1977 "Nimetön" paha syysmyrsky

Last Updated: Thursday, 14 November 2019 12:12
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1977  

                               

 

19.04.1977

UKONILMA YLLÄTTI VOIKKAAN

Vaikka ilmat eivät vielä ole olleet edes kovin keväisiä, siinä oli jopa kesäisiä merkkejä Voikkaalla tiistaina. Melkoisen voimakas ukonilma nimittäin vieraili Kymiyhtiön Voikkaan tehtaan yläpuolella kahteen otteeseen, kello 16.30 ja 16.55. Tehtaan hälytyskeskuksen herkät laitteet rekisteröivät useita salamaniskuja, mutta voimakkaan jyrinän kyllä kuuli korvinkin. Ensin jyrähti kaksi kertaa ja toisella kertaa jyrähteli kymmenen minuutin aikana useampia kertoja. Silloin myös lunta ryöpytti erittäin sakeasti. (Kouvolan Sanomat)

                      

               

16.06.1977

PARKANOSSA PYÖRREMYRSKY  (omat mp:t, kaipaa tark. tietoja)

 

 

03.07.1977

RAJU UKONILMA riehui Lappeenrannassa sunnuntaina illansuussa. Voimakas tuuli ja sade kaatoivat kaupungin keskustan kadun varsilta vanhoja lehmuksia ja koivuja. Eräästä rantakaupungin kerrostalosta irtosi katto. Puoli tuntia kestäneen rajuilman aikana satoi myös rakeita kaatamalla. Rankkoja ukkossateita saatiin myös muualla Etelä-Suomessa. (ESS).

 

 

17.07.1977

KAKSI TROMBIA Kuopion ja Suonenjoen välillä, joista ensimmäinen hieman ennen klo 11. ja toinen klo 11.30. Pyörrepilvet ulottuivat maahan asti, mutta eivät ilmeisesti aiheuttaneet suurempia tuhoja. (omat muistiinpanot).

 

 

07.09.1977

ERITTÄIN VOIMAKAS SYYSMYRSKY ETELÄ-SUOMESSA

Paikoin hirmumyrskyn voiman saavuttanut syysmyrsky raivosi varhaisesta aamusta alkaen merellä ja päivän mittaan suuressa osassa eteläistä Suomea. Pahimmin kärsivät rannikkoalueet sekä Hämeen ja Savon alueet.

Myrskyn kerrottiin olleen jopa tuhoisampi kuin kuuluisa ukkosmyrsky Maire v. 1961.  Pelkästään Hämeessä kaatui 700 000 runkoa, Tampere-Hämeenlinna rataosuuden junaliikenne katkesi useiksi tunneiksi, sähkö- ja puhelinlinjojen korjaukset kestivät pisimmillään yli viikon, TV-2 pimeni osittain, rakennuksia ja autoja jäi kaatuneiden puiden murjomaksi, kattorakenteet olivat kovilla jne. Myös tieliikenne oli ongelmissa monin paikoin ennen kuin raivausryhmät ehtivät apuun. Yksittäisistä tuhoalueista mainittiin mm. Hyvinkään pohjoispuolinen harjualue, josta kaatui runsaasti puita.

Myrskypäivän tuulitietoja: Mäntyluoto puuskat 34 m/s, yleisesti Itämerellä 32 m/s, Mikkelissäkin puuskat 30 m/s. Lahden Launeen keskituuli 12 m/s klo 14 on harvinaisen kova paikan suojaisuuden huomioon ottaen.

(Keskituulimittaus Lemland Nyhamn W 28 m/s, Ilmatieteen laitoksen tilastot).                    

 

Etelä-Suomen Sanomien uutisointia 8-9 päivinä: Etusivun pääotsikko:

VARHAINEN SYYSMYRSKY KOETTELI ETELÄISTÄ SUOMEA

Kolkon herätyksen kesästä syksyyn kokivat niin ihmiset kuin luontokin syksyn ensimmäisen myrskyn riehuttua koko keskiviikkopäivän Etelä-Suomessa. Aikaisin aamulla alkanut kovaotteinen myrsky teki mahtavaa jälkeä. Paikoin hirmumyrskyn voimalla edennyt tuuli paiskoi taloista kattoja, kaatoi metsää, mykisti sähkö- ja puhelinlinjat ja lamautti junaliikenteen ainakin Tampere-Hämeenlinnan rataosuudella.

Palokunnat sekä sähkö- ja puhelinmiehet joutuivat ennätysmäisen moniin hälytystehtäviin selvittäessään myrskyn jälkiä lisätyllä työvoimalla. Linjojen päälle romahdelleet puut pimensivät laajoja alueita ja puhelin- ja telex-yhteydet menivät monin paikoin täysin tukkoon. Monissa tehdaslaitoksissa jouduttiin sähkövirran puutteen vuoksi huilimaan tuntitolkulla. Myös maatalous kärsi voimavirran puutteesta ja mm. viljakuivurit pysähtyivät tärkeimpään työaikaan.

