1960 2000 geofyysikkoa todistivat "äärimmäistä ukonilmaa" 25-26.7

Last Updated: Friday, 18 October 2019 18:02
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1960

 

 

17.07.1960

TUHOISIA UKKOSMYRSKYJÄ ERI PUOLILLA

Pyörremyrsky raivosi Lounais-Suomessa (Helsingin Sanomat 18.7)

Metsämaalla ja Punkalaitumella raivosi sunnuntaina tavattoman voimakas pyörremyrsky, joka lyhyessä ajassa teki runsaasti vahinkoa ja jätti senlaatuisia jälkiä, että ne saivat ihmiset ajattelemaan maailmanloppua.

Kesken kauniin ja painostavan päivän puhkesi myrsky äkkiä kello 15 aikaan. Se oli siinä määrin raivokas, että rakennusten katot lentelivät kevyesti sen tieltä, ikkunat särkyivät, vilja- ja perunapellot menivät lakoon ja seipäillä olleet heinät ryöppysivät ilmassa. Yksinäiset puut katkeilivat kuin tulitikut ja metsässä tuulen voima kaatoi vanhoja korpikuus.

Punkalaitumella myrsky kiskoi irti mm. paloaseman ja kirkon viljamakasiinin katot sekä puolet seurakuntakodin peltikattoa. Tiilikatot eivät sille tarjonneet suurtakaan vastusta ja ullakolle päästyään se kieputti kesäsäilössä olleet pukupussit pitkin perunapeltoja. Myöskin sähköjohdot joutuivat sekaisin ja puhelinyhteydet katkesivat. Salamat sytyttivät kaksi tulipaloa, jotka kuitenkin saatiin sammumaan.

                     

Ukonilman yhteydessä satoi sormenpään kokoisia rakeita. Myrskyn raivoa kesti vain noin neljännestunnin sen siirtyessä pohjoiseen päin Vammalan suuntaan samalla kun voima heikkeni. Myrskyn kulkiessaan aiheuttamat vahingot olivat huomattavat.

Myrsky kohteli pahimmin Punkalaitumen ja Metsämaan rajamailla olevaa harjua, sillä tuuli tuli alavammalta maalta syöksyen harjua vasten ja kaataen ainakin puolet sen puista. Porin pikatie tukkeutui joksikin aikaa ja runsas ukkossade sai aikaan myös tienpenkan sortumia. Tie saatiin varsin pian aukaistua, mutta muut raivaustyöt kestivät useita päiviä.

 

Miljoonien vahingot metsille (Turun Sanomat 19.7)

Sunnuntaina raivonnut ankara pyörremyrsky Punkalaitumella kohdisti tuhovoimansa metsiin verottaen niitä tuhansilla rungoilla. Yksinomaan Metsämaan pitäjässä vahingot nousevat useisiin miljooniin markkoihin. Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen ja Lounais-Suomen Metsänhoitolautakunnan alustavassa arviossa todettiin 20 000 puunrungon kaatuneen pitäjän alueella.

Myrskyn tuhoista kärsivät noin 50 tilan metsät ja ainakin 10 tilalla kaatui yli tuhat runkoa. Pahimmin myrsky riehui Majanojan kylässä, missä tuhoutui metsää 40-50 ha pääasiassa siirtolaisten omistamilta mailta. Paikallisen metsänhoidonneuvojan arvion mukaan joudutaan 20-30 hehtaaria metsämaata uudistamaan istutuksilla.

                    

Myrsky liikkui Majanojan kylästä kylätietä Helsinki-Pori pikatielle ja sieltä Orisuon kautta Punkalaitumelle. Pikatien varrella oli myrsky kaatanut Leppijärven luona metsää 2-3 kilometrin matkalta. Liikenne tukkeutui monin paikoin kokonaan varsinkin Majanojan kylätiellä.

Muistakin myrskyn Metsämaalla aiheuttamista vahingoista tuli runsaasti ilmoituksia. Niinpä Majanojan kylässä hajotti tuuli mv. Erkki Passilan 10x25 kokoisen suulin maan tasalle sekä mv. Keinäsen hieman pienemmän suulin. Kirkonkylässä, vaikka se jäikin sivuun varsinaisesta myrskykeskuksesta, olivat tuulispäät repineet useita kattoja ja kaataneet erillisiä puita. Ala-Tuomolan tilalla kaatui suuri puu Volvo-merkkisen henkilöauton päälle ja ankaran ukonilman aikana salama tappoi laitumelle mv. Antti Majasen lehmän.

Ankarat sateet saivat aikaan huomattavia vahinkoja mm. pikatien penkereille veden syövyttäessä niihin toista metriä leveitä ja puolen metrin syvyisiä ojia. Viljojen myrskyssä kärsimät vahingot jäivät kuitenkin melko vähäisiksi.

                   

Turun Sanomat 20.7: Punkalaitumen myrskytuhot saatiin arvioiduiksi. Laskennan mukaan on noin 10 000 runkoa kaatunut tai katkennut pitäjän alueella. Suurimmat vahingot sattuivat seurakunnan metsille Navettakankaalla ja Jussinmaalla. Navettakankaalla tuhoalue käsittää kymmeniä hehtaareja ja samalla kankaalla lähellä Tyrvään rajaa jäi eräs ruotsalainen henkilöauto kahden kaatuvan puun väliin jumiin. Useita kymmeniä miehiä tarvittiin raivaamaan moottorisahoilla sekavia puuryteiköitä. Myös Jussinmaalla ja Mäenpään kylissä olivat metsävahingot melkoiset.

Punkalaitumella viljatuhot jäivät pieniksi, mutta Punkalaitumen VPK:n talon korjausten on arvioitu maksavan toista miljoonaa markkaa.

