MYRSKYT 1972
03.07.1972
UKKOSMYRSKYJÄ HELTEISSÄ
Suorastaan ukkosmyrskyjen sarja koetteli maatamme lähes ennätyksellisen hellejakson aikana. Maanantaina 3.7 iltapäivällä aiheutti epätavallisen voimakas ukkosmyrsky huomattavat vahingot Turun seudulla. Tuuli repi satamassa laivoja irti laiturista ja irrotteli rakennusten kattolevyjä. Palokunta sai 10 tulipalohälytystä ja lukuisia muita avunpyyntöjä mm. tulvivasta vedestä.
Myös Kosken ja Lammin eteläosien yli pyyhälsi maanantaina kova myrskytuuli. Metsää kaatui ja viljaa lakoontui. Kaatosateista kärsittiin monin paikoin Etelä-Suomessa, mm. Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa Turun lisäksi. (ESS).
Helsingin Sanomat:
UKKONEN SYTYTTI PALOJA, IRROTTI ALUKSIA JA KATTOJA
Rajut ukonilmat katkaisivat hetkeksi hellekauden monin paikoin kastellen samalla rutikuivan maan. Tilannetta pidettiin jopa kaaosmaisena: satoja tulipaloja, vettä kaduilla ja kellareissa, irti riistäytyneitä kattoja, sähköhäiriöitä. Televisiot pimenivät koko maassa Helsinkiä lukuunottamatta Erkylän linkkiaseman rikkoonnuttua Hyvinkään-Riihimäen välimaastossa. Katkot sattuivat klo 19.15-19.30 ja uudelleen klo 20.50-21,00.
Pahimmin ravisteli ukkonen Turkua noin tunnin ajan: palokunta sai kymmeniä hälytyksiä, vesi tulvi varastotiloihin, autot juuttuivat puolimetrisiin vesiesteisiin, tuuli repi irti mm. peltikattoja. Tulipalohälytyksiä tuli kaikkiaan kymmenen. Kaupungissa annettiin suurpalohälytys ja ainakin kolme omakotitaloa tuhoutui. Ensimmäiset salamat rikkoivat palokunnan radiotukiaseman. Paloautoja juuttui vesiesteisiin.
Tuuli repäisi satamalaiturista irti kaksi laivaa, saksalaiset ml. Transbaltiean ja ml. Gertrud Russin. Laivoista laskettiin kuitenkin heti ankkurit ja hinaaja avusti ne takaisin laituriin. Wärtsilän Turun telakalla rakenteilla ollut alus irtosi kääntyen poikittain Aurajokeen rikkoen samalla vastarannan nosturirataa. Aurajoen yli kulkeva jokilautta joutui tuuliajolle upoten osittain.
Tuuli irrotti Figuran tehdaslaitoksen kattoa rikkoen samalla useita tehtaan ikkunoita. Satamassa repeytyi kattoja muutamasta varastorakennuksesta.
Etelä-Hämeeseen vyörynyt ukkosrintama sekoitti puhelinliikenteen ja sähkönjakelun laajalti ja mm. osa Hämeenlinnan kaupunkia pimeni. Hämeenlinnassa lähes 20 000 kananpoikaa oli hengenvaarassa salaman rikkoessa viereisen muuntajan, mikä aiheutti sähköisten keinoemojen kylmenemisen siipikarjanhoitokoululla. Hätäapujärjestelyt pelastivat tilanteen.
Kesän rajuin ukkossade kulki maanantaina Hyvinkään ja Riihimäen yli. Helsinki-Hämeenlinna-tiellä oli vettä jopa puolisen metriä Vt. 3:lla Kuumolan risteyksessä jumittaen liikennettä parisen tuntia. TVL avasi paikalla tukkeutuneita viemäreitä rajuilman mentyä. Hyvinkäällä syttyi ainakin kolme tulipaloa ja Hausjärvellä kaksi. Forssan Matkussa salama poltti mv. Viljo Hakulisen puisen puimalarakennuksen maatalouskoneineen. Lopelta Kalvolaan menevät suurjännitejohdot katkesivat puiden kaaduttua niiden päälle.
Riihimäen keskusvankilan säähavaintoaseman hoitaja Olli Hiidenheimo sanoi vettä sataneen 2 senttiä 15 minuutissa. Viljat lakoontuivat ja ruishalmeet kärsivät vahinkoja. Riihimäellä vesi tunkeutui kahden teollisuuslaitoksen kellarikerroksiin, muutamiin kauppoihin ja omakotitaloihin. Turun sademäärä oli 25 mm. Päivän korkein lämpötila 32 astetta mitattiin Oulussa.
Lapin läänissä aiheutti salamanisku suurimman osan sunnuntain ja maanantain aikana syttyneistä 60 metsäpalosta. Pahiten roihusi Savukoskella Lunkkauksen kylän lähellä, missä tuhoutui 20 hehtaaria metsää sunnuntai-iltaan mennessä. Metsää paloi myös Inarissa, Simossa, Sallassa, Posiolla ja Kemijärven maalaiskunnassa.
Maanantaina syttyi noin 40 metsäpaloa, joista Rovaniemen ympäristössä parikymmentä ja Savukoskella seitsemän. Uusinta uutta oli Lapissa palojen torjunta lentokoneiden ja laskuvarjomiesten avulla. Lunkkauksen kylän paloa oli sammuttamassa noin 50 miestä.