 

Metsät olivat kovalla koetuksella. Kaatuneiden puuryhmien lisäksi yksittäiset tapaukset olivat yleisiä. Merkille pantavaa oli tämänkertaisen myrskyn iskeytyminen koivuihin, joita kaatui runsaasti eritoten teiden varsilla tukkien kulkuväylät. Myrskyn uhriksi joutuivat monessa tapauksessa myös mahtavat kotikoivut ja pihamännyt, jotka heikon juuristonsa tai lahovian vuoksi eivät kestäneet koettelemusta.

Lopella neljä 15-metristä kuusta kaatui saman talon päälle uudella taajama-asutusalueella, ns. "peyton placessa". Viides kaatui talon viereen ja kaikkiaan asutusalueella kaatui 10 puuta.

Jämsänkoskella myrskytuuli keskeytti metsurien MM-kisat. Kilpailupaikkana oli harvaksi raivattu kuusikkokukkula kaukaisen Keltasuon valtionpuiston laidalla. Kilpailujen alkaessa tuulta oli 8 metriä sekunnissa. Tuuli kiihtyi puuskittain 13 metriin sekunnissa ja kun kilpailua varten numeroiduista puista yksi kaatui juurineen, täytyi kilpailu keskeyttää.

 

MYRSKYVIHURI LÖYSI LAHDEN HEIKOT KOHDAT

Lahden kaupungin alueella kaatui yli 100 puuta. Lähiympäristön metsien vahinkojen selvittely vienee aikaa viikon päivät. Kastarin koulun päälle Hollolassa kaatui puu - ei suurempia vahinkoja. Koululaiset olivat jäädä kaatuvan puun alle välitunnilla Salpakankaan koulukeskuksessa, mutta ehtivät alta pois.

Suuri mänty kaatui Lahden Keskussairaalan alueella linjoille, jonka seurauksena sairaala jäi kahdesti päivän aikana sähköittä. Sairaalan oma varageneraattori kytkeytyi asianmukaisesti päälle, eikä sairaalan toiminta kärsinyt.

Palolaitoksen miehet joutuivat "läkkisepän" puuhiin, kun ainakin viiden talon peltikatto repeili. Vaarallisin tilanne sattui Juustilankatu 11. katolla, kertoi palomestari Matti Virtanen.

- Juuri kun pääsimme suoristamaan irronnutta peltiä, yltyikin tuuli rullaten pellin takaisin ja samassa taas purki rullan auki. Neljä miestä liukui rullan mukana katon reunan ja puolivälin välillä. Saimme kuitenkin naulattua lopulta katon kiinni. Sammonkadulla ammatillisen kurssikeskuksen kattoa ei naulattu, vaan se sidottiin köysillä.

Lahden kaupungintalon katolta putosi noin kuuden kilon painoinen kuparilaatta vain puolen metrin päähän kaupungintalon edustalla katua lakaisemassa olleesta Jenny Kukkamäestä.

Savonkatu 1:ssä mineraalilevykatto ei kestänyt tuulen kynsissä, vaan osa levyistä pirstoutui ja palaset lensivät pysäköityjen autojen päälle. Suomen Pankin lasiovi räsähti rikki tuulen voimasta.

Tv-2:n lähetykset katkesivat kahdesti keskiviikkona. Yleisradion Tiirismaan asemalta kerrottiin syyksi Lahden sähkölaitoksen vaikeudet sähkönjakelussa.

 

KATOT RYMISIVÄT ALAS SYSMÄSSÄ

Sysmän kirkonkylässä hirmumyrsky viskasi kahden kerrostalon katot maahan kuin rukkaset. Sairaalan kerrostaloalueella palokunta ehti sitoa kuuden muun talon katot, joista yksi oli jo lounaiskulmastaan irtoamassa. Myrsky aiheutti palokunnalle kuusi hälytystä. Töistä suurin osa oli peltikattojen tukemisia.

Kuin säilykerasiaa käsitteli hurja myrsky sairaalan viereisen kerrostaloalueen vanhinta taloa. Kaksinkertainen bitumihuopakatto kaikkine puurakenteineen romahti pihaan kello 13 jälkeen ja rutisti alleen kaksi henkilöautoa sekä lippusalon. Tapahtumahetkellä ei pihalla onneksi ollut ihmisiä.

Hirmumyrsky puski paikoin 32 metriä sekunnissa. Se puhalsi peltoaukean notkelmasta ja asiantuntijain mukaan tunkeutui räystäskourun alle. Otteen saatuaan myrsky nosteli suuria kattoja kuin rasian kansia.