 

 

Muualta maasta

Etelä-Karjala. Harvinaisen ankara ukkosmyrsky raivosi sunnuntaina kello 14 jälkeen noin tunnin ajan Vuoksenlaaksossa. Salamat leimahtelivat miltei taukoamatta, jyrinä muistutti ankarinta tykistökeskitystä ja vedentulo oli rankkaa. SVUL:n Etelä-Karjalan piirin mestaruuskilpailut jouduttiin keskeyttämään urheilukentän muututtua lainehtivaksi lammeksi.

Myrsky kaatoi puita teiden yli katkoen puhelin- ja sähköjohtoja. Sähkövirran jakelu keskeytyi Imatralla useaksi tunniksi. Ainakin Vuoksenniskalla kaatuneet puut muodostivat tielle liikenteen sulkevan murroksen, josta linja-autot eivät päässeet läpi pitkään aikaan.

 

Etelä-Pohjanmaa. Voimakas iltapäivällä raivonnut ukonilma aiheutti runsaasti erilaista tuhoa asutuskeskuksissa. Suurin osa puhelinyhteyksistä Vaasasta maakuntaan oli katkenneina tai suljettuina. Kauhajoella vieraili ukkonen kahteen otteeseen mykistäen kuusi sivupuhelinkeskusta useiksi tunneiksi.

Monessa paikassa oli heinäseipäitä syttynyt tuleen ja latoja pirstoutunut salaman iskuista. Soukallajoella löi salama sähköjohtoja maahan, joka aiheutti lehmän kuoleman. Pahemmilta tulipaloilta kuitenkin vältyttiin. (HS 18.7)

 

 

 

18.07.1960

KYMENLAAKSOSSA MYRSKYSI

Kymenlaaksossa maanantai-iltana vallinnut ankara ukonilma poltti Elimäen   Teuroisten kylässä mv. Pauli ja Erkki Salmisen puimalarakennukset ja mukana  paloivat mm. puimakone ja kotitarvemylly.

Artjärvellä myrsky teki pahaa tuhoa kaataen runsaasti puita. Rajutuuli katkoi mm. kunnantalon pihalta jopa parinkymmenen tuuman paksuisia koivuja. Myrsky vaurioitti myös puhelinyhteyksiä, hajotti pelloilla heinäseipäitä ja löi viljat lakoon. Vedentulo oli niin sakeaa, että näkyvyys oli ajoittain vain kymmenisen metriä. Paikkakunnalla kerrottiin, että moista pyörremyrskyä ei ole miesmuistiin nähty.

 

Ukonilman vioittama sähköjohto surmasi tiistaina 19.7 kuuden lapsen äidin Lapuan Keskikylässä. Rouva Seidi Ruohomäki meni iltapäivällä puutarhaansa, jossa hän kosketti sähköjohtoja, jotka aikaisemmin riehunut ukonilma oli katkaissut. Voimakas sähköisku vei hengen kunnanlääkärin kahden tunnin ajan antamasta tekohengityksestä huolimatta. (TS 20.7)

 

                    

 

25-26.7.1960

HARVINAISEN ANKARA UKONILMA UUDELLAMAALLA

Heinäkuun 25-26 päivien välisenä yönä raivosi Uudellamaalla ankara ukonilma, jonka aikana salamointi oli harvinaisen voimakasta. Nurmijärven geofysikaalisessa observatoriossa rekisteröitiin rajuilman aikana elektronisella salamanlaskijalla 1780 iskua ja ilmiön ollessa voimakkaimmillaan havaittiin yli 100 salamaa minuutissa. (Vantaan salamalaskurin määrä oli 2807 iskua, lähde HS).

Ukkonen riehui voimakkaimpana Helsingissä ja herätti erikoista huomiota sen vuoksi, että se alkoi juuri geofyysikkokongressin avajaispäivänä juhlaillallisten aikana, joten lähes 2000 geofyysikkoa eri puolilta maapalloa sai tilaisuuden seurata tätä mahtavaa luonnonilmiötä.

Ukonilma syntyi lämpimässä ja harvinaisen kosteassa kaakkoisessa ilmavirtauksessa. Kun ilmamassan tasapainotila oli hyvin epävakaa, syntyi siinä voimakkaita nousevia ilmavirtauksia, jotka aiheuttivat voimakasta ukkospilvimuodostusta salamoineen ja rankkasateineen. Helsingissä mitattiin muutaman tunnin kestäneen ukkosen aikana 88 mm sadetta eli enemmän kuin normaalisti koko elokuussa. Sade oli ajoittain niin rankkaa, että viemäriverkosto ei ehtinyt niellä vettä ja kaduille muodostui paikoin puoli metriäkin paksuja vesikerroksia. Vesi nousi Vantaanjoessa 60 cm. Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla sademäärä oli 90 mm.

Rajuilma katkaisi pääkaupungin sähkönjakelun koko yöksi sekä aiheutti runsaasti vesivahinkoja, liikennehäiriöitä ja tulipaloja. Uudellamaalla esiintyi monin paikoin pyörremyrskyn voiman saavuttaneita ukkosmyrskyjä ja ankaria raekuuroja. Porvoossa esimerkiksi satoi ”nyrkinkokoisia” (5 cm) rakeita, jotka rikkoivat ikkunoita. (Nämä tiedot pääasiassa vuoden 1966 Sääkalenterista)

 

 

Helsingin Sanomat 26.7

AINUTLAATUISEN KOVA UKONILMA POMMITTI HELSINKIÄ

Taukoamatonta ilotulitusta piti maanantai-iltana noin kello 21.45 aikaan alkanut ainutlaatuisen raju ukonilma pääkaupungissa miltei puoleenyöhön saakka. Salamat leimusivat katkeamattomana ketjuna ja ukkonen jyrisi korvia huumaavana pauhuna kaupungin yllä. Hetkeksi tauottuaan alkoi ukkonen ja kaatosade riehua uudelleen hellittämättömällä raivolla kello 24 jälkeen.