Tiistaina 4.7 ukkossade täytti kellarit Joensuussa, kun hellesää jatkui suurimmassa osassa maata. Lämpimintä oli Ivalossa, 31 astetta. 30 asteeseen päästiin laajalti Lapissa, Pohjanmaan rannikolla ja mm. Kuopiossa. Rajuin ukonilma osui Pohjois-Karjalaan, missä salamat sytyttivät lukuisia paloja, kadut ja kellarit muuttuivat vesialtaiksi, Ilomantsissa satoi parissa tunnissa 44 millimetriä. Ukkonen ja sade alkoi Joensuussa noin klo 13.30. Palovahingot jäivät vähäisiksi, mutta tulvivien kellareiden tyhjentämiseen palokunnan kalusto ei riittänyt, kaduilta pumppasivat vettä säiliöautot.
Kurussa salama iski reijän talon lattiaan tiistai-iltana. Huoneen lattiaan ilmestyi 15-20 sentin kokoinen reikä, ikkunat rikkoontuivat ja irtaimisto lenteli hujan hajan. Iskusta sai osansa myös Kalle Salin, joka joutui hoidettavaksi Parkanon sairaalaan.
05.07.1972
UKKOSSATEET EIVÄT LOPETTANEET KULOHÄLYTYSTILAA
Rajut ukkoskuurot ja rankkasateet saivat runsaasti tuhoja aikaan pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa. Suuret sademäärät ovat kuitenkin olleet niin paikallisia, että juhannuksen jälkeen julistettu kulohälytystila pysytetään edelleen voimassa. Nyt kymmenen peräkkäistä päivää on pisin maassamme koskaan yhtenäisenä jatkunut kulohälytystila, kerrottiin sisäasiainministeriöstä.
Ennätysukonilma Lounais-Hämeessä
Uudet sademäärän ja salamaniskujen ennätysluvut kirjattiin valtakunnan pääobservatoriossa Jokioisissa. Lounais-Hämeen yli keskiviikkona pyyhkinyt ukkosmyrsky antoi kahdessa tunnissa vettä 84,7 millimetriä ja samaan aikaan laskettiin 786 salamaniskua. Aikaisempi salamaennätys oli alle viidensadan. Ennätysten lisäksi observatoriossa rikkoutui puhelin, telex ja tuulipiirrin.
Jokioisten keskustaajama toipuu hitaasti sadevahingoistaan. Koko torstaipäivä tyhjennettiin talojen kellareita tulvavesistä. Suurin urakka lankesi kuitenkin Fiskarsin tehtailla:
Hämeenlinnan iltapäiväisessä rajumyrskyssä Oy Fiskars Ab:n Jokioisten tehdasalueen tiet muuttuivat tulviviksi virroiksi ja rinteiltä virrannut vesi tunkeutui notkelmassa sijaitseviin kahteen tuotantorakennukseen. Hiekan- ja savensekaista kuravettä tulvi tehtaan kahdelle osastolle autokuormittain. Kuravesi täytti rautalankavetomon ja langansinkityshallin kaksi sulatusuunia, jotka olivat jo pysäytettynä kesälomien alkamisen vuoksi. Kolmen yhä kuumana olleen uunin räjähtäminen saatiin estettyä työntekijöiden raivokkaan hiekkasäkkipatojen rakentamisen ansiosta.
Raivaustyö tulee kestämään useita päiviä. "Salit ovat kuin perunapeltoa", kerrottiin illalla tehtaalta. "Kaikkialla on ainakin 10 sentin paksuinen savi- ja sorakerros, joten lähipäivät kuluvat peltotöissä". Palokunta auttoi pumppaustyössä, mutta sai samaan aikaan hälytyksen kolmeen salamasta syttyneeseen sammutustehtävään keskustan alueelle. Voimavirta oli katkennut ja sähköä saatiin vain tehtaan omista generaattoreista. 60-luvulla sama tehdas koki niin ikään pahoja tulvavaurioita.
Saderyöpyt hidastivat liikennettä ja pysäyttivät paikoin autoilijoita odottamaan sään selkenemistä, mm. kolmostiellä Kuumolan sillan kohdalla Hyvinkäällä.
Salama tappoi ja poltti, tulvasateet virtasivat
Salamanisku tappoi Suodenniemellä asuntonsa sähkövarokkeita irrottamaan lähteneen 64-vuotiaan mv. Kalle Jalmari Olliniemen. Porvoon pitäjän Epoon kylässä lomaillut 60-vuotias vaasalaisnainen sai lähelle iskeneen salaman säikähdyksestä tajuuttomuuskohtauksen ja kuoli myöhemmin sairaalassa.
Suodenniemellä raivonneen ankaran ukkosen takia päätti Olliniemi kiertää karjarakennuksen päädyssä olleen varokekaapin sähkövarokkeet pois paikaltaan. Kun Olliniemi tarttui kaapin lukkoon, iski salama ilmeisesti sähköjohtoihin ja mies putosi istualleen. Tapauksen huomannut tytär kysyi, saiko isä sähköiskun. Myöntävän vastauksen kuultuaan hän haki apua. Olliniemi kääntyi samassa istuvasta asennosta pitkälleen. Sydänhieronta ei enää tuonut apua.