- Kaksirappuisen, kolmikerroksisen kiinteistön betoniholvin ja puuosan kiinnitys oli pettänyt, totesi kunnaninsinööri Martti Miettinen. Talossa ei ollut räystäitä. Siksi Miettinen ihmetteli, miten tuuli on päässyt raakaponttilaudoituksen kohtaan niin rajusti. Vuonna 1969 valmistuneen Kiinteistöyhtiö Vuokratalon vahingot Miettinen arvioi katon osalta yli 100 000 markaksi. Vesivahinkoja myös pelättiin. 36 x 14 metrisen talon suojaavaa pressua ei ollut varastossa, vaan se jouduttiin hakemaan Lahdesta.

Pitkän ajan kerrostaloalueella satoi kattotäytteistä  irronnutta karhunvillaa. Raivaustöissä oli monta nosturiautoa palokuntalaisten avustamana. Sairaalan poliklinikka ja sairasauto olivat valmiustilassa, kun pelättiin henkilövahinkoja.

 

Heinolassa myrskytuuli paiskasi Vierumäen teollisuuden puurakenteisen kevyen varastorakennuksen osittain paikaltaan ja sen toinen pää sortui. Myös muita myrskyvahinkoja sattui. Heinolan kaupungissa Vahravuoren keskeneräisellä asuntoalueella kaatui runsaasti puita, erään rakenteilla olevan talon päälle jopa puolenkymmentä.

 

SÄHKÖLINJOILLA TÄYSI KAAOS

Kuhmoisissa, Asikkalassa ja Padasjoella myrskytuuli kaatoi runsaasti puita sähkölinjoille ja useissa kylissä jäätiin sähköittä. Paljon puita kaatui myös teille ja liikennöiminen katkesi ennen kuin moottorisahamiehet selvittivät tilanteen. Kaaos jatkui iltaan saakka, sillä uusia puita kaatui jatkuvasti linjoille. Vesijaon valtionpuistossa tilanne oli pahin, sillä sähköjohtoa oli maassa kilometrikaupalla. Illalla tuuli alkoi tyyntyä, mutta korjaustyöt olivat pimeässä liikuttaessa hitaita ja hankalia. 

Padasjoen kirkolla sähkö katkesi kello 13.20 ja virta saatiin takaisin 16.30. Hieman aikaisemmin palautui sähkö Kuhmoisten kirkonkylään. Korjattavia linjoja oli koko sähkölaitoksen alueella ja koko henkilökunta osallistui työhön, jonka loppuselvittelyt jatkuvat lähipäivinä. Energiaa pyrittiin alkuvaiheessa saamaan talouksiin väliaikaisjärjestelyin.

Nastolassa kärsittiin sähkökatkoista koko päivä. Mm. kunnantoimisto sai sähköä vain pätkittäin. Terveyskeskuksessa ensimmäinen katkos tuli vasta iltapäivällä, mutta pilasi joukon laboratoriossa tekeillä olleita kokeita.

Kunnan suurin työnantaja, Upon muoviteollisuus, teki tiedotuspäällikkö Kalevi Laalon mukaan "sutta" koko päivän ja todennäköisesti myös torstain vastaisen yön. Pakkausmateriaalia ja muoviputkia valmistava tuotanto oli käytännöllisesti katsoen seis ja seisokin tuottamat tappiot noin 700 000 markkaa. Sähkökatkon jälkeinen prosessin uudelleenkäynnistys kestää 3-5 tuntia, ja käynnistyksen aikanakin koettiin uusia häiriöitä.

 

Lahden sähkölaitokselta kerrottiin ongelmien olleen vähäisempiä. Vähittäiskaupassa katkokset aiheuttivat hankaluuksia lähinnä pakastimien alkaessa sulaa. Vahingoilta vältyttiin kuitenkin hämmästyttävän hyvin, koska sähkökatkokset olivat niin lyhytaikaisia. Heinolassa tilanne oli pahempi.

Pahimmin katkoista kärsivät maaseutualueet ilmajohtoineen. Kaupungin keskustassa sähköverkko on pääasiallisesti maassa ja häiriöt sen vuoksi vähäisempiä.

 

MYRSKYN TUHOJEN ARVIOINTI HIDASTA

Mikkelin läänissä sähkö- ja puhelinlinjojen kunnostustyöt alkoivat torstaina täydellä teholla heti aamusta. Töissä oli pitkin päivää tuhatkunta miestä, vakinaisten asentajien lisäksi apuun hälytettiin myös varusmiehiä.