Ukkonen tuotti huolta sähkölaitokselle, kun vähän väliä katkeili sähkö milloin missäkin päin kaupunkia, seutuja valaisivat välillä vain yhtä mittaa leimuavat salamat. Sähköhäiriöitä sattui lähes kaikkialla pääkaupunkiseudulla, mutta runsaimmin tuli vikailmoituksia itäisestä Helsingistä, mm. Kumpulasta, Herttoniemestä ja Laajasalosta.

Ukkoskeskus nousi mereltä kaakosta päin kaupungin ylle. Harmajan majakalta kerrottiin, ettei siellä ole ennen nähty eilisiltaisen veroista ukonilmaa. Ilmatieteelliseltä keskuslaitokselta kertoi fil.tri J.M.Angervo, että rajuilmaa oli jo ennalta ennustettu, vaikkei tiedetty, missä etelästä noussut matalapainerintama purkautuisi. Hän totesi rajuilman olleen pahimpia, mitä hän muistaa. Tämänkaltainen ukonilma on meidän leveysasteillamme erittäin harvinainen ilmiö.

 

Ukkosen aiheuttamia vahinkoja

Pääpaloasemalta ilmoitettiin kello 00.30 palomiesten sammuttavan parhaillaan kahdeksaa tulipaloa eri puolilla kaupunkia. Palokunta oli hälytetty seuraaviin paikkoihin:  Kivalterintie 11, Juolukkatie 5, Yrttimaantie 23, Vanha Porvoontie 145, Veljestentie 43, Rajatie5, Kunnantie 5 ja Jääkukantie 6.

Keskiyön jälkeen ilmoitettiin kaupungissa ja lähiympäristössä riehuvan kaikkiaan toistakymmentä tulipaloa, näistä valtaosa huviloissa ja omakotitaloissa. Tikkurilantiellä paloi samanaikaisesti neljässä paikassa. Suurimman vallan tuli sai Vanhan Porvoontien varrella Heikinlaaksossa, minne lähti sammutustöihin viisi palokuntaa. Kuitenkin puutarhuri Allan Bergströmin omistama 2-kerroksinen omakotitalo paloi perustuksiaan myöten.

Paloautoja oli hälytetty myös Hyrylän tien varrelle, Hämeenkylään, Rajakylään, Tapanilaan ja Vartiokylään. Länsi-Villingissä sytytti salama metsäpalon. Tarkempia tietoja ei lehden painoon mennessä voitu saada.

Vihdintiellä Haagan poliisiasemaa vastapäätä iski ukkonen maantiehen aiheuttaen noin 10 metrin sortuman ja tie jouduttiin osittain sulkemaan. Vähän kello 22 jälkeen iski salama Mannerheimintie 71 kohdalla raitiovaunujohtojen kannatinpylvääseen aiheuttaen katkoksen raitioliikenteessä.

 

Tulva keskustassa. Rajuilmaan liittynyt harvinaisen runsas vedentulo aiheutti pahan tulvatilanteen. Kello 23 maissa Aleksanterin- ja Mikonkaduilla vesi pulppusi täyttyneestä likakaivosta, jolloin jalankulkijat saivat kääriä hameenhelmansa ja housunlahkeensa korkealle yrittäessään tarpoa puolisääreen ulottuvassa vesimassassa.

Lukuisien helsinkiläisten kellarit kastuivat ja palokunta sai vesihälytyksiä tuhkatiheään, eikä yön kuluessa ehtinyt kaikkien apua pyytäneiden luokse. Katutyömailla sattui muutamin paikoin kaivantojen reunojen sortumia vesien virratessa valtoimenaan pitkin katuja.

 

Helsingissä oli alkamassa geodeettien ja geofyysikkojen suurkongressi. Monet osallistujat tulivat maista, joissa ukkosmyrskyt ovat lähes jokapäiväisiä ilmiöitä. Rajuilma oli tri Angervon mielestä voimakkuudeltaan niin tehoisa, että se "kaikui ammattikunnankin korvissa jymisevänä lähtölaukauksena konferenssille. Eikä voi kieltää, että se meillä - aiheuttamistaan vaurioista huolimatta - oli ainutlaatuista nähtävää".

Ainutlaatuisuus ilmeni myös geofysiikan kongressiin osallistuneen Chicagon yliopiston meteorologisen osaston professorin Horace Byersin lausunnosta, jonka mukaan koettu ukonilma oli eurooppalaisittainkin harvinaisuus.

 

 

Helsingin Sanomat 27.7

RAJUILMAN TUHOT KYMMENIÄ MILJOONIA. UKKOSRINTAMA SIIRTYI ETELÄ- SUOMESTA KESKI-SUOMEN ITÄOSIIN

2807 salamaa laski Vantaalla oleva salamanmittauslaite maanantain ja tiistain välisenä yönä kello 22 ja 5 välillä raivonneen ukkosen aikana, Pahimmillaan leimahti Helsingissä 100 salamaa minuutissa. Kaisaniemessä tuli vettä lähes vuosisadan ennätysmäärä 53 mm ja Pasilan Ilmalassa jopa 88 mm.

