1956 Nilsiän supermyrsky

Last Updated: Thursday, 17 October 2019 19:19
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1956

 

 

09.06.1956

ANKARA UKKOSILMA RIEHUI ERI PUOLILLA MAATA. NILSIÄSSÄ SUURTUHO.

Ukkonen riehui ankarana lauantaina iltapäivällä ja illalla monin paikoin maata sytyttäen tulipaloja, katkoen puhelinlinjoja ja vioittaen ja polttaen sähkömuuntajia. Lähes kaikissa tapauksissa puhelinyhteyksien ollessa poikki palohälytyksen teko viivästyi ja vahingot muodostuivat suuriksi. Suurten aineellisten vahinkojen lisäksi vaativat ukonilmat useita ihmishenkeä.

Pohjois-Savossa Nilsiän pitäjässä tapahtui suurtuho, kun ukkosmyrsky kaatoi satoja hehtaareja metsää, tiet tukkeutuivat ja rakennuksia vaurioitui. Lisäksi jopa neljän sentin kokoiset rakeet tuhosivat viljapeltoja.

 

 

SALAMANISKUISSA KUOLLEITA JA TAINTUNEITA

Nilsiän Palonurmessa oli Kuokkaniemen talon nuori emäntä Sirkka Taskinen juuri saapunut kotiinsa työpaikaltaan Heiskasen kaupalta ja oli keskustelemassa miehensä kanssa asuinhuoneessa, kun salama iski lennättäen heidät huoneen eri nurkkiin. Ihmisten riennettyä apuun todettiin Sirkka Taskinen kuolleeksi eikä häntä kolmen tunnin henkiinherättämisyrityksistä huolimatta saatu virkoamaan. Huoneessa, johon salama iski, ei kammottava vieras jättänyt mitään muita jälkiä.

 

Karvialla Suonjärven kylässä sai 17-vuotias nuorukainen Kalevi Nivoslampi surmansa salamaniskusta. Hän istui ikkunan ääressä katselemassa voimakasta salamointia, kun salama iski huoneeseen sähkökoskettimesta, joka oli aivan hänen vieressään. Nuorukaisen vieressä istunut vanhus menetti myös tajuntansa, mutta palasi myöhemmin tuntoihinsa.

 

Juvan tapauksesta kaksi erilaista versiota:

HS:n versio 11.6: Juvan pitäjän Vehmaan kylässä iski salama mv. Albin Halosen ikkunasta sisään. Ikkunan ääressä oli piirtämässä talon 8-vuotias tytär Eira Tellervo, joka sai heti surmansa. Rakennus ei syttynyt palamaan.

Savon Sanomien versio 11.6: Eira Tellervo oli kovan ukonilman aikana lähtenyt nuoremman sisarensa kanssa pihamaalla olevaan leikkimökkiin. Hänen avatessaan eteisen oven iski salama eteiseen, jolloin hän sai niin pahan iskun, että hänet Juvan kunnansairaalassa myöhemmin todettiin kuolleeksi. Nuoremmalle sisarelle ei tullut vahinkoja. Eira oli neljästä lapsesta vanhin.

 

Edelleen Juvalla noin kello 13.30 iski salama Paatelan kylässä Reino Avikaisen taloon, jolloin talon 6-vuotias Kari-poika menetti joksikin aikaa tajuntansa. Kari vietiin Juvan kunnansairaalaan eikä hänellä ole välitöntä hengenvaaraa. Salama kärvensi pojalta osan tukkaa ja teki jalkoihin pahoja palohaavoja.

Salama kiersi kaikki talon kolme huonetta repien pahvit seinistä ja mennen ulos kamarin katon rajasta, josta pirstoi talon ulkokaton. Eräs kamarin nurkka syttyi tuleen, jolloin talon emäntä neuvokkaana ja rauhallisena sieppasi suuren piimäsammion heittäen sen tulipesäkkeeseen saadenkin tulen sammumaan.

 

Virtain Kurjenkylässä 15-vuotias Orvo Kujala sai surmansa, kun salama iski pistorasiasta huoneeseen, missä hän oli juuri pesemässä lattiaa. Samassa huoneessa olleet äiti ja pikkuveli selviytyivät täysin vammoitta. Kunnanlääkäri totesi kuoleman tulleen välittömästi. Alkanut tulipalo saatiin sammutetuksi alkuunsa.