Porvoossa rankkasade aiheutti kaupungin teollisuusalueella veden lainehtimisen yli avoviemäreiden. Siihen oli sekoittunut 2 000 - 3 000 litraa öljyä, jonka alkuperästä ei ollut tietoa. Loka-auto kuljetti pois öljyvettä noin 20 000 litraa, loput imeytettiin turpeeseen. Tampella Oy:n muovitehtaan teollisuus- ja varastohallia uhkasi myös vedenpaisumus, mutta palokunnan ripeän toiminnan ansiosta vahinkoja ei ehtinyt tapahtua.
Pääkaupunkiseudulla riehui kova ukkonen kello 13-14 välillä sytytellen tulipaloja ja palonalkuja. Palomestari Veli Roivainen Vantaan palokunnasta kertoi, ettei ukkonen ole muutamaan vuoteen aiheuttanut näin kiirettä palokunnalle. Kymmenen vuotta sitten myllertänyt ukkonen aiheutti seitsemän hälytystä 15 minuutin sisällä.
Lapissa lähes 300 hehtaaria salaman sytyttämää metsää tuhoutui Inarin alueella tiistain ja keskiviikon aikana. Jäkäläpään tunturissa syttyneen palon läheisyyteen ei johda ainuttakaan tietä. Utista tilattu helikopteri kuljetti sammutusväkeä paikalle ja paloa saatiin jo tiistaina rajoitetuksi osittain. Noin 70 hehtaaria metsää paloi puolestaan 10 kilometriä Ivalosta itään. Paloa oli siviilien lisäksi sammuttamassa rajavartioston miehiä ja sen eteneminen saatiin pysäytettyä tiistai-iltana. (HS)
PAIKALLINEN TÄYSTUHO ASIKKALASSA
Kuin tykistökeskityksen jäljiltä oli näkymä 300 metrin pituisella ja 50-100 metriä leveällä kaistaleella Taipaleen perikunnan komeassa mäntymetsässä Urajärven kylän Rutalahdessa Asikkalan kunnassa. Miesmuistiin ankarin ukonilma riehui paikkakunnalla keskiviikkoiltana kaataen tuhatkunta vankkaa mäntyä, tukkien teitä ja katkoen puhelinyhteyksiä.
Myrskyn voimaa kuvaa se, että muutamat järeät tukkipuut pirstoutuivat poikki 3-5 metrin korkeudelta kuin jättiläiskäden katkaisemina. Osa puista oli kaartunut luokille latvan viistäessä maata, osa kaatunut juurineen. Tuhoalueen poikki kulkeva Ilmivallanniemen yksityistie jäi kaatuneiden puiden peittoon jättäen kymmenet ihmiset mottiin. Puhelinyhteydet katkesivat saman tien.
Vain hieman ennen rajuilman puhkeamista oli eräs asukas ajanut ohi tuhoalueen ja viipynyt asiallaan onnekkaasti sen verran, ettei paluumatkallaan joutunut juuri keskelle kaatuilevia puita. Kotimatka kuitenkin viivästyi raivaustöiden ajaksi, jossa oli mukana kolme moottorisahaa, traktori ja useita miehiä.
Maanviljelijä Erkki Taipale ei ollut uskoa silmiään tiistai-iltana ukkosmyrskyn riehuttua perikunnan omistamassa metsässä. Tuhoutunutta metsää ei oltu vakuutettu, mutta puut olisi saatava pois metsästä parissa viikossa, mikäli ne mielitään saada myytyä. Sama myrsky tuhosi jonkin verran myös Rauma-Repolan omistamaa metsää.
KUHMOISTEN kirkonkylän luoteispuolella raivosi iltapäivällä myös kova ukonilma. Salama pirstoi puita, mutta varsinaiset vahingot aiheutuivat neljän senttimetrin pituisista rakeista.
– Näin suuria rakeita en ole aikaisemmin nähnyt,sanoi mv. Sulo Korpinen, jonka tilan puutarhassa raesade myllersi kasvimaan mullokselle tai lakoonnutti kaiken tielleen osuneen. (ESS).
06.07.1972
HÄMEENLINNAN RANKKASADE toi torstaina vedenpaisumuksen kaduille ja kellareihin. Vettä satoi kahdessa tunnissa paikallisen sade-ennätyksen, 60 mm. Hämeenlinnan palomestari Erkki Koskela ei aiemmin 14 virkavuotensa aikana ollut kokenut vastaavaa. Kello 22 mennessä oli ollut 40 pumppaustehtävää liikkeissä, teollisuuslaitosten varastotiloissa ja kellareissa. (ESS).
Koko iltapäivän piessyt kaatosade sai aikaan surkeata sotkua liikkeissä ja yksityisasunnoissa. Tulviva vesi pääsi tunkeutumaan viemäriverkostoon nostaen pahanhajuista likavettä vesiklosettien kautta rakennuksiin. Palokunnan lisäksi kellareita tyhjensivät pumppuineen myös puhdistuslaitoksen ja rakennustoimiston miehet. Tilauksia aseteltiin tärkeysjärjestykseen ja kärkeen pääsivät mm. Alko, tekstiililiikkeet ja eräät vesivahinkoarat varastot.