Ukkosrintama siirtyi vähitellen pohjoiseen ja itään. Porvoossa, Tervakoskella, Lahden ympäristössä,  Kymenlaaksossa, Joroisissa, Savonlinnan ympäristössä ja useilla muilla seuduilla Keski- ja Itä-Suomessa raivosi ukkonen useita tunteja kaataen puita ja sytyttäen paikoin hyvinkin tuhoisia tulipaloja. Tiistaina ukkosrintama levisi Pohjois-Karjalaan sytyttäen latoja ja leipomoita. Sähkö- ja puhelinlinjoja katkeili pitkin maata.

Helsingissä ja ympäristössä ei ole miesmuistiin koettu vastaavanlaista. Tulipaloja syttyi useita kymmeniä. Vesivahingot, joiden arvioidaan nousevan kymmeniin miljooniin markkoihin, muodostuivat suuremmiksi kuin koskaan aikaisemmin minkään ukkoskuuron yhteydessä. Liikenne kärsi vielä tiistaina kaatosateen aiheuttamista tieyhteyksien katkeamisista, puhelimet mykistyivät ja sähkövirran jakelu keskeytyi useaan otteeseen mm. muuntajiin virranneen veden vuoksi.

Sairaaloissa elettiin yöllä järkyttäviä hetkiä. Kaksi henkilöä kuoli ukonilman aikana saamaansa sydänhalvaukseen. Eräs umpisuolenleikkaus jouduttiin keskeyttämään  sähköjen katkettua ja leikkausta oli jatkettava "omin valoin". Kroonisten hengityshalvauspotilaiden kohdalla oli tilanne jopa pelottava, kun hengityskoneilta loppui sähkö. Tilanteesta selvittiin ilmanpainesäiliöiden avulla. Naistenklinikalla sujui ukkosyö kuitenkin hyvin, ja kolme uutta kansalaista näki ensimmäisinä elintunteinaan vain salamoiden kirkkaita leimahteluja.

 

Vesi tulvi kellareihin

Palokunta oli pahassa pinteessä kun pumppauspyyntöjä ja ilmoituksia vesivahingoista ja tuli satoja. Ne koskivat mm. asuinrakennusten, liikehuoneistojen, rakenteilla olevien talojen ja apteekkien (mm. Joutsen-, Karelia- ja Arkadia-apteekit) kellareihin tulvinutta vettä. Keskikaupungilla erään pankkiholvin tallelokeroissa olleet asiakkaiden arvopaperit kastuivat. Mikonkadulla rakenteilla olevaan Aikataloon tulvi vettä noin 4,5 miljoonaa litraa. Vettä oli vielä aamupäivällä, jolloin pumppaus ei ollut päässyt täyteen vauhtiinsa, lähes puolitoista metriä. Ensimmäistä vedenpumppausta pyydettiin kello 23.05.

 

Hälytyksiä päällekkäin Helsingissä

Toissaöisen ukonilman raivotessa kiivaimmillaan soivat paloasemien hälytyskellot yhtenään ja hälytyksiä tuli joka taholta yhtä aikaa. Paloautojen ajoa hidasti kaatosateen heikentämä näkyvyys. Ensimmäinen salamaniskun aiheuttama hälytys tuli kello 23.25 Mannerheimintielle ja siitä alkoi kiivas jakso, jossa hälytyksiä tuli puoleenyöhön mennessä yli 15. Helsingin paloasemille tehtiin yhteensä 27 hälytystä ja kaikki vakinaisen palokunnan 120 vuorossa olevaa miestä olivat mobilisoituina, lisäksi parikymmentä Helsingin ja lähiympäristön VPK:ta.

Tilanne oli kuitenkin hallinnassa ja toimintaa helpottivat ratkaisevasti paloautoihin sijoitetut radiot, joiden avulla ponnistukset voitiin keskittää vaarallisimpiin kohteisiin. Useimmiten onnistuttiin palot varsin pian sammuttamaan tai rajoittamaan. Kolme taloa paloi kuitenkin perustuksiaan myöten pääkaupunkiseudulla. Palomiehet suorittivat työtään hankalissa olosuhteissa, kun vuolaana valuva sade muun muassa kasteli heitä suojapuvuista huolimatta läpimäriksi.

Myös Helsingin ympäristön maalaiskunnissa oli tiistaita vasten yö kaikkien aikojen kiireisin. Ensimmäinen hälytys annettiin kello 23 aikaan Linnaisten alueelle.

 

Liikennekaaos pääkaupungissa

Täydellinen liikennekaaos vallitsi Helsingissä, kun valtavina massoina virtaava vesi syövytti teille ja kaduille paikoitellen pahoja monttuja, autojen moottorit pysähtyivät ja sähköhäiriöiden aikana myös raitiovaunu- ja bussiliikenne keskeytyi. Porthaninkatu oli kokonaan suljettu kaukolämpökaivannon sorruttua.

Elokuvateattereiden myöhäisnäytöksissä olleet joutuivat istumaan pimeässä salissa, ja ulos päästyään joutuivat samaan kurimukseen jo kadulla liikkuvien kanssa. Urheilukentät ja puistot muodostuivat pieniksi järviksi ja kadut joiksi. Merellä möyrysivät mahtavat aallot, puita kaatui eri puolilla myrskyaluetta jne. Kymmenet talot olivat salaman jäljiltä raunioina, kellareissa vettä, puhelinyhteydet pahasti sekaisin eikä kukaan osannut puhua muusta kuin öisestä ukonilmasta.

 

Lentoliikenne myöhässä

Seutulan lentokentällä tapahtui ukkosesta johtuneita myöhästymisiä ja laskeutuminen vaikeutui. Koneitten suunnistuslaitteet eivät toimineet ja ne joutuivat harhailemaan jonkin aikaa, ennen kuin pääsivät kentälle. Muuan saapuvista koneista yritti laskeutumista kolme kertaa ennen onnistumista, kun salamat ja sade estivät kiitotien merkinantovalojen näkymisen. Salamat yksinkertaisesti sokaisivat ohjaajan. Pahimman ukkosen aikana ei koneita ollut lähdössä, ja lehtilennot pääsivät turvallisesti ilmaan parin ukkoskuuron välissä myöhemmin aamuyöllä.