 

Kangaslammin Harjurannalla lauantai-iltapäivän raju ukonilma vaati uhrikseen juhannushäitä odotelleen morsiamen. Maanviljelijän 22-vuotias tytär Sisko Kaarina Törrönen oli kotinsa pihalla haravoimassa, kun salama iski viereiseen koivuun surmaten hänet. Isä oli noin kahdeksan metrin päässä tyttärestään, mutta säilyi vammoitta. Uhrin veli antoi tekohengitystä, mutta tuloksetta. Polkupyörällä haettu lääkäriapu Varkaudesta joutui vain toteamaan hengen paenneen morsiamesta, jota kaipaamaan jäi kotiväki ja sulhanen. (SS 13.6)

 

Vesannon Horontaipaleen kylässä kello 16-17 välillä salama iski Jaakko Pakarisen taloon, joka ei kuitenkaan syttynyt palamaan. Sen sijaan sisällä olleet emäntä sekä tytär ja poika menivät tajuttomiksi. Heidät toimitettiin lääkärille, joka sitoi heidän palohaavansa. Talon navettaan salama tappoi kaksi lehmää.

 

 

TULIPALOJA

Suurimmat aineelliset vahingot tulipaloista koituivat Viljakkalan kirkonkylässä salaman polttaessa kunnanlääkärin asuin- ja vastaanottorakennuksen aiheuttaen lähes 10 miljoonan markan vahingot.

 

Salama poltti talon ja lennätti miestä

Viitasaarella oli kaksi salamaniskuista syttynyttä rakennuspaloa. Maanviljelijä Arttu Kinnusen Aatamilan tilan päärakennus tuhoutui ja ainoastaan vähäinen määrä vuodevaatteita saatiin pelastetuksi. Poroksi palanut rakennus oli arvoltaan 4 milj. mk, josta irtaimistoa 1 milj. Vakuutukset korvaavat vain miljoonan. Toinen tulipalo samaan aikaan saatiin sammumaan.

Mainittakoon, että ankaran ukonilman aikana läheisen Koivupuron tilan isäntä Matti Paananen oli juuri menossa saunaan, kun salama iski lähelle. Paananen sinkoutui iskun vaikutuksesta ilmaan lentäen useita metrejä. Hän loukkasi maahan pudotessaan toisen jalkansa, mutta vamma ei ollut vaarallinen.

 

Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa palokunta hälytettiin kello 21.05 mv. Olavi Rautiaisen tilalle, missä salama oli sytyttänyt asuintalon. Se paloi lyhyessä ajassa poroksi. Vahingot ainakin 3 milj. mk, josta vakuutukset kattavat noin miljoonan.

Heti puolenyön jälkeen huomattiin Kuusjärven Varislahden kylässä 10 vuotta sitten rakennetun talon olevan tulessa. Täälläkin puhelinyhteyksien vikaantuminen esti pikaisen palohälytyksen tekemisen ja palokunnan saapuessa 20 km:n päästä Outokummusta ei rakennusta enää voitu pelastaa. Palon arveltiin saaneen alkunsa aiemmin raivonneen ukkosen vioittamista sähköjohdoista.

 

 

RAJUA UKKOSTA JA TUULITUHOJA POHJOIS-SAVOSSA

Kesän ensimmäinen ukkosilma raivosi lauantaina ympäri Pohjois-Savoa aiheuttaen suuria aineellisia vahinkoja ja vaatien yhden ihmisen hengen.  Ukkosmyrskyt kaatoivat puita, lisäksi rakeet ja rankkasade aiheuttivat suuria vahinkoja varsinkin rukiille.

"Punainen kukko" hävitti tulipalojen muodossa metsiä ja rakennuksia, joskaan palot eivät olleet kovin suuria. Puhelin- ja sähkölinjat joutuivat tavan mukaan ukkosen hyökkäysten kohteeksi. Salamaniskut muuntajiin aiheuttivat monissa pitäjissä "kesäisen pimeyden" lauantai-illaksi. Sähkövikoja oli paljon etenkin Nilsiässä, Muuruvedellä, Iisalmessa, Säyneisissä ja Pieksämäellä.