Kaatosade aiheutti myös useiden kymmenien kuutiometrien suuruisen pengersortuman
Eureninkadulla torstai-iltana. Osa maamassoista lakosi kaupungin halki menevälle moottoritielle. Illalla sateen jatkuessa maata valui lisää, mutta tielaitos sai tilanteen hallintaansa. Onnettomuuksia ei ehtinyt tapahtua ennen alueen puomitusta. (HS)
08.07.1972
PUUMALASSA "VUOSISADAN RAJUMYRSKY"
Pääasiassa Helsingin Sanomat 10.7
Kymmenet hajallaan olevat katot ja kymmenet tuhannet puunrungot olivat merkkinä Puumalassa raivonneesta vuosisadan pahimmasta rajumyrskystä. Lauantai-iltana vain puolen tunnin ajan riehunut ukkosmyrsky rikkoi rakennuksia ja tuhosi metsää 14 000 hehtaarin alueelta, josta täysin tuhoutunutta oli 4 500 hehtaaria. Puuta kaatui koko pitäjän kolmen vuoden hakkuita vastaava määrä, noin 440 000 kuutiometriä. Tuhoja pidettiin kaikkien aikojen suurimpina.
Kaikkiaan metsää tuhoutui kaakkoisessa Suomessa 20 000 hehtaaria 13 kunnan alueella. Myrskyn tuhoalue voitiin määritellä valtakunnan rajalta Rautjärvi - Nuijamaa väliltä pohjoiseen aina Saimaan rantaan ja saaristoon/Puumalaan saakka.
Poliisit, palokunnat, paikkakuntalaiset ja miehiä Kaakkois-Suomen rajavartiostosta Immolasta raivasivat teitä auki koko yön. He kertoivat, että ”myrskyn jälkiä on vaikea kuvailla”. Se on ollut paljon laajempi kuin ikimuistettava hirmumyrsky alueella v. 1957. (Ks. 27.7.-57).
Puumalassa myrsky koetteli pahimmin juuri kirkonkylää. Rajuilma jätti jälkensä keskuskouluun, terveyskeskukseen sekä kunnalliskotiin ja kunnantaloon. Myrskyn mukaan lähti myös osa seurakuntatalon kattoa. Jopa Puumalan hautausmaan se myllersi aivan sekaisin. Kaikki yhteydet muuhun maailmaan katkesivat. Seuraavan päivän kuluessa saatiin kiertoteitse yksi puhelinlinja toimimaan. Korjaamista riitti, sillä yksin Puumalassa rikkoutui 100 kilometriä sähkölinjaa ja 180 kilometriä puhelinlinjaa. Sähköt olivat poikki pahimmillaan yli neljä viikkoa. Ainakin viikko kului myös, ennen kuin kaikki myrskyn paiskomat puut saatiin kerätyiksi talojen katoilta ja tantereilta.
Koskenselän leirintäalueella rikkoutui lukuisia lomamökkejä ja vaurioitui 19 autoa. Lieviä loukkaantumisia oli lukuisia, mutta ihmishenkien menetyksiltä vältyttiin. Hinaajat korjasivat Puumalan vesiltä yöllä monia irrallaan ajelehtivia veneitä. Kirkonkylän lossi ajelehti Koskenselällä vaijerin katkettua, kunnes pääsi omilla koneilla takaisin tuulen laannuttua.
Ruokolahdella yksikään kunnan 1 400 tilasta ei selvinnyt vahingoitta. Tuhoalue oli noin 5 000 - 7 000 hehtaaria ja puuston määrä vastaa 2-3 vuoden hakkuita. Myrsky kaatoi metsää laajalti Ruokolahden ja Rautjärven rajalla. Kietävälän alueella monet tilat menettivät metsänsä kokonaan. Kietävälän paikallistie oli vielä sunnuntai-iltana kaatuneiden puiden tukkima. Suuret tuhojäljet paljastuivat myös kilometrien laajuudelta Saimaan rantamilla Utulan - Junnikkalan tieosuudella.
Sähköpula vaikeutti elämää vielä viikkoja tuhojen syntymisen jälkeen. Lypsykoneet olivat epäkunnossa, maidon jäähdyttäminen oli hankalaa, eikä tilojen vesihuolto toiminut.
Joutsenon keskusta joutui vuosisadan pahimman myrskyn runtelemaksi lauantai-iltana. Myrsky tempoi mukaansa talojen kattoja, kaatoi puita kuin heinää hehtaareiden laajuudelta, särki sähköjohtoja ja katkoi puhelinpylväitä yhdeksi sekasotkuksi.Valtaisia kaatuneita puuvanhuksia lepäsi sikin sokin Joutsenon vanhalla ja uudella hautausmaalla. Sunnuntaina iltapäivällä sivutiet olivat vielä osittain puiden tukkimia, omakoti- ja kerrostalojen ympäristöt törröttävien kantojen ja puunrunkojen peitossa. (Myöhemmin Joutsenoon pystytettiin myrskylle oma muistomerkki).
Joutsenossa metsää menetettiin yli neljän miljoonan markan arvosta. "Viisikymmentä vuotta kestää, ennen kuin saadaan samanlainen metsä pystyyn", sanoi murheellinen metsänomistaja tuhoa katsellessaan.
