MYRSKYT 1981
06.02.1981 MYRSKYPUUSKAT 33 m/s merellä.(omat m:pt).
25.04.1981
HUHTIKUUN UKKONEN SÄVÄHDYTTI
Rajuja "lumiukkoskuuroja" saatiin lauantaina iltapäivällä Etelä-Suomessa mm. Helsingissä, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Kymenlaaksossa ukkonen aiheutti jopa katkoksia puhelinliikenteessä ja salama sytytti asumattoman maalaistalon, joka paloi maan tasalle.
Äkillinen ukkoskuuro ja sankka lumipyry toivat takapakkia myös lahtelaisten kevätmielelle. Iltapäivällä jyrähteli ukkonen eri puolilla seutukuntaa ja rakeitakin tuli. Paimelalainen Voitto Nurminen hämmästyi, kun verstaan sähköt alkoivat napsahdella ja yhtäkkiä jyrähti. "Lumipyry oli oikein tiuha", kertoi Nurminen.
Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että talvista ukkosta on odotettavissa, kun lämpötila laskee normaalia nopeammin maanpinnasta ylöspäin mentäessä ja ilmassa on kosteutta. Tällä kertaa viiden kilometrin korkeudessa mitattiin 42-43 miinusastetta. Havaintojen mukaan se oli Euroopan alhaisin. Maanpintalämpötilan nollaraja kulki Joensuusta Raaheen. (ESS)
25.06.1981
”TROOPPINEN UKKONEN" KUOPIOSSA"
UKKONEN RÄJÄHTI KUOPION TAIVAALLA (Savon Sanomat 26.7)
Kesän rajuin ukonilma yllätti kuopiolaiset torstaina. Hiostava päivä puhkesi illansuussa lievään ukkoseen, mutta varsinainen myräkkä räjähti kaupungin ylle yhdeksän tienoilla. Palolaitoksen hälytyskeskus joutui vaikeuksiin laukeilevien automaattihälytysten kanssa.
Koko päivän ilmassa riippunut ahdistava lämpö ja harvinaisen läpitunkeva kosteus purkautui illalla pelottavan pitkään ja tiheään salamointiin. Ilta pimeni mustaksi lähes tunnin ajaksi yhdeksän jälkeen. Rissalan säähavaintoasemalla ukkosta kuvattiin erittäin rajuksi sen rymistellessä lentokentän joka puolella. Ankarimmin ukkonen koetteli Itä-Suomea, mutta myös muualta tuli päivän mittaan ukkostietoja.
Kuopion liikennevalot alkoivat jo iltapäivällä vilkkua omiaan ukkosen johdosta. Palolaitoksen automaattinen hälytinlaite meni sekaisin ja alkoi kertoa vääriä tietoja aiheuttaen hälytyskeskuksessa pientä hermostusta.
Tulipaloilta vältyttiin ainakin Kuopion ympäristössä, mutta osa kaupungista pimeni paitsi pilvien, myös sähkökatkosten takia. Niiralassa oltiin ilman sähköä koko ilta, kun jo ensimmäinen lievempi ukkonen vaurioitti kolmea kaapelia ja korjaustöihin päästiin vasta ankaramman myrskyn jälkeen iltamyöhällä. Sähkölaitoksella pidettiin ukkosen tuhoja melko pienenä verrattuna myrskyn valtavaan voimaan.
(Omat muistiinpanot: "Trooppinen ukkonen" Kuopiossa, salamat sekunnin välein. Ilmaisumuoto merkitty omiin muistiinpanoihin luultavasti radion uutisista).
30.06.1981
MYRSKY KAATOI TUHANSIA PUITA ORIMATTILASSA.
Maanviljelijä Asser Hakalan metsä Heinämaan kylässä oli kuin ankaran pommituksen jäljiltä tiistai-iltapäivän rajumyrskyn jälkeen. Ukkonen tuli pyörretuulen kera sellaisella voimalla, jota paikkakunnalla ei ole nähty sitten Maire-myrskyn elokuussa 1961.
Kahden hehtaarin alalla oli tuhansia puita ristiin rastiin kaatuneina. Paksutkin rungot ovat paikoin katkenneet eri korkeuksilta kuin tulitikut. Lukuisia puita on kaatunut juurineen ja repinyt maata monen metrin korkeudelle. Myrsky kulki voimallisimmin puolen kilometrin matkalla ja noin 30-50 metrin leveydeltä. Tämän tuhouran ulkopuolella oli pari saareketta, joissa puut olivat myös kaatuneet. Tarkastamattomia alueita on myös, joita ei ole ehditty katsoa.