Puhelinlaitoksia kohtasi ukkosen takia kiireisten töitten taakka. Valtion puhelinpartiot olivat liikkeellä koko päivän ja iltaan mennessä maakunnan häiriöt oli korjattu. Kaukopuhelinliikenne mm. etelään päin toimi koko päivän lähes moitteettomasti. Lennätinliikenne kärsi vain pienistä katkoksista. Kuopion kaupunkialueen ukkonen jätti lähes koskemattomaksi ja palokunta sai olla rauhassa. Sähköt katkesivat ainoastaan Rönönsaaresta.

 

 

NILSIÄN SUPERMYRSKY

Nilsiässä "hirmumyrsky" (Savon Sanomien ensitiedot 10.6)

Lauantai-illan ankara ukonilma ja sen yhteydessä riehunut hirmumyrsky aiheutti Nilsiän kunnan alueella suuria tuhoja. Myrsky kulki läpi kunnan Sänkimäen, Halunan ja Sydänmaan kylien kautta ollen pahimmillaan kahden kilometrin levyisellä alueella. Sänkimäessä se rikkoi suuren määrän heinälatoja ja kattoja, mm. mv. Esa Korhosen omistaman Kauppisenmyllyn talon kaikki heinäladot, sekä uuden navettarakennuksen tiilikaton.

Maanviljelijä Antti Heikkisen omistaman Maunulan tilan navetta sortui, samoin asuinkartanon pääty. Halunan koulun peltikaton lennätti myrsky maahan. Sydänmaassa niin ikään sorti tuuli useita latoja ja repi kattoja irti. Mv. Hannes Hynysen omistaman Ypykkämäen tilan puimalan mursi myrsky keskeltä ja käänsi toisen pään sivuun. Sydänmaassa paloi myös erään pienviljelijän navetta. Kaatuneiden puiden katkaisemien puhelinjohtojen aiheuttama hälytysviive oli kohtalokas; 10 km:n matka paloasemalle vei liikaa aikaa.

Suurimmat vahingot aiheutuivat kuitenkin metsissä, joissa myrskytuhoja voidaan vielä vain arvailla, mutta tuhoutuneiden arvopuiden määrä noussee useisiin tuhansiin. Sähkö- ja puhelinjohdot vioittuivat ja Vuotjärven ja Juankosken maantiet olivat useita tunteja poikki.

 

Säyneisen pitäjän Viitaniemellä kova myrsky sai aikaan melkoisia tuhoja, varsinkin kaatamalla metsää aareittain järven rantamilta. Myrsky kulki parin kilometrin levyisenä linjana vieden katon joistakin taloista. Myrskyn yhteydessä satoi rakeita.

Muuruveden Halunalla ukonilman yhteydessä raivonnut pyörremyrsky repi talojen kattoja ja kaatoi mv. Hämäläisen navettarakennuksen katkoen myös puita. Sähkölinjat olivat myös pyörremyrskyn kohteena. (Savon Sanomat/HS 10-11.6)

 

 

Helsingin Sanomat 13.6

MYRSKY TUHOSI SATOJA HEHTAAREJA METSÄÄ NILSIÄSSÄ

Viime lauantaina kello 18-20 aikaan Pohjois-Savossa raivonnut ankara ukonilma pyörremyrskyineen ja raesateineen aiheutti poikkeuksellisen suuren tuhon Nilsiän ja osittain myös Säyneisen pitäjässä. Metsänhoitoviranomaiset suorittivat paikalla inventointia tuhojen laajuudesta ja ensiarvioissa todenneet metsiä tuhoutuneen satoja hehtaareja kokonaan tai osittain. Paikoin vain muutamia arvottomia puita on jäänyt pystyyn.

Myrskyn keskus oli Nilsiän Kokkomäessä, missä perusteellinen tuho on kohdannut kuuden asutustilan metsiä. Tuho on pääasiassa kohdistunut metsän valtapuustoon ja puut ovat kaatuneet juurineen tai katkeilleet 2-4 metrisiin kantoihin. Kaatunut puumäärä kohoaa kymmeniin tuhansiin runkoihin. Yksinomaan Säyneisen kunnan osalta luku arvioidaan 10 000:ksi. Myös oraalle noussut vilja tuhoutui monin paikoin kokonaan raesateen kourissa.

Näin valtavaa myrskyä eivät vanhatkaan paikkakuntalaiset ole koskaan nähneet. Maantiet tukkeutuivat monin paikoin puunrungoista ja liikkumaan päästiin vain sahojen ja kirveiden avulla. Lisäksi rakennusvauriot olivat melkoiset, sillä useita latoja siirtyi paikoiltaan, katot lensivät pois ja erään talon puimala hävisi niin, että jäljelle jäi vain perustus.