Kuutostie oli sunnuntaina jo liikennöitävässä kunnossa, samoin Lappeenrannan - Imatran rataosuus, jonka myrskyn kaatamat puut tukkivat neljästä kohtaa. Raivaustöihin osallistui kunnan omien voimien lisäksi kaksi Lappeenrannan varuskunnan hälytyskomennusjoukkoa, yhteensä toistasataa henkeä. Illalla raivattiin vielä Joutsenon keskustan alueella.
Imatralla myrskyvauriot olivat vähäisemmät, joskin kattoja repeytyi, mm. virastotalosta, näyteikkunoita särkyi ja puita kaatui mm. historiallisen valtion hotellin puistosta. Lappeenrantaan myrsky ei sen sijaan yltänyt lainkaan.
Savonlinnan ja itäisen Savon yli noin 40 tonnin voimalla (mitä tarkoittanee?) pyyhältänyt vuosisadan ukkosmyrsky aiheutti monenlaista tuhoa. Paitsi Olavinlinnan uuden sadekatoksen repeämistä se kaatoi tuhansia puita lähiseudun metsistä tukkien liikenteen eräillä teillä tuntikausiksi. Lisäksi Savonlinnan lähistöllä salama sytytti kolme metsäpaloa.
Heinävedeltä ja Sulkavalta kerrottiin kerrottiin myös kaatuneiden puiden katkaisseen sekä auto- että puhelinliikenteen lauantai-iltana ja sunnuntain vastaisena yönä moneksi tunniksi.
Lapissa voimakkaat ukkossateet auttoivat metsäpalojen sammutustyötä.
"Turistikohde"
Pentti Poutiaisen kuusi vuotta sitten rakennettu kaunis, vaalea omakotitalo aivan kuutostien varressa Joutsenon Karsturannassa oli sunnuntaina suosittu "nähtävyys". Talon kohdalla auto toisensa jälkeen jarrutti ja matkailijat harppoivat kameroineen yli kantojen ja rankojen hävitystä kauhistelemaan. Lipputanko rappusilla, pihamänty katkenneena talon katolla ja puolenkymmentä hehtaaria metsää tontilla nurin raiskautuneena.
- Näkymät olivat kyllä kuin muinoin Taipaleenjoella sodassa,totesi Pentti Poutiainen. Kaikki kauniit pihapuut menivät, mutta onneksi talo jäi pystyyn. Eikä Poutiainen todellakaan ollut ainoa, jonka kotia myrsky kohteli kaltoin.
Myrskyn alkaessa Poutiaiset olivat kesämökillään Venäjänsaaressa ja ehtivät nipin napin rantaan verkonlaskusta. Myrskyn rajuutta järvellä kuvaa se, että kuuden metrin syvyydessä olleista verkoista löytyi melkoisesti koivunlehtiä.
Myrskyn jälkisatoa. HS 11.7
ITÄ-SUOMEEN SYNTYMÄSSÄ KAIKKIEN AIKOJEN SAVOTTA
"Minusta tuli hetkessä entinen metsänomistaja", sanoi puumalalainen maanviljelijä Lauri Lempiäinen, jonka tilan 140 hehtaarin metsäalaa rajuilma ankarasti verotti Luuppolassa, Käköveden rannalla. Pihapuut jäivät kuitenkin pystyyn.
Kaakkois-Suomeen syntyy Suomen suurin savotta, kun kaatuneita puita aletaan metsästä pois ottamaan. Etelä-Savon piirimetsälautakunnan piirimetsänhoitaja Väinö Suhonen arvioi, että puita on kaatunut noin 30 kilometrin pituiselta ja 5-10 kilometrin levyiseltä vyöhykkeeltä satojatuhansia runkoja.
Tuhoalueen metsänomistajat pitivät maanantaina yhteisiä neuvotteluja korjuun järjestämiseksi. Metsänhoitaja sanoi, että useimmat maanomistajat joutunevat yksin kärsimään vahingot, koska vain harvoilla on metsätuhovakuutuksia, jotka korvaavat tämän kaltaiset vahingot. Lempiäisen mielestä vahinko ei voi olla vain yksityisten vastuulla, vaan yhteiskunnan on tultava vastaan.
Puumalan metsänhoitoyhdistyksestä kerrottiin, että suuri osa puista on kaatuessaan pirstoutunut eikä kelpaa tukkipuuksi. Puusto oli hyvänlaatuista ja hakkuukelpoista 10 vuoden kuluttua.
Puumala oli vielä maanantaina lähes täydellisessä puhelinmotissa. Mikkelin linjalle oli useissa paikoissa kaatunut runsaasti puita ja eräs puhelinasentaja totesikin, ettei hän ole tämmöisessä savotassa ennen ollut. "Tuskin on ollut moni muukaan", hän arveli.
Lauantain myrskytuuli vahingoitti perusteellisesti myös sähköjohtoja. Salamavaurioiden määrä oli vähäinen, mutta kaatuneet puut tuhosivat johtoja paikoin niin, että verkosto joudutaan rakentamaan täysin uudelleen. Pahimmat vaurioalueet olivat Puumalassa, mutta suuria tuhoja verkosto kärsi myös Sulkavalla, Juvalla ja Virtasalmella.
Imatralla metsänhoitaja Osmo Lehtonen luonnehti metsävahinkojen korjaamista kuukausien urakaksi.