 

Runsaasti kaapeli- ym. vikoja

Kaikkien aikojen huippuluku, 1916 puhelinliittymää korjattiin Helsingin puhelinyhdistyksen alueella suurukonilman jälkeisinä päivinä. Pahimmin ukkonen koetteli Inkoon keskusryhmän keskuksia, jotka kaikki olivat yhteen aikaan pysähdyksissä, sekä Spjutsundin ja Borgbyn keskuksia Sipoossa. Sähkövirran katkoksia ym. häiriöitä oli kaikkiaan 23 keskuksessa, mutta lähes kaikki saatiin kuntoon tiistain kuluessa. Maaseutualueen johtovikojen määristä ei vielä ollut kokonaiskuvaa.

Kaukopuhelinyhteydet Helsingistä muualle olivat epäkunnossa vielä tiistaina. Niitä oli jo osittain saatu toimimaan, mutta linjoille kaatuneet puut, joita jouduttiin pitkin päivää poistamaan, aiheuttivat uusia katkoja. Samoja ongelmia aiheutui lisäksi eri seuduilla vielä päivän mittaan uudelleen raivonneista ukonilmoista.

Kaupunkialueella ukonilmat eivät tavallisesti pääse tekemään suuria vahinkoja, mutta toissaöinen rajuilma aiheutti runsaasti kaapelivikoja veden tulvittua moniin kaapelikaivoihin. Niinpä Sörnäisissä vioittui eräs 800-parinen ja keskustassa 200-parinen kaapeli. Tiistaina ilmeni vielä kaksi 100-parista kaapelivikaa Munkkiniemessä ja Haagassa. Puhelinvaihdevikoja havaittiin parisenkymmentä tulvaveden vioittaessa kellarihuoneiden relelaitteita. Eräissä kellareissa oli vettä metrinkin verran. Korjaustöihin osallistui varsinaisen korjaushenkilökunnan lisäksi myös verkkorakennusväkeä, kaikkiaan noin 150 miestä.

Voimansaannin turvaamiseksi puhelinkeskukset on varustettu usean tunnin paristoreservein. Pitkäaikaisten virrankatkosten varalta sijoitetaan kriitillisiiin pisteisiin myös siirrettäviä polttomoottorikäyttöisiä varavoimalaitteita. Niihin jouduttiin nyt turvautumaan joissakin tapauksissa.

 

Pari salamatapausta

Pallosalama iski lattian läpi rautasänkyyn. Sangen outo tapaus sattui Itä-Villingissä puolustuslaitoksen maalla kapteeni Ilmo Haarion kesämökissä. Noin kello 22.30 aikoihin hätkähdytti asukkaita pallosalama, joka sinkoutui lattian läpi alhaalta ylöspäin suoraan rautasänkyyn, joka ilmeisesti toimi ukkosenjohdattimena. Lattiaan tuli puolimetrinen särö, mutta mitään muuta vahinkoa pallosalama ei aiheuttanut. Sängyssä ei ollut ketään, ei des vuodevaatteita.

 

Salama iski kaksi kertaa samaan taloon. Palokunta kiirehti kello 2.10 Helsingin pitäjän Veromiehen kylään, missä salama oli iskenyt Allan Kuitin 2-kerroksiseen omakotitaloon jo toisen kerran. Tuntia aikaisemmin salama oli sytyttänyt kellarin seinät, mutta talonväki sai sen sammutetuksi. Seuraava isku kohdistui ullakolle ja palon eteneminen saatiin nopeasti pysäytetyksi palokunnan avulla.

 

 

Helsingin Sanomat 29.7:

SUOMEN SALAMAENNÄTYS REKISTERÖITY HELSINGISSÄ

Yli 100 salamaniskua enemmän kuuden tunnin aikana rekisteröitiin Helsingissä viime maanantain suurukonilman aikana kuin koko edellisvuotena kahdeksassa pisteessä eri puolilla maata, ilmeni Ilmatieteellisen keskuslaitoksen aerologisen osaston keräämistä tiedoista. Helsingin "historiallisen" ukonilman aikana rekisteröitiin salamoita 2 807 Helsingissä ja 1780 kpl Nurmijärvellä.

Kulumassa oleva kesä jäänee muistiin ukkoskesänä, sillä alkukesän mittaukset ovat antaneet varsin suuria lukuja. Viime kesä sen sijaan oli tavallista heikompi ukkoskesä. Maahan iskevien salamoiden rekisteröimislaitteita on kaikkiaan 28 eri puolilla Suomea, pohjoisin Sodankylässä. Vuonna 1959 rekisteröitiin kahdeksalla asemalla, Jokioisissa, Helsingissä, Imatralla, Pällissä, Petäjäkoskella, Juuniemessä, Virroilla ja Sodankylässä, yhteensä 2 692 iskua.

 

 

MUUALTA MAASTA (HS/TS/Ilkka 27-28.7)

Porvoon seutu

Öinen rajuilma Porvoon seudulla ukkosineen ja kaatosateineen teki tuhoisaa jälkeä. Vanhemmatkaan ihmiset eivät ole koskaan aikaisemmin joutuneet kokemaan vastaavanlaista ja sodassa olleet puolestaan totesivat myrskyn tuhojen muistuttavan  Summan ja Taipaleen tykistökeskitysten jälkiä. Eräänä kuvaavana esimerkkinä mainittakoon, että yksistään Porvoon kaupungin omistamissa metsissä on arvioinnin mukaan kaatunut ainakin 1 000 puuta.