Kaikki tuhoutunut metsä kuului yksityisille pienmetsänomistajille ja tuonut heille eteen toivottomalta näyttävän tilanteen. Kaatuneet puut olisi nopeasti saatava myydyksi, mutta lumettomana aikana kuljetusolosuhteet ovat hankalat ja pienmetsänomistajien rahanpuute on oma ongelmansa.

 

 

Savon Sanomat 13.6 kertoi Nilsiän ja Säyneisen asukkaiden tuntoja

UKKOSMYRSKY KAATOI KYMMENIÄTUHANSIA TUKKIPUURUNKOJA

Viime sunnuntaina kertoivat yksivakaiset lehtiuutiset Nilsiässä raivonneesta ukonilmasta, kaatuneista puista, särkyneistä katoista ja rikkoutuneista puhelinlinjoista. Tuskin tuohon uutiseen suurempaa huomiota kiinnitettiin - joka kesähän ukkoset tekevät paikallisia tuhojaan. Mutta Nilsiän Sydänmaalla, Nilsiän kylässä, Kokkomäen tienoilla, Vuotjärven rannoilla Säyneisen puolelle saakka on kysymys jostain muusta kuin tavanomaisesta tuhosta. Siellä on tapahtunut suurimittainen onnettomuus. Ennennäkemätön rajumyrsky on pyyhkäissyt satojen hehtaarien alueelta monien pientilojen hyvää, kasvavaa metsää kertakaikkiaan matalaksi ja tilalliset ovat nyt entisiä metsänomistajia. Lisäksi monilla pelloilla on raiskattu ruislaihot ja suviviljojen oraat.

 

Maantienäkymistä päätellen myrskyn varsinaiset tuhot ovat alkaneet Nilsiän - Juankosken risteyksen vaiheilta. 2-3 kilometrin levyisenä vyönä jatkuu tuhoalue Vuotjärven yli Säyneisen puolelle. Tuhoarviot ovat liikkuneet kymmenistä jopa satoihin miljooniin markkoihin.

Pistäydyimme Sydänmaalla Laatokkamäen taloon isäntä Yrjö Airaksisen puheille.

- Maailma pimeni ja lypsymiehet eivät ehtineet pihatarhalta tupaan, vaan kyyristyivät välille liiterin nurkkaan rakeita pakoon. Muutaman kymmenen minuutin aikana ei näkynyt mitään muuta kuin synkkää maahan kaatuvaa jää- ja vesimassaa. Pauhu ja jylinä täytti ilman, joka painui eteenpäin niin raivoisalla voimalla, että luulimme sen lakaisevan tieltään talon ja tavarat. Jos aitassa ei olisi ollut navetan sementit varastossa, niin sen se ainakin olisi vienyt, nurkkaa sai jo siirretyksi.

 

Kävelemme metsään. Laatokkamaan metsää oli hoidettu huolella, siinä oli jo melko järeä puusto hyvässä kasvukunnossa. Se oli tarkoitettu talonpidon tueksi, mutta nyt sitä ei enää ole. Tilan 22 hehtaarista myrsky ei jättänyt koskematta yhtä ainoata, parhaimmissa metsiköissä se sorti kaiken maahan. Apealta tuntui sivullisestakin, miten sitten isännästä.

- En ole ennen nähnyt tällaista hävitystä. Yksinpä pisteaitojakin viskeli kymmeniä metrejä. Ja mitä tässä nyt tekisi? Täällä on hehtaareittain kaskea mikä kaatui kaikkein huonoimpaan aikaan vuodesta. Yhtiöt eivät osta puuta. Hankintakauppojen teko on mahdotonta, sillä mistä otetaan ne sadattuhannet, jotka tarvittaisiin työpalkoiksi. Kuorimattomaan tukkipuuhun tulee toukka, kuorittu halkeilee. Ne jotka ovat vielä juurillaan maassa säilynevät syksyyn, mutta entäpä nuo rungot, jotka ovat pirstoutuneet poikki? Niistäkin pitäisi jotain tehdä. Pinotavaraa tulee satoja kuutioita, kuka ne tekee - yksi tai kaksi miestä on urakan edessä avuton.