- Lensin vesitasolla tarkastelemassa Enso-Gtzeitin metsävahinkoja. Tuhoutunutta aluetta on ehkä 200 hehtaaria siellä. Lehtonen piti näitä vahinkoja kuitenkin odotettua pienempinä, eikä sitä voida verratakaan yksityisten esimerkiksi Joutsenossa kärsimiin tappioihin.
Myös metsänhoitaja Matti Nenonen Itä-Savon metsänhoitolautakunnasta arvioi alueensa selvinneen suhteellisen vähäisillä vahingoilla verrattuna Puumalaan ja Joutsenoon.
Vakuutusyhtiöiden Tiedotuskeskus ilmoitti, että runsas puolet metsistä on vakuutettu vain palon varalle - myrskyvahinkoja ei korvata. Metsävakuutus korvaa tuhoutuneen puuston, jos vakuutukseen on liitetty myös myrskyriski. Ennen vuotta 1962 tehtyihin vakuutuksiin myrskyriski kuului bonuksen kaltaisena lisäetuna, mutta korvausarvo lienee vain noin 30 prosenttia. Vakuutukset ovat ajan myötä menettäneet arvoaan. Korvausten kokonaissumma on joka tapauksessa miljoonaluokkaa ja kaikkien aikojen suurin.
Helsingin Sanomat 16.6.2002
30 v. TAKAINEN SUURMYRSKY MUISTETAAN YHÄ PUUMALASSA
Muisto kolme vuosikymmentä sitten riehuneesta rajuilmasta elää useiden eteläsavolaisten mielessä. Liki 700 Puumalan kunnan asukasta, metsänomistajaa ja kesämökkiläistä kokoontui lauantaina myrskyn 30-vuotisjuhlan merkeissä Huuhkaalaan, jossa kasvaa nuorta metsää myrskyn tuhoaman puuston paikalla. Monilla myrskyn tuhoamilla tiloilla harvennetaan uutta puustoa tänä kesänä ensi kerran.
Heinäkuinen lauantai vuodelta 1972 on säilynyt tuoreena puumalalaisen Olavi Kietäväisen mielessä. Tuolloin 16-vuotias nuorukainen vietti kesäiltaa kotitilansa rantasaunalla, kun valtaisat ukkospilvet äkkiä ilmestyivät taivaalle.
"Syntyi kova tuuli ja vettä alkoi sataa vaakatasossa. Ehdin juuri sisälle taloon, ennen kuin puita alkoi kaatua", Kietäväinen muistaa. Isänsä omistuksessa silloin olleen Kietäväisen tilalla kärsittiin paikkakunnan pahimmat yksityisiin metsiin kohdistuneet vahingot. Luukkolan kylässä sijaitsevilta mailta tärveltyi tykkänään 60 hehtaaria tukkipuuta ja lievempiä vahinkoja korjailtiin 40 hehtaarin alueelta. 300 hehtaarin pinta-alasta kolmannes sai tuhojen perusteella verovapauden.
"Lex Puumala". Puumalan silloisten kunnallismiesten ja metsänhoitoyhdistyksen aloitteesta hyväksyttiin metsätuhoalueiden verovapauslaki, joka on voimassa edelleen. Vielä 1970-luvulla vain harva metsänomistaja oli vakuuttanut metsänsä."Lex Puumalaa" sovelletaan nykyäänkin alueilla, joilla tuho on yli 50-prosenttinen.
Terho Kaipaisen tilalta Puumalan kirjonkylästä muuttui 53 hehtaaria metsää verovapaaksi yhdessä rysäyksessä, ja asuintalokin meni puolittain palasiksi. Suurimmat tuhot syntyivät kymmenessä minuutissa, eikä koko myrsky jatkunut tuntiakaan. Legendaksi muodostuneena lauantaiehtoona heinäpellolta palailemassa ollut Kaipainen muistaa huomanneensa etelästä lähestyneen ukkospilven.
"Tuuli painoi metsät peltojen ympäriltä matalaksi. Vesi koskessa nousi metrin, puolitoista, ja veneet kohosivat rannasta metsään. Eläimet karkasivat laitumelta etsimään suojaa."
Ihmeen kaupalla kukaan ei menettänyt myrskyssä henkeään. Ei, vaikka Puumalan leirintäalueeltakin kaatuili puita pitkin poikin tiheästi pystytettyjen telttojen sekaan. Myöhemmin raivaustöissä metsäkoneen kuljettaja sai surmansa sähköiskusta, kun hydraulikuormain tarttui sähkölinjaan.
Hakkuutöillä oli kiire, etteivät puut pilaantuisi metsään. Metsureita tuli Rovaniemeä myöten raivaamaan tuhoja. Ulkopaikkakuntalaisia metsureita oli kaikkiaan noin 800. Kahden kuukauden aikana Puumalassa kiikutettiin järveen säilytettäväksi pitkästi yli 10 000 runkoa. Hyönteis- ja lumituhot jäivät pelättyä pienemmiksi olosuhteiden ja ripeän korjuun ansiosta.
Myrskyn seurannaisvaikutuksena puutavaran myynti laski alueella. Samoin metsätyöt vähenivät, kun kerralla korjattiin iso määrä myrskyvauriopuutavaraa.
