radiolaitteita ja kun eivät puhelimetkaan toimineet, salaman sytyttämän varastopalon sammutustehtävä viivästyi hiukan. (ESS)

                              

 

 

22.09.1982                   

MAURI-MYRSKY  YKSI  VAHINGOLLISIMMISTA SYYSMYRSKYISTÄMME                          

HIRMUMYRSKY RIEPOTTI KEMIÄ

Kaksi menehtyi kesämökin raunioihin

Mauri-myrsky aiheutti valtavat vahingot keskiviikkona Pohjois-Suomessa ja erityisesti Perämeren alueella, ollen yksi voimakkaimmista syysmyrskyistä maassamme kautta aikojen. Kaksi ihmistä menetti henkensä ja myrskyn taloudellisten vahinkojen arvioidaan nousevan jopa satoihin miljooniin markkoihin.

Ajoittain hirmumyrskyn voimalla lähes 40 m/s puhaltanut tuuli aiheutti suurimmat tuhot Pohjois-Suomen metsille. Tuhoalueita on kaikkialla maakunnassa ja varovaistenkin arvioiden mukaan metsää kaatui useita miljoonia kuutiometrejä, rahassa satojen miljoonien markkojen edestä. Ainoastaan Muonion seudulla vahingot jäivät vähäisiksi. Metsää kaatui myös tunturialueitten pohjoispuolella Sodankylässä ja Inarissa.

Eräs pahimmin kärsineistä alueista oli Rovaniemi ympäristöineen. Kaupungin alueella laskettiin myrskyn kaataneen noin 4 000 puuta. Erittäin suuret vahingot koitui myös Ounasvaaran ja Korkalovaaran rinteille. Rovaniemellä loukkaantui pikkupoika jäätyään kaatuvan puun alle.

Metsissä aiheutuneiden vahinkojen arviointi aloitettiin torstaina. Metsähallinnon Perä-Pohjolan piirikuntakonttori lähetti mm. neljä lentokonetta kartoittamaan vahinkoaluetta.

                      

Kaksi ihmistä menetti henkensä

Pohjanlahden perukassa syntyi hirmuista jälkeä. Kemin Ajoksessa tuulennopeudeksi mitattiin ajoittain 35-40 m/s ja merivesi nousi nopeasti lähes kaksi metriä tavallista   korkeammalle, jolloin aallot löivät maihin aiheuttaen mm. Kemin ja Tornion  venesatamissa  huomattavat vahingot. Veneitä kulkeutui kauas maalle, mm. Kemin pallokentälle. Tällöin myös kymmeniä saariston  kesämökkejä irtosi perustuksiltaan.                                                                                                                  

Torniossa ns. Vitagrunnin saaressa tulvavesi ja tuuli irrottivat rannassa olleen hirsimökin, joka ilmeisesti ajelehti meriveden mukana Laivaniemeen ja murskautui rantakivikkoon. Mökin jäännösten joukosta löydettiin vasta torstaina iltapäivällä miehen ja naisen ruumiit, joiden poliisi arveli olleen mökissä. Surmansa saaneiden uskottiin hakeutuneen mökkiin myrskyä pakoon. Vielä torstaina ei heidän henkilöllisyytensä ollut selvillä.

((Myöhemmästä historiatiedosta selviää, että menehtyneiden omaiset vaativat Ilmatieteen laitosta tilille siitä, ettei se ollut varoittanut kansalaisia tarpeeksi myrskyn voimakkuudesta).

 

Lapissa myrskyä luonnehdittiin pahimmaksi syysmyrskyksi miesmuistiin. Perämeren alueella Vaasasta alkaen myrsky rikkoi satoja veneitä ja kaatoi laajoja alueita metsiä ja puistojen puita sisämaassa. Rannikolla, Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä tuuli irotteli kymmeniä kattoja. Vielä torstaina olivat laajat alueet ilman sähköä ja osa puhelinyhteyksistä edelleen poikki.

Myrsky oli voimakkaimmillaan iltapäivästä eteenpäin ja alkoi heikentyä illalla. Ilmatieteen laitoksen virallisen tilaston mukaan suurin 10 minuutin keskituulinopeus mitattiin  Korsnäsin Moikipäässä, 29 m/s  (S-SW), maa-alueilla Oulussa, 19 m/s. Suurin  virallinen vedenkorkeus mitattiin Kemissä, 201 cm. (ESS)

 

Säänkuva

Säätilanteen aiheutti trooppisen Debby-myrskyn jäänne, joka liikkui Tanskan suunnalta koilliseen voimistuen uudelleen myrskyksi Pohjanlahdella. Matalapaine sai lisävoimansa sen kaakkoispuoleisesta vuodenaikaan hyvin lämpimästä ilmamassasta, jossa esiintyi myös ukkosta. Myrskyä edeltävänä päivänä Kuusankoskella mitattiin peräti 21,8 asteen lämpötila.