 

Sama kysymys on edessä kaikkialla myrskyn valtateillä. Miten saadaan laajat alat korjatuksi ajoissa talteen ja uudelleen metsitetyksi? Jatkamme matkaa Vuotjärven tietä. Huolella hoidettu, ehkä Nilsiän komein kuusimetsä seurakunnan maalla on raiskautunut kelvottomaksi. Paikoitellen ovat kaikki puut kaatuneet tai katkeilleet pari kolmemetrisiin kantoihin. Surullista nähtävää.

Saavumme mäntymaille, maanviljelijöiden Joutsenen ja P. Holopaisen maiden kohdalle. Rajuilma on iskenyt  arvomännikköön tuhoisin seurauksin. Suuria tukkipuita on edelleen luokilla, eivätkä ne koskaan oikene. Suurin osa on nyykähtänyt juurineen, mutta sadat rungot ovat kokonaan pilalla parhaimman tyvitukin pirstouduttua kappaleiksi. Jättiläinen on ollut vihainen.

 

Matka jatkuu mv. Kalle Kokkarisen puheille Kokkomäkeen. Hän omisti tienvarressa 12 hehtaaria noin 30 vuotta sitten kylvettyä männikköä. Tämä metsikkö on ollut metsänhoitomiesten ihastelun kohde. Sitä on tuumien hakattu ja harvennettu ja sen piti tuottaa paljon rahaa muutaman vuoden kuluttua.

Kukaan ei voi kuvitella, ellei itse näe, miltä metsikkö nyt näyttää. Muutamaa aaria lukuun ottamatta  koko alue on maassa. Pystyssä on vain huonoimmat raipat, joista tuulen koura ei saanut otetta, mutta paras puusto on laonnut kuin kuiva kaislikko syysmyrskyssä. Jäljelle jäänyt metsä seisoo kallellaan, siinä on tuskin yhtään ehyttä, kasvukuntoista puuta. 30 vuotta, työkustannukset, korot ja arvonnousu ovat hävinneet yhdessä hetkessä.

Aivan Kokkarisen talon liepeillä myrskyn äärimmäinen raivo otti kaiken, ei jättänyt edes raippaa pystyyn. Vielä niityn takana hajotti ladon ja takoi parisenttisillä rakeilla heinäpellonkin mullokselle. Onneksi meni pahin voima talon ohi juuri ja juuri. Isäntä kaivoi ojaa kaikessa rauhassa. Pyysi sisälle vieraitaan.

- Jos joku yhtiö ei osta noita luokoja koko tilan kokoiselta saralta, niin sinne ne ainakin minulta jäävät. Satoja tuhansia tarvittaisiin rahaa ja miehiä paljon. Kankailta kaatui tukit, sitten särki tuon männikön ja vielä huhtoi kuusikotkin maahan.

 

- Näytti kuin olisi työntänyt tuohisavua silmille, kertoi emäntäKokkarinen. Ikkunasta ei nähnyt edes saunalle kymmenen metrin päähän. Siellä riehui pahin ilma, vastaiseen suuntaan sentään näki tuon lähimetsän reunaan, jossa puut painuivat melkein maahan saakka tuulen paineessa.

- Emme me kuulleet ollenkaan metsän kaatumista. Kuului vain yhtämittainen pauhina, johon kaikki hukkui. Kymmenen minuuttia kesti pimeyttä ja myrskyn mylvintää. Sitten laantui ja näimme metsät maassa.

 

Kokkomäen tienoon kuuden asutustilallisen metsissä on nyt paljon myytävää. Sitten saa rauhassa odottaa miespolven uutta myyntiä. Ihmeen rauhallisesti isäntä ja emäntä Kokkarinen suhtautuivat tilanteeseen. He ovatkin kasvattanee kymmenen lasta, ehkä se on opettanut rauhallisuuteen.

Ajetaan edelleen, näkyy lisää raiskioita ja välillä sentään suhteellisen hyväkuntoistakin metsää, mutta pian taas aukeita ryteiköitä. Siellä maanviljelijä Hugo Parviainenkin on perheensä kanssa työssä alueella, missä muutama päivä sitten kasvoi vankka tukkipuukuusikko. Nyt vain pitkät kannot, vääntyneet raipat ja sotkuinen oksaryteikkö havuntuoksuineen jäljellä.