Tuhoalue oli pääasiassa mv. Hakalan metsässä. Hän arveli, että tukkipuuta on noin 2 000 yksilöä, mutta myös aivan nuorta metsää meni nurin. Seppo Mälkiän maalta katui noin 300 runkoa. Metsäalue sijaitsee Palojärven lähistöllä noin 3,5 km Heinämaan keskustasta.
Myrskyn jäljet näkyvät tässä metsässä vuosikausia, Hakala sanoo. Myrskyn oikullisuutta kuvaa se, että alueen ohittava Kymenlaakson Sähkö Oy:n korkeajännitelinja säästyi vaurioitta. Yksikään puu ei kaatunut linjan päälle vaikka niitä oli kumollaan ristiin rastiin.
Heinämaalla salamoi pitkän aikaa suunnilleen kolmen sekunnin välein. Kumu oli jatkuvaa. Vettä satoi 20 mm.
Lahden ympäristössä riehunut ukonilma oli harvinaisen raju. Salamanlaskija rekisteröi 682 iskua klo 14-16. (ESS).
21.07.1981
UKKONEN MÖYRYSI SUOMEN POIKKI
Baltiasta laajana noussut ukkosrintama teki tuhoja tiistai-iltana Pori-Jyväskylä-Kuopio-linjan kaakkoispuolella. Raju ukonilma aiheutti useita tulipaloja ja muita vahinkoja. Se oli voimakkaimmillaan Mikkelin seudulla puolenyön jälkeen. Rintamaan liittyi myös kovia tuulia, jotka kaatoivat puita mm. Helsingissä. (ESS)
23.07.1981
YÖUKKONEN
Lahden seudulla torstaina aamuyöllä riehunut ukonilma oli toistaiseksi kesän rajuin aiheuttaen kolme suurta sähkökatkosta. Ukkosen rikkomia puhelinkaapeleita korjattiin mm. Nastolassa, Koskella ja Hartolassa. Ukkonen oli voimakkaimmillaan kello kolmen aikaan yöllä. Kahden tunnin aikana salamanlaskija rekisteröi 908 iskua.
Seuraavana yönä (24-25.7) ukkonen riehui taas Etelä-Suomessa Hanko-Lahti-Mikkeli-Joensuu-linjan eteläpuolella. Ukkonen teki tuhoja mm. Lahdessa ja piti palolaitoksia varpaillaan. (ESS)
Omat muistiinpanot, Nastola: Ukkonen alkoi kuulua jo kello 22 perjantai-iltana ja ukonilma kesti aamuyölle saakka, Havainnoin ainakin kolme ukkospesäkettä, jotka menivät rajuina suoraan päältä. Salamat löivät tiheään, 7-8 salamaa minuutissa.
Kaksi peräkkäistä ukkosmyrskyä nosti jo ennestään korkealla ollutta Päijänteen vedenpintaa kolmella sentillä lukemaan 78,94. Veden korkeus on verrattavissa vuoden 1974 suurtulvaan. Tulvapatojen korottamiseen valmistauduttiin jo heinäkuun alussa, jolloin vedenkorkeus Päijänteellä oli 78,83 m.
Ennätyksellisiä vedenkorkeuksia oli mitattu Keski- ja Itä-Suomessa sekä Kainuussa johtuen kevään runsaista sulamisvesistä ja kesä-heinäkuun sateisuudesta. Kesäkuu oli vuosisadan sateisin monin paikoin maassamme. (ESS)
30.07.1981
MUUN MUASSA KUHMOISTEN RAJUMYRSKY
Torstai-illan lyhytaikainen mutta ankara ukkosmyrsky koetteli kovasti Kuhmoisten keskiosan metsiä. Päijänteen alueella riehunut ukkonen muuttui Kuhmoisten kirkonkylän kohdalla pyörremyrskyksi nousten maihin kk:n eteläpuolella. Kaatuneet puut aiheuttivat suuria vahinkoja sähkö- ja puhelinlinjoille ja korjausmiehet joutuivat tekemään ympäri vuorokauden hommia. Myös vuosilomalla olleita kutsuttiin korjaus- ja raivaustöihin.
Kuhmoisten kk:n kulttuurimaisemaan kuulunut Koukanniemen vanha, arvokas pihapuusto koki lähes täystuhon kahden hehtaarin alalta. (ESS).