Lehtileikkeestä löytyi edellisen illan säätiedotus, jonka ennuste ei vielä tuohon aikaan niinsanotusti "saanut kiinni" myrskyä, eikä tuulivaroituksia annettu:

Odotettavissa keskiviikkoiltaan asti...Vaasan, Keski-Suomen ja Oulun läänissä: navakkaa etelän puoleista tuulta, pilvistä ja lännestä alkaen jatkuvampaa sadetta. Lämpötila 13-16 astetta. Lapin läänissä: kohtalaista tai navakkaa etelän ja kaakon välistä tuulta, pilvistä ja ajoittain sadetta. Lämpötila etelässä 12-15, pohjoisessa 8-12 astetta.

 

Ilta-Sanomien versio torstaina 23.9

HIRMUMYRSKY RIEPOTTI KEMIÄ

Ensimmäistä kertaa rauhan aikana jouduttiin Kemissä eilen kriisiryhmä ja johtokeskus valjastamaan tosityöhön, jota johti apulaiskaupunginjohtaja Viljo Heikonen. Pahimmillaan hirmuvoimalla Pohjanmaalla riehunut myrsky repi Kemi-Tornion alueella kymmenien talojen peltikatot ja tuhosi satoja veneitä. Kemin ja Tornion venesatamat tuhoutuivat tyystin. Ajoksen meriliikennesatama kärsi myös pahoja vaurioita.

Kemissä 10 000 ihmistä joutui olemaan ilman sähköä ja valoa peräti 6 tunnin ajan.

Hälyttävin tilanne syntyi katon revetessä ja tulvaveden uhatessa Kemin sairaalaa, kulttuurikeskusta ja kaupungintaloa. Tilanne kaupungin keskustassa oli jotain Suomen oloissa ennen kokematonta: ikkunat paukkuivat joka puolella rikki, peltikatot menivät rullalle, jopa tonnin painoiset kivet vierivät Ajoksen satamassa rantapenkereen sorruttua ja suojatie kääntyi mutkille meren viedessä perustukset. Puistikot ja mm. Kemin pallokenttä täyttyivät tuhoutuneista purjeveneistä. Lähes koko hai-veneiden kemiläinen ryhmä tuhoutui ja muutenkin Perämeren alueen purjevenekanta vähintään vaurioitui lähes kokonaisuudessaan.

Ajoksen meriliikennesatama kärsi myös pahoja vaurioita, mm varastohallit tuhoutuivat. Ajoksen satamassa siirtotöissä ollut veturi jäi mottiin rautatiepenkereen sortuessa sen molemmin puolin.

Ruotsin puolelta ajelehti kymmenittäin kalliita veneitä murskautumaan Tornion rannikon  kivikoihin.

Puhelinlinjat katkesivat ja pikkutiet menivät poikki. Lukuisa määrä pientaloja menetti kattonsa, koska peltiset tai huopaiset katot antoivat periksi myrskylle.

Keskiviikon myrsky oli pahin miesmuistiin, kertoivat kaikki pelastustoimiin osallistuneet yhtäpitävästi. Hävityksen ja kauhistuksen keskellä pelastusmiehet ihmettelivät illalla Kemissä, kuinka kaiken roinan seassa ei ollut ainuttakaan ihmisuhria.

                       

 

 

15-16.12.1982

MYRSKYÄ MERELLÄ, LUMIPYRYÄ MAALLA

Keskiviikkona ja torstaita vasten yöllä myrskynä myllertänyt tuuli tuntui eniten merialueilla. Puuskissa 33 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli vaikeutti meriliikenteen lisäksi myös rautatie- ja lentoliikennettä. Kiskoilla kuljettiin hitaammin tuiskun tukkiessa vaihteet. Lennot esti ajoittain sakea pyry. Tuuli katkoi lisäksi maalla puita ja sähköjohtoja sekä irrotti talojen kattoja. Kova tuuli vei äskettäin jäätyneen Päijänteen jäät mukanaan.

Merenkurkussa Moikipään sääasemalla mitattiin 16.12 alhaisin koskaan maassamme havaittu ilmanpaine 942,1 hPa. (ESS)