Isäntä on ryhtynyt tekemään pinotavaraa, jopa naisväkikin käyttää kuorimarautaa. 20 hehtaaria sanoi omistavansa ja koko alalla on myrskyvahinkoja. Ruis on kokonaan mennyt. Ei tarvitse leikata, mutta sitä enemmän on metsätöitä.

Ihmishenkiä ei seudulla sentään menetetty. Ehkä muuan hevonen on kuollut ja muutamia lehmiä loukkaantunut. Latoja on kai useita hajallaan, kattoja maassa ja ikkunoita säpäleinä. Täällä tarvitaan nyt rahamiesten apua, muuten jättää myrsky monelle jälkeensä tappiotilin.

 

 

Julkaistu 17.6 mm. Savon Sanomissa

Nilsiän ja Säyneisten myrskytuhot alustavasti arvioitu

Viikko sitten raivonneen ukkosmyrskyn tuhot on nyt alustavasti arvioitu. Alue, jossa myrskytuhojen johdosta on suoritettava metsityksiä ja jossa aineelliset vahingot ovat mainittavia, on noin 1 100 hehtaarin laajuinen. Tähän ei ole laskettu niitä metsiköitä, joista myrsky siellä täällä on kaatanut yksittäisiä puita.

Yksistään Säyneisen pitäjän alueella on kaatunut noin 13 000 tukkirunkoa ja lisäksi noin 5 000 - 6 000 runkoa pienpuuta tuhoalueen laajuuden ollessa noin 500 hehtaaria. Nilsiän pitäjän alueella ovat noin 40 tilan metsät kärsineet siinä määrin, että noin 200 hehtaaria on uudelleen metsitettävä. Koko tuhoalueen laajuus täällä on noin 600 hehtaaria.

 

 

 

10.06.1956

HELTEESTÄ UKONILMAKSI

Epätavallisen lämmin sää puhkesi sunnuntaina iltapäivällä ankaraksi ukonilmaksi muun muassa Varsinais-Suomessa, jossa se riehui kello 15.30-18.30 välillä. Mietoisissa ja Mynämäellä satoi peukalonpään kokoisia rakeita, jotka eivät suinkaan olleet terveellisiä täydessä kukassa oleville omenapuille.

Mynämäen Tursunperässä iski salama talon keittiöön sähkömittarin kautta sytyttäen seinäpaperit tuleen. Keittiössä ollut emäntä meni puolittain tajuttomaksi, mutta pystyi juoksemaan omin jaloin pihalle, mistä palokunta hänet löysi, Palokunta pääsi myös nopeasti tulen herraksi.

Kesän ensimmäinen ukonilma sytytti Alavuden Saksalammin kylässä kello 15 aikaan kanttori Sytelän talon ulkorakennuksen, joka paloi irtaimistoineen.  Noin 9x20 metrin kokoinen ulkorakennus sisälsi navetan, sikalan (paloi 2 sikaa), tallin, saunan ja vilja-aitan, jossa oli 17 hehtoa ruista. Vahinkoarvio 800 000 mk, omaisuus alivakuutettu.

Viime päivinä vallinnut painostava hellesää puhkesi Helsingin tienoilla ankaraksi ukonilmaksi kello 22 aikaan. Salamointi ja rankat sadekuurot jatkuivat kolmatta tuntia. Osa Lauttasaarta pimeni, mutta puoliyöhön mennessä poliisiviranomaisten tiedossa ei ollut mitään salaman aiheuttamia muita vaurioita. (HS 11.6) 

 

Maanantai-iltana 11.6 Rauman seudulla puhkesi erittäin voimakas ukonilma. Rauman maalaiskunnan Huovilan kylässä meni emäntä Raija Valtonen kello 19.30 aikaan sateensuojaan suuren kuusen alle. Salama iski kuuseen ja löi Valtosen tajuttomaksi. Hänet kuljetettiin Rauman keskussairaalaan, jossa annettiin tekohengitystä kello 23 saakka, mutta elämä ei palannut 47-vuotiaaseen naiseen.