(Omat muistiinpanot: Mökillään ollut tuttava kuvaili, kuinka Isojärvellä Kuhmoisista länteen valtava aallokko heitteli ranta-asukkaiden moottoriveneitä ”kuin kaarnalaivoja” mitä ihmeellisimmin seurauksin. Nastolan Villähteellä satoi suurehkoja rakeita.)
Myös Itä-Suomessa raju ukkosmyrsky teki tuhojaan torstai-iltana. Helteisen päivän illansuussa noussut myrsky sytytti lukuisia paloja, katkoi sähkö- ja puhelinlinjoja sekä mm. puhalsi kerrostalosta katon Kiteellä. Joensuussa satoi yli kolmen sentin jättirakeita. (ESS).
RAJUT UKKOSKUUROT RUOSKIVAT SAVOA
Koko Savon maakunnan peittänyt ryske eteni jyrkkänä rintamana aiheuttaen tuhoja Pertunmaalta Ylä-Savoon. Kymmeniä sähköhäiriöitä, puhelinkatkoksia ja palohälytyksiä seurasi ukkosrintamaa aaltona. Ukkosen räiskiessä täydeltä laidalta Mikkelissä iltapäivällä paistoi aurinko vielä kuumasti Kuopiossa ja kun Kuopio peittyi synkkään salamoivaan pilveen, oli ilta-aurinko vielä kirkas Iisalmessa. Savon Voiman maakunnallisessa seurantataulussa näkyi yli 20 suurjännitehäiriötä.
Kaikki ukkosen aiheuttamat tuhot paljastuivat vasta perjantaiaamuna. Yötä vasten jäi sammutettavaksi ainakin puolenkymmentä tulipaloa ja lukuisia sähkölinjoja korjattaviksi. Lisävahinkoa syntyi myös jälkisalamoinnin mukana, mm. Kaavilla.
Kuopiossa ukkosmyrskyn tuhot jäivät varsin vähäisiksi, mutta tunnelmaltaan ukkoskuuro oli vaikuttava ja mm. pallosalamat tyypillisiä. Sellaista pelättiin mm. Itkonniemellä, missä tulipallo keikkui puiden latvoissa.
Ylä-Savossa ukkonen sytytti torstai-illan kuluessa useita tulipaloja, mutta muilta suuremmilta vahingoilta ilmeisesti vältyttiin. Keiteleen Pahkamäessä salama sytytti metsäpalon.
Vesannon palokunta työllistyi täysin illan rajun ukkosrintaman alla ja parhaimmillaan kolme hälytystä oli päällä yhtäaikaisesti. Ensimmäinen hälytys soi kello 17.31 asuinrakennuspaloon Sonkarille ja hetkeä myöhemmin Äänekosken palokunta pyysi virka-apua Viitasaarelle, missä myös oli syttynyt asuinrakennus. Matkalla palokunta havaitsi autiotalon navettapalon Ahveniskylällä (koosteen tekijän synnyinkodin navettarakennus). Sitä sammuttamaan kutsuttiin palokunnan toinen auto, kun Viitasaarelle matkalla ollut sai uuden hälytyksen mittaripalon takia samalle kylälle. Viitasaaren oma palokunta pystyi hoitamaan oman tehtävänsä ilman apuvoimia. Myöhemmin Vesamäelle tuli vielä hälytys aittapaloon.
Kesän ankarin ukkonen riehui myös Suonenjoen seuduilla. Sähkövirta katkesi varsin yleisesti kaikkialla muualla paitsi kaupungin keskustassa ja vikoja korjaamassa olivat kaikki saatavilla olleet Savon Voiman miehet. Salama iski Esko Huupposen navetan peltikattoon sytyttäen palon ja osui vielä talon koiran metalliseen juoksuketjuun surmaten eläimen. Myös Rautalammilla ja Konnevedellä oli runsaasti ukkosvahinkoja, myös puhelinlaitoksella.
Savon yli pyyhkinyt ukkosrintama sai myöhään iltayöstä saatteekseen uuden rintaman Pohjois-Karjalan alueelle. Joensuun poliisi joutui yön selkään etsimään mm. Pyhäselälle kadonnutta venekuntaa. Nurmekseen ukkonen ylsi vasta tuntia ennen puoltayötä. Kello 23 tienoilla tuli hälytys Juukaan, missä ilmoitettiin kaatuvan puita ja pylväitä valtatielle. Raivausyksiköt komennettiin töihin. (Savon Sanomat)
12.12.1981 VOIMAKKAITA LUMIKUUROJA Helsingin seudulla. Lämpimän meren kohdatessa kylmän ilmamassan syntyi voimakasta konvektiota ja myös ukkosta havaittiin.