UKKOSMYRSKYJÄ MYÖS MUUALLA MAASSA
Mikkelin seudulla lauantaina 8.7 kaksi eri kertaa vieraillut ukonilma aiheutti metsävahinkoja mm. Pertunmaalla, Mäntyharjulla, Ristiinassa, Juvalla ja Kangasniemellä. Teitä raivattiin mm. TVL:n ja paikallisten traktorinomistajien turvin. Valtatiet 5 ja 14 Juvan suunnalla olivat järeiden tukkipuiden salpaamat.
Salamaniskut sytyttivät tulipaloja maatiloilla ja palokunnilla oli vaikeuksia päästä sammutustöihin kaatuneiden puiden vuoksi.
Myös Lapissa esiintyi voimakkaita ukkosia. Rankkasateet taltuttivat osaltaan syttyneitä metsäpaloja.
Lapissa Lokan allasalueen itäpuolella Vuostimossa alkuviikon myrsky tuhosi valtion metsää kaikkiaan yli 2 000 hehtaarin alueelta. Myrsky kaatoi yli 100 000 sahapuuarvoista mäntyä, todettiin piirikuntakonttorista. Alueen puhdistushakkuuseen elokuun alussa tarvitaan noin 50 miestä useiden kuukausien ajaksi. (HS)
Keuruun Sanomat 11.7
RAJUMYRSKY RIEHUI METSÄÄ NURIN JA RIKKOI KATTOJA KEURUULLA
Lauantaina iltapäivällä riehunut ukkosmyrsky Keuruun seudulla aiheutti alueellisesti valtavat vahingot, vaikkei se aivan kaakossa riehuneen myrskyn veroinen ollutkaan. Myrsky riehui melko kapealla vyöhykkeellä Keuruun eteläosissa. Pohjoisjärven suunnalla myrsky tuli Keurusselän yli jatkaen matkaansa koilliseen. Voimaa oli puhurilla mm. Jaakko Lintulan talon mailla, missä meni paljon suuria mäntyjä nurin tai katkeili usean metrin korkeudelta. Laitumella ollut lehmä kuoli ukkosmyrskyn aikana.
Keski-Suomessa Keuruu/Mäntässä satoi 6-8-senttisiä rakeita (lähde: Jari Tuovisen raetutkimus)
Kananmunan kokoiset rakeet rikkoivat ikkunoita ja pieksivät talojen kattoja hajalle Liesjärven suunnalla sekä Jukojärvellä. Joistakin taloista kattoja vaurioitui 300-400 neliömetrin verran ja aiheutuneet vahingot olivat suuria. Jukojärvellä mitattujen suurimpien rakeiden paino oli 100 grammaa.
Sähkö- ja puhelinmiehet tekivät täystyöllistettyjä päiviä korjatessaan linjoja, joita ukkosmyrskyn kaatamat puut olivat katkoneet.
Keuruun Sanomat 27.7
8.7 raivonneen ukkosmyrskyn metsätuhot on saatu arvioiduksi ja korjuutyöt hyvään vauhtiin Keuruulla. Kaatuneet puut myytiin Keuruun Metsänhoitoyhdistyksen yhteismyyntinä ruoveteläiselle Pohjan Sahalle.
Kaikkiaan kaatui noin 5 000 runkoa kilometrin levyiseltä ja 10 km pitkältä vyöhykkeeltä, joka alkaa Liukosta ja päättyy Pohjoisjärven itärannalle, kertoi metsäteknikko Heikki Tikanto. Karkeasti arvioiden aukkoja syntyi noin 100 hehtaaria, josta vain 10 ha on uudistuskelpoista ja loput pieniä lukemattomia reikiä pystyyn jääneen metsän keskellä.
Vahinkoa kärsineitä tiloja on parikymmentä ja vahinkosummat kymmeniä tuhansia markkoja. Hukkaprosentti rungosta katkenneitten puitten johdosta vaihtelee 2-20 välillä. Noin 80 prosentilla tiloista oli vähintään vahingot osittain peittävä vakuutus.
13-14.07.1972
UKKOSTUHOJA MONIN PAIKOIN
Uusi myrsky kaatoi puita Ruokolahdella. Kaakkois-Suomen ukkosilmat jatkuivat, kun torstain ja perjantain välisenä yönä ukkonen lisäsi muutamalla tuhannella kappaleella puumäärää, jonka hinnasta kiistellään edelleen Ruokolahdella (8.7 rajumyrskyn jälkeen).
Myöhään torstai-iltana ....järven seudulla raivonnut ukkosmyrsky jätti Koillis-Lapin alueen ilman sähköä. Perjantaina saatiin pääjohtojen korjaukset päätökseen, mutta pienjännitejohtoja korjataan vielä useita päiviä.vielä
Keuruu. Kaksi kuollutta lehmää Pohjoisjärvellä ja sadoittain myrskyn kaatamia havupuita Multialla Soutujoen ja Vehkoon kylien tienoilla lienevät suurimmat vahingot, jotka torstain vastaisena yönä raivonnut raju ukonilma aiheutti. Salamatiheys puolenyön tienoilla oli ennätysmäinen ja ukkosen jyrinä lähes katkeamaton. Kesän ukkoskausi on kokonaisuudessaan ehtinyt aiheuttaa jo tähän mennessä enemmän tuhoa kuin monen edelliskesän ukkoset yhteensä. Kaikkiaan viisi muuntajaa on ehtinyt runsaan viikon kuluessa särkyä.