Puhelinyhteydet olivat yöstä saakka kaaostilassa ja iltaan mennessä saatiin jonkinlaiset yhteydet vasta paikallisiin keskuksiin Porvoon verkkoryhmässä 250 korjausmiehen ahkeroinnista huolimatta. Tiistaiaamuna olivat kaikki yhteydet poikki Porvoosta itään ja pohjoiseen eikä esim. automaattiyhteys Helsinkiin toiminut ollenkaan. Porvoon lähistöllä ja pohjoisen suunnalla aiheuttivat yhteyksien katkeamiset lähinnä kaatuneet puut, muilla suunnilla salamat.

 

Kaupungin alueella myrsky tukki monia teitä, mm. Vanhalla Helsingin tiellä oli yhdessäkin kohtaa 13 puuta poikki tien. Varantolan tienhaarassa oli väylä täysin tukossa, samoin teurastuslaitoksen luona. Itse teurastuslaitokselta oli särkynyt runsaasti ikkunoita rakeista, jotka suurimmillaan olivat perisenttisiä. Porvoon hautausmaalta kaatui myös runsaasti puita, mm. Runebergin hauta-alueelta. Niin ikään Linnanmäen monet vanhat puut kokivat saman kohtalon.

Salamat aiheuttivat useita tulipaloja. Eräs vanha naishenkilö oli lähtenyt mökistään ukkosta pakoon yöksi naapuriin ja kun hän aamulla palasi, oli mökin kulma salamaniskusta hajallaan. Vanhuksen vuode oli ollut juuri tässä kulmassa. Erään ladon mukana paloivat niitto- ja puimakone.

Virvikin tienhaarassa vesi syövytti tien poikki katkaisten liikenteen joksikin aikaa. Eräs täkäläinen sanomalehti joutui vaikeuksiin, kun vesi tunkeutui rotaation painohuoneeseen ja koko kone joutui veden valtaan.

 

 

Kuusankosken seutu

Kuusankosken kauppalan yllä raivosi erittäin voimakas ukonilma kaatosateineen, joka alkoi kello 1 aikaan ja jatkui lyhyttä taukoa lukuun ottamatta aamuun kello 5 saakka. Salamaniskut sytyttelivät tulipaloja, mm. kello 5.10 hälytettiin Kymi Oy:n Voikkaan ja Kuusankosken palokunnat Voikkaan tehtaalle, missä entinen konttorirakennus oli syttynyt palamaan, mutta palo saatiin rajoitetuksi. Samaan aikaan iski salama Kymenrannassa heinäseipääseen, jonka heinät paloivat rankkasateesta huolimatta.

Vesi tulvi useiden talojen kellareihin, kun viemärit eivät ennättänet vetää suurta ja äkillistä vesimäärää. Muun muassa poliisiaseman pannuhuoneessa oli vettä toista metriä.

 

 

Lahden seutu

Luonto näytti mahtinsa myös Lahdessa, missä rajuilma alkoi kello 23 tienoissa jatkuen varhaiseen aamuun saakka. Miesmuistiin ei ole täälläkään koettu vastaavanlaista salamointia ja jyrinää yön tunteina. Rajuilma aiheutti luonnollisesti vaurioita mm. puhelinliikenteelle. Kello 2 tienoissa syttyi lato Myllypohjassa palaen mukanaan 3 000 kiloa heinää ja maatalouskoneita. Vielä kello 6 tienoissa palokunta joutui liikkeelle salamaniskun aiheuttaman palon johdosta.

Artjärven Ratulan kylässä salama surmasi mv. Toivo Lahden laitumella viisi lehmää. Samassa kylässä erään talon yläkerta tuhoutui salaman sytyttämässä palossa.

 

 

Tamperekin ukkosen kourissa. Huonekalut kelluivat Pispalan taloissa

Iltapäivällä raivonnut ukkosilma ei Tampereen kaupungissa aiheuttanut mainittavia sähkövahinkoja, mutta kaatosade teki paljon tuhoa veden tunkeutuessa kellareihin ja asuinhuoneistoihinkin. Palokunnan tietoon oli tullut noin 30 tapausta, joissa vettä oli kellarikerroksessa 50 - 150 cm.

Lääketehdas Starin kellarikerroksessa vesi täytti pannuhuoneen jatkaen nousuaan hissikuilun kautta ensimmäiseen kerrokseen. Pumppaustyö saatiin päätökseen vasta keskiviikkoaamuna kello neljän aikaan. Pannuhuoneen 5-6 moottoria joudutaan mahdollisesti purkamaan, että ne saadaan kuivatuksi. Muista vahingoista ei vielä ollut tarkkaa selkoa. Raaka-ainevarastot onneksi säilyivät vahingoitta.

Pispalanharjun rinnetaloissa ei kaikissa ole kunnollista kivijalkaa ylärinteen puolella. Eräässäkin talossa vettä tunkeutui asuinhuoneisiin niin paljon, että huonekalut kelluivat paikasta toiseen. Rinteitä alas virtaava vesi vei paljon maata mukanaan. Harjun Pyynikin puoleisessa päässä vettä tunkeutui runsaasti tasakattoisen Suomen Trikoon tehdaslaitoksiin ilmastointilaitteiden kautta.

 

 

Pyörremyrsky Virroilla

Virroilla kaatoi pyörremyrsky metsää ja repi kattoja. Satoja tukkipuita kaatui Virtain Jäähdyskylässä ja ne tukkivat tiet Hauhuulle ja Siekkiskylään. Sähköverkostoa ukkonen vioitti pahoin ja puhelinlinjat etelään katkesivat ollen poikki yli yön.

Virtain kunnalliskodin mielisairasosaston katosta myrsky repi toisen puolen peltikattoa heittäen sen noin 200 metrin päähän metsään kaataen samalla kunnalliskodin pihakoivuja ja omenapuita sekä viskellen myös pihakeinut ja pöydät sinne tänne.  Edelleen kunnalliskodin maatilan pelloilla ns. lypsykatoksessa oli parhaillaan 14 lehmää lypsettävänä, kun myrsky yhtäkkiä tempaisi hirsiseinäisen rakennuksen yläosan ilmaan lennättäen sen noin rakennuksen leveydeltä sivuun. Neljä lypsäjää ja lehmät säilyivät kuitenkin vahingoittumattomina.

Läheisessä metsikössä kaatoi ja katkoi pyörremyrsky noin 1 000 runkoa hyvin hoidettua männikköä kunnalliskodin maalla sekä yksityisten metsistä. Myrsky kulki noin 300-400 metrin levyisenä rintamana. Kaatuneet puut aiheuttivat maantielle liikenneruuhkaa ja autoilija Seeti Järvenpää sai täysosuman katkenneen puun osuessa auton katolle. Katto painui pahasti sisään, mutta kuljettaja selvisi vammoitta. (Ilkka)

 

Kuoreveden Hallissa salama sytytti tiistaina aamuyöstä kello 2 aikaan kuuluisan Hallin Jannen talon yli 100 vuotta vanhan riihirakennuksen. Myrskyn katkottua puhelinyhteydet ei palokuntaa saatu ajoissa paikalle, vaan18x8 metrin kokoinen riihi mukanaan runsaasti maanviljelyskoneita ja useita ajoneuvoja tuhoutui täysin. Vahingot ovat useita miljoonia markkoja.

 

 

Salossa mahtavaa jylinää

Salon seudulla koettiin maanantain ja tiistain välisenä yönä ukonilma, jollaista ei mahtavuudessaan ole ollut vuosikymmeniin. Kello yksi alkoi toista tuntia kestänyt, melkeinpä katkeamattomana sarjana jatkunut salamointinäytelmä. Alasiskemisiä tapahtui kuitenkin niin vähän, että  tuhot jäivät vähäisiksi. Ns. Uskelan emäkirkon luona pirstoutui monisatavuotinen vaahterajättiläinen kaatuen Perttelin tielle ja aiheuttaen useiden tuntien liikennekatkoksen. Myös komea koivu murtui muutamien kymmenien metrien päähän vaahterasta. Suomusjärvellä mykistyi suuri määrä puhelimia, mutta Kiikalassa, Kuusjoella ja Muurlassa vain yksittäisiä.

Ankarasta ukkosesta huolimatta ei Salo ollut sadevyöhykkeessä, sillä virallisen mittauksen tulos koko yöltä oli vain 0,1 mm. Sen sijaan iltapäivällä parituntinen ukkoskuuro ja ajoittainen kaatosade toi vettä 26,9 mm.

 

Salama surmasi komeroon paenneen naisen. Someron Pajulassa salama surmasi tiistain vastaisena yönä yksin asuneen 67-vuotiaan Maria Elviira Kulmalan. Hän oli ukkosta pelätessään paennut vaatekomeroon, josta salama hajotti kaikki seinät ja kiskaisi oven saranoiltaan surmaten sisällä olleen. Salama iski myös huoneiston ikkunat pirstaleiksi sekä hajotti sähkömittarin ja kaikki sisäjohtojen jakorasiat.

Tammelassa salama tappoi leskirouva Olga Örnin karjaa. Kun palokuntaa ei puhelinyhteyksien katkettua saatu ajoissa paikalle, paloivat kaikki rouvan rakennukset irtaimistoineen.

Aamulla paloi Hirsjärven kylässä salaman sytyttämänä mv. Kuisman kaksi vuotta sitten valmistunut talousrakennus kokonaan. Irtaimistosta ehdittiin pelastaa vain traktori.

 

 

 

27.07.1960

RAEKUUROT TUHOSIVAT VILJAA POHJANLAHDEN RANNIKOLLA

Keskiviikkona iltapäivällä Oulun rannikkoseudulla liikkunut ukkosmyrsky  purki vihaisimman voimansa Muhoksen Kylmälän kylällä. Kirkonkylän-Kylmälän maantielle Huikolan koulun ja Rykölän talon välille kaatui myrskyn taittamina kolmisenkymmentä tukkipuuta kello 17-17.30 aikaan. Maantien tukkeuduttua liikenteen oli väliaikaisesti kuljettava joen yli heikkokuntoista pukkisiltaa myöten. Vielä kello 20 aikaan oli TVH:n partio puunkorjuutöissä maantiellä.

Toisessa paikassa Kylmälänkylää satoi ankarasti rakeita, joista suurimpien läpimitta oli 3 senttiä. Monissa peruna- ja viljapelloissa rakeet saivat tuntuvaa tuhoa aikaan. Myrskytuhojen täydestä laajuudesta ei saatu vielä illalla selvää kuvaa puhelinyhteyksien katkettua.

Raahessa sytytti salama kaksi tulipaloa ja Revonlahdella satoi ukkoskuuron yhteydessä parin minuutin ajan ankarasti suuria jopa 2,5-senttisiä rakeita. Täälläkin viljapellot kärsivät pahoin ja epäiltiin, jaksavatko lakoontuneet ja varsistaan rikkoutuneet kasvit enää nousta tuottamaan satoa. (Kaleva 28.7)

 

Yöllä Hämeenlinnan seudulla jatkunut ukonilma aiheutti jälleen paljon puhelinten mykistymisiä ja sähköhäiriöitä. Hauholla salama sytytti kello 2 aikaan mv. Tuomas Kuortin kuivaamorakennuksen tuleen, joka levisi edelleen perheen entiseen asuinrakennukseen polttaen molemmat maan tasalle. Mukana paloi maatalouskoneita, vahingot noin puoli miljoonaa markkaa. Palokunnalla oli matkaa 13 km "vaikeiden teiden taakse". (HS 28.7)

 

 

28.07.1960

RAJUT UKKOSMYRSKYT KYLVIVÄT TUHOA ERI PUOLILLA

RAJUMYRSKY REPI KATTOJA JA KAATOI METSÄÄ KURIKASSA

Harvinaisen voimakas ukkosmyrsky raesateineen kulki torstaina iltapäivällä yli Kurikan. Ennen rajuilmaa Kurikassa vallitsi painostava noin 30 asteen helle. Kello 17 aikoihin alkaneen rajumyrskyn valtava voima jätti jälkeensä tuhansia kaatuneita tukkipuita, irtirepeytyneitä kattoja ja rakeiden särkemiä ikkunoita.

Myrsky kulki suunnassa Myllykylä - kirkonkylä - Kampinkylä kaataen puita juurineen tai katkoen niitä pirstaleiksi metsiin miltei läpipääsemättömäksi ryteiköksi.  Monet tiet metsätaipaleitten osalta olivat vielä illalla täysin tukossa. Sähkö- ja puhelinlinjat kokivat myös kovia.

Monista rakennuksista varsinkin kirkonkylällä myrsky repi pelti- jopa tiilikattojakin hajalle. Samoin tuuli lennätti latojen kattoja ja heiniä seipäiltä pitkin peltoja. Lisäksi Kurikan kirkonkylässä rakeet särkivät monista taloista ikkunoita ja muualla pitäjässä ne vahingoittivat pahasti viljelysmaita. Yli kahden senttimetrin läpimittaiset rakeet ja kaatosade löivät maahan viljat ja juurikasvit monin paikoin melko tyystin.

Eri puolilla salama sytytteli tulipaloja, mutta ne saatiin ilman palokuntien apua omin voimin sammutetuiksi. (Ilkka ja Kaleva 29.7)

 

Ilkka/Kaleva 30.7:

100 000 tukkipuuta kaatoi ja pirstoi Kurikan myrsky

Kuten eilen kerrottiin, aiheutti ennennäkemätön rajumyrsky Kurikassa suurta vahinkoa. Nyt alustavien tutkimusten jälkeen voidaan todeta vahinkojen kohoavan monikymmenkertaisiksi, mitä alkuun osattiin arvioida. Ylivoimaisesti suurimmat vahingot koituivat metsille.

Kurikan Metsänhoitoyhdistyksen neuvojat Jaakko Rinta-Opas ja Paavo Kyrönlahti kertoivat näkymien olevan tuhoalueilla todella synkkiä. Vallinnut myrsky turmeli metsistä valtapuut, parhaat yksilöt, jotka yleensä myrskyissä kestävät. Laaja tuhoalue alkaa Myllysalosta, josta se kulkee yli Kurikankylän talojen metsien ja edelleen kirkonkylän kohdalla seurakunnan, Jyrän ja Reinikkain metsiä pirstoen Luomankylään. Siellä sen suunta on kääntynyt kohti pohjoista koivistonkyläläisten metsäsarkojen yli kohti Jurvan ja Laihian rajaa.

 

Pahin myrskytuhoalue oli noin 1 km:n levyinen, mutta koko tuhoalue keskimäärin 3-4 km leveä ja pituudeltaan lähes 20 km. Koko alueella voidaan arvioida arvopuita kaatuneen noin 100 000 runkoa. Noin 50 % arvopuista tuhoutui myrskyvyöhykkeellä, mutta laajoilla alueilla jopa 80-90 % puista on iskeytynyt maahan. Pahiten kärsivät edellisen talven hakkuualueiden metsät, joissa puiden juuristo ei ollut vielä ehtinyt vahvistua.

Tehdyistä laskelmista voidaan mainita, että mv. Juho Ala-Jyrän metsästä myrsky turmeli noin 20 000 puuta ja mv. Veikko Koivistolta 10 000 runkoa. Vain pieni osa metsistä oli vakuutettu myrskyn varalta. Metsänomistajien on syytä antaa kaatuneiden puiden olla koskemattomina maassa ainakin kesän lämpimimmän ajan sinistymisvaaran takia.

 

Metsänvarsitiet ovat olleet pahasti tukossa ja sahat sekä kirveet myrskyn jälkeen täydessä työssä. Muun muassa Muovaan ja Myllykylään johtavat tiet menivät liikennekelvottomaan kuntoon. Sähkö- ja puhelinmiehillä on niin ikään ollut täystyöllisyys. Varsinkin puhelinyhteydet olivat pahoin sekaisin, mm. Kampinkylällä linjat olivat maassa pitkiä matkoja.

Salonkylässä myrsky nosti Martti Latva-Kurikan puimaladon ylös ja paiskasi maahan seinät levälleen katon romahtaessa päälle. Maanviljelijä Oiva Luhtalan kirkonkylässä sijaitsevan ulkorakennuksen katto lensi sijoiltaan. Pitäjän keskuskansakoulun ympäristön rajuilma lakaisi puista puhtaaksi.

Viljoista tuntui eniten raesateesta kärsineen kaura ja varsinkin aikaiset lajikkeet ovat varisseet pahoin. Peruna- ja juurikasvimaat ovat synkän näköisiä poikkinaisine varsineen ja mustaksi hakattuine lehtineen.

 

 

TUHOJA MUUALTA