Puhelinliikenne koki pahimmat tuhonsa Mikkelin ja Savonlinnan puhelintoimistojen toimialueella. Torstaiaamuna Mikkelin puhelinpiirissä oli noin 30 keskusaluetta tukossa, mikä merkitsi ettei näiltä alueilta saanut lainkaan yhteyksiä. Iltaan mennessä kaikki keskusalueet Mikkelin ja Kymen lääneissä saatiin toimintaan, mutta tilaajavikojen kunnostuksen laskettiin vievän aikaa pari viikkoa. Läänien alueella oli torstain aikana puhelinlinjoja korjaamassa noin 500 miestä.

Puhelinpiirin alueesta Kakkois-Suomi selvisi Etelä-Savoa vähemmällä. Vaurioita oli, mutta täysin mykistyneitä keskuksia oli vähemmän.

Puhelinlinjoja vakavampia vaurioita myrskystä syntyi sähköverkolle. Suurjännitelinjat vaurioituivat kauttaaltaan. Suur-Savon sähköstä kerrottiin keskiviikkoisen myrskyn olleen vahingoiltaan pahin miesmuistiin, sillä vahingot levittäytyivät tasaisesti koko läänin alueelle. Torstaina illansuussa noin 15 prosenttia maaseudun talouksista oli ilman sähköä Mikkelin läänissä. Töissä oli lähes 200 asentajaa ja noin 80 varusmiestä. Linjojen partiointiin osallistui myös aamulla lentokone ja iltapäivällä Utista saatu helikopteri.

 

Päijät-Hämeessäkin puhelinliikennettä kohtaan myrsky oli tylympi kuin myrskyt vuosikymmeniin. Torstaihin mennessä oli tullut 1 500 vikailmoitusta ja korjauksiin mennee vähintään viikko, koska korjaajat eivät ehdi joka paikkaan samaan aikaan. Torstaina pyrittiin saamaan keskusten väliset yhdysjohdot kuntoon.

 

Myrskyruuhka vakuutusyhtiöissä

Myrskyvahingot aiheuttivat ruuhkan vakuutusyhtiöiden konttoreissa. Vahinkoilmoituksia sateli tuhkatiheään ja nopeimmat ehtivät ilmoittamaan jo myrskypäivänä. Alustavien tietojen mukaan rahalliset tappiot yksittäisissä tapauksissa jäävät suhteellisen pieniksi. Päijät-Hämeen alueen vahinkoilmoituksista suurin osa koskee puun kaatumisia omakotitalon tai kesämökin päälle. Kattovahingot muodostivatkin huomattavan osan vahinkotapahtumista. Myös autoja jäi kaatuneiden puiden alle, Lahdessa oli tiedossa kaksi tapausta.

 

Veneitä vahdittiin - purjealus turvaan

Loviisassa Orrengrundin luotsiasemalla puuskittainen länsituuli puhalteli 18-23 metrin sekuntinopeudella, mutta ei aiheuttanut yhdellekään laivalle tai veneelle hätäsatamaan turvautumista.

Merivesi nousi päivän mittaan niin korkealle, että se ylsi laitureiden tasolle ja rannoilla jouduttiin vahtimaan veneiden kiinnityksiä. Yksi suuri purjealus pelastettiin rantakaislikosta, jonne myrsky oli sen paiskannut. Vene irrotettiin ja hinattiin tyynen puolelle Sahaniemen laituriin.

 

(Omat muistiinpanot: Myrsky oli ehdottomasti voimakkain jonka olen itse koskaan havainnoinut.  Silloisen asuinpaikkani alueella Nastolan Niinitiellä kaatui 12 järeää mäntyä. Kouvolan valtatien varressa Luhtasen tehtaan luona kaatui kymmeniä petäjiä juurineen, Esson luona puu kaatui rekan päälle jne. Teillä oli paljon oksia ja kaikenlaista roskaa.)

 

                     

14.09.1977

POHJOISMYRSKY teki vahinkoja sisämaassa, riepotteli pahiten Savoa kaataen puita ja vaurioittaen sähkölinjoja. Veneitä joutui tuuliajolle. (omat mp:t).

 

 

13.11.1977

UKKOSEN JYRINÄ ja salaman leimahdukset havahduttivat Lahden seudulla monet ihmiset hereille lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Ihmiset ihmettelivät: ukonilmako marraskuulla? Orimattilan keskustassa menivät sähköt poikki 24 minuutin ajaksi salamaniskun vuoksi kello 3.50. Ukkosen takia vioittui myös Nastolassa Tapolan suunnan yhdysjohdot. Myös puhelinlinjoja vikaantui. (ESS)

 

(Omat muistiinpanot: Heräsin voimakkaaseen jyrinään noin neljän aikaan aamuyöllä. Myöhemmin kuulin, että aikaisemmin oli salamoinut ja jyrissyt Orimattilan suunnalla. Työkaverin mukaan Lahdessa havaittiin ukkosta jo iltayöllä. Yöllä esiintyi rankkoja sadekuuroja, lämpötila +4 astetta ja etelätuuli voimakasta.)