Soutujoen tienhaarasta monen kilometrin päähän Väätäiskylän suuntaan ukkosmyrsky kaatoi tien varrelta sadoittain tukkipuita 50-100 metrin levyisenä vyönä. Liikenteen kannalta tuuli onneksi puhalsi tien suuntaisena ja vain muutamia puita kaatui tielle. Myös puhelinpylväät pysyivät pystyssä, vaikka langat menivätkin poikki useasta kohdin.
Multialla viisi puuta kaatui suurjännitelinjalle aivan lyhyellä matkalla ja korjaustyöt kestivät aamuun saakka. Myös Keuruun keskustassa sähköt olivat poikki jonkun aikaa.
Tarhapään järven eteläpäässä iski salama satoja vuosia vanhaan kuuseen, kuten äskettäin Ekolassa Huhkojärvelläkin. Puu katkesi keskeltä kaatuen tielle. Keuruun palokunta hälytettiin puoliyön jälkeen Reino Martikaisen talolle, johon salama oli iskenyt. Palonalku sammui itsestään, mutta vasta myöhemmin havaittiin navetassa kahden lehmän kuolleen.
Kaaos puhelinlinjoilla. Keuruun verkkoryhmän sisäisten puhelinyhteyksien suhteen oltiin salama- ja myrskytuhojen takia välillä jo lähellä katastrofia, kertoi puhelinmestari Ahti Virkkala. Vikailmoituksia tuli joka puolelta verkkoryhmän alueelta ja valvomon pöydälle kertyneet vikailmoituslaput peittivät koko pöydän. Tilaajien puhelinjohdot olivat lähes 100-prosenttisesti poikki. Kaikkiaan viisi autoa oli liikkeellä yksittäisten vikojen perässä, mutta siitä huolimatta korjaukset viivästyivät niin, että tilaajat "ovat jo alkaneet äkääntyä".
Luonnonvoimien kanssa ei ole pystytty vauhdissa kilpailemaan ja oli syytä toivoa edes hieman pitempää taukoa ennen seuraavaa myllerrystä. (Keuruun Sanomat 15.7)
Kaksi kuoli salamaniskuun
Tornionjokivarressa torstai-iltana riehunut voimakas ukkonen aiheutti runsaasti tuhoa. Tervolassa salama iski heinälatoon surmaten miehen. Kemissä toveriensa kanssa uimassa ollut 13-vuotias koululainen kuoli salaman iskiessä veteen ja kaksi kaveria saivat lieviä palovammoja.
Tervolan Lapinniemen kylässä Antti Harjuniemi oli järjestelemässä heiniä ladossa, kun salama iski. Ulkopuolella hankonut Veikka Lampela lensi seinää vasten ja hetken päästä toivuttuaan näki ladon palavan. Sisältä löydettiin 37-vuotiaan Harjuniemen hiiltyneet jäännökset.
Salamaniskuista syttyneitä tulipaloja uutisoitiin mm. Karungista, Orivedeltä ja Lahdesta. Salamointi oli tavallista voimakkaampaa torstain vastaisena yönä Tampereen seudulla. Länsi-Lapin alueella raivonneet ukonilmat mykistivät puhelimet tuntikausiksi. Salama sytytti keskiviikkona kuusi ja torstaina viisi metsäpaloa Kuhmossa. Yhteensä metsää tuhoutui ainakin 30 hehtaaria. (HS 14.7)
19-23.08.1972
YÖUKKOSIA. (Omat muistiinpanot:Elokuun 19-23 päivinä vallitsi maassamme, varsinkin kaakossa, erittäin lämmin sää, jossa esiintyi ukkosta etenkin öisin. Ukkonen nousi päälle useita kertoja ja salamointi oli ajoittain hyvin tiheää. Venäjällä oli pitkään majaillut hyvin helteistä ilmamassaa, jossa maksimit kohosivat 30-35 asteeseen. Suomi kuului helteisen ja Länsi-Euroopan viileämmän ilmamassan rajavyöhykkeeseen.).
15.09. 1972
RAJU UKKOSMYRSKY kaatoi puita ja sähköpylväitä sekä mykisti 200 puhelinta Joutsassa. Yöllä riehuneen ukkosmyrskyn aikana salama sytytti Angesselän rannalla Aulis Soilun talon tuleen ja rikkoi kalustoa. Myös kilometrin mittainen pätkä piikkilanka-aitaa hävisi jäljettömiin. (ESS).
(Omat muistiinpanot: Ukkossää vallitsi laajalla alueella Etelä-Suomessa ja läpi yön kestänyt salamointi saavutti aivan kesäisen voimakkuuden. Ajankohtaan nähden harvinainen lämpöaalto kesti viikon ja lämpötila kohosi useana päivänä yli 20 asteen. Oman mittauksen maksimi 23 astetta 12.9.
Jo 8.9 illalla ja sitä seuranneena yönä ukkonen aiheutti vahinkoja Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Puhelinyhteydet olivat poikki laajalti. Sääennuste syyskuun toiselle kokonaiselle viikolle lupaili lämpöä ja jopa rajuja ukkosmyrskyjä. Ukkosta ennustettiin kahdeksana päivänä peräkkäin.)