Eurajoen Ilavaisissa oli 20-vuotias kalastaja Risto Luonto toisen miehen kanssa merellä, kun ukonilma yllätti. Salama iski veneeseen, jolloin kalastaja Luonnon vaatteet kärventyivät ja hän meni tajuttomaksi. Toinen mies souti nopeasti rantaan ja Raumalta tilattu henkilövuokra-auto vei Luonnon keskussairaalaan, jossa hänet saatiin hengittämään kello 21. Tajuttomuus kuitenkin jatkui, mutta hän selvinnee. (HS 12.6)

 

 

 

12.06.1956

SALAMAT TAAS ISKUSSA

Tiistaina liikkui Mikkelissä ja eräissä lähipitäjissä ankara ukkosilma rankkasateineen ja myrskyineen. Ensimmäinen ukkosaalto kuli Mikkelin ylitse heti puolenpäivän jälkeen ja toinen kello 18 jälkeen. Salamointi oli ajoittain varsin taajaa. Mikkelissä myrsky kaatoi muutamia puhelin- ja lyhtypylväitä, samoin puita kaatui sähkölinjojen päälle katkaisten virranjakelun. Salama sytytti kaksi tulipalonalkua ja muuntajapalon.

 

Suomenniemellä lähti henki isännältä ja hänen hevoseltaan. Mv. A. Hujala oli muokkaamassa kesantopeltoa, mutta pistäytyi välillä läheiseen kauppaan. Ukkospilven lähestyessä ja sadepisaroiden putoillessa Hujala palasi pellolle hevostaan noutamaan. Hänen irrottaessaan vetolaitetta äkeestä iski salama alas ja isäntä sekä hevonen tuupertuivat maahan. Paikalle ehtineet henkilöt totesivat salaman iskeneen Hujalaa päähän ja tukan kärventyneen. Hevonen makasi kuolleena 60- vuotiaan isäntänsä vieressä.

Tiistain vastaisena yönä raivosi Somerolla kova ukkonen, joka poltti Päivärinnan tilan navettarakennuksen perustuksiaan myöten mukanaan lehmä, vasikka ja kaksi sikaa sekä maanviljelyskalustoa. vahingot lähentelevät miljoonaa markkaa.

 

 

 

13.06.1956

UKKOSEN TUHOT JATKUIVAT

Viitasaarella raivosi keskiviikkona iltapäivällä kolmeen otteeseen useita tunteja kestänyt  ukonilma aiheuttaen tulipaloja noin 20 kilometrin laajuisella alueella. Heti ensimmäisten jyrähdysten jälkeen palokunta sai saunansammutustehtävän. Seuraavana oli vuorossa muuntajapalo, josta koitui 100 000 markan vahinko. 1,5 miljoonan markan vahingot aiheutti salamasta syttynyt tulipalo Kymi Oyn omistamalle Kaunisto-nimisen tilan asuinrakennukselle. Yhdeksän huonetta käsittävä rakennus paloi yläosiltaan pahoin ja kärsi vesivahinkoja.

Vähäisempää tuhoa aiheutui konstaapeli Lehmusjoen talossa, johon salama iski puhelinjohtoa myöten rikkoen puhelimen ja mustuttaen ullakkohuoneen seinät.  Eräässä toisessa talossa salama tunkeutui savupiipusta saunan uuniin, josta se lennätti lämmityspuut lattialle.

 

Kihniön Nerkoon kylässä salama löi tajuttomiksi olohuoneessa olleet mv. Aatu Mäntylän, emännän ja pojan. Salama iski sähköjohtoihin, rikkoi sähkömittarin, tummensi ja repi jokaisessa huoneessa seinäpaperit ja kaatoi vielä seinän vieressä olleen puhelinpylvään. Talon väki palasi tajuihinsa ilman vakavampia seurauksia.

 

Kaakkois-Suomessa muun muassa Imatralla, Lappeenrannassa, Lauritsalassa ja naapurikunnissa raivosi keskipäivällä voimakas ukkonen, johon liittyi ankara puuskittainen tuuli ja rankkasade. Kaukopuhelinyhteydet olivat poikki useaan suuntaan ja paikallispuhelimia vioittui varsin paljon. Iltaan mennessä yhteydet oli saatu pääosin kuntoon. Vahingoista tiedot ovat vielä puutteellisia, mutta ne olivat melko suuria.

 

Suonenjoella raivosi ukonilma, joka oli ankarimmillaan heti alkuvaiheessaan. Salamoiden sytyttämien tulipalojen vahingot olivat suuret ja huomattavat myös puhelinliikenteelle.

Vauhkolan kylässä paloi maan tasalle 75 % invalidin Erkki Suhosen 8 vuotta sitten valmistunut talo. Myös kaikki irtaimisto paloi, mm. radio ja 9 000 mk rahaa ja miehelle jäi päälle vain hellepaita ja työhousut. Vahinkojen arvo lähes miljoona, vakuutettu 200 000 markasta.

Ukonilman aikana vallitsi kova myrskytuuli ja rukiit menivät monin paikoin lakoon. (HS 14.6)

 

Ukkonen pahana Pohjois-Pohjanmaalla. Keskiviikkona laajoilla alueilla Pohjois-Suomessa liikkunut ukkonen sytytteli tulipaloja, surmasi eläimiä ja katkaisi puhelinyhteydet useiksi tunneiksi. Pulkkilassa ukonilman nostattama myrskytuuli kaatoi mv. Arvi Laukan tukkimetsää laajasti. Haapavedellä Surmasi salama mv. Arvi Martinmäen kolme lehmää, jotka olivat kuusen alla suojassa. Fredrik Heikkilän kaksi lehmää taintui - toinen tointui ja toinen menehtyi.

 

Raivokas ukonilma tuhotöissä Pihtiputaalla. Keskiviikkona raivonneesta ukonilmasta saatiin tietoja vasta perjantaina, koska puhelinyhteydet olivat katkenneina vielä torstainakin. Harmaalan Rannankylässä salama iski Savikon taloon, jossa se surmasi 20-vuotiaan tyttären Taina Backin. Kirkonkylässä ukkonen rikkoi sähkömittareita ja puhelimia ja aiheutti mustumia useissa rakennuksissa. Ukkonen (myrsky?) katkoi suurjännitepylväitä Lökösen-Suovanlahden suurjännitelinjalla. (HS 15.6)

 

 

 

17.06.1956

PYÖRREMYRSKYN TUHOJA NÄSIJÄRVEN RANNOILLA

Sunnuntai-iltana raivonneen ukkosmyrskyn yhteydessä puhkesi Takahuhdissa Näsijärven rannalla pyörremyrsky, joka kaatoi tieltään isotkin puut juurineen tai pirstoi ne pieniksi palasiksi aiheuttaen suurta vahinkoa. Huvilarakennuksia ei myrsky vaurioittanut, mutta sen sijaan pieni ulkohuonerakennus kaatui ja puupinoja hajosi. Kaikkiaan myrsky kaatoi noin 70 puuta. Rankkasade rajoitti näkyvyyden pariin metriin. (HS 18.6)

 

 

 

29.09.1956

SYYSMYRSKY

Syysmyrsky riepotteli eteläisiä merialueita ja Etelä-Suomea lauantain vastaisena yönä. Myrskyn keskus oli pohjoisella Itämerellä ja ajoittain länsilounaisen tuulen voima kiihtyi jopa 10 beaufortiin (24-28 m/s). Lauantaiaamuun mennessä tuuli oli heikentynyt 8 beaufortiin.

Kreikkalainen Dimitri-niminen 4 600 bruttorekisteritonnin kantoinen höyrylaiva ajoi noin kello 1.20 voimakkaan myrskyn ja huonon näkyvyyden vallitessa matalikolle aivan Orrengrundin etelänpuoleiseen rantaan. Laivan 24-henkinen miehistö pelastettiin vartiolaitoksen toimesta saarelle. Uppoamisvaaraa ei aluksella ollut.

Pääkaupungissa myrskytuuli tempaisi kello 10 aikaan Sturenkadulla ammattikoulun erään rakennuksen 6 x 25 metrin kokoisen peltikaton ilmaan lennättäen sitä 10 metriä läheisen aidan päälle.

Myrsky kaatoi ympäri Etelä-Suomea ja rannikkoa lukuisia puita puhelinlinjojen päälle, josta johtuen monet yhteydet Keski-Suomea myöten olivat aamulla vialla. Pahiten olivat vikaantuneet Vaasan linjat, joista 16:sta toimi vain kaksi. Samoin vain 2/12:sta toimi Lappeenrannan suunnalle. Pienempiä vikoja oli kauttaaltaan maan eteläosissa.

Puita kaatui linjojen päälle mm. Helsingin-Mäntsälän-Lahden välillä, edelleen Lahti-Porvoo ja Lahti-Kouvola sekä Porvoo-Loviisa väleillä. Myös Pohjois-Hämeessä ja Pohjanlahden rannikolla oli melkoisia vaurioita puhelinliikenteessä. Puita kaatui myös sähkölinjoille, mutta häiriöt olivat pieniä. (HS 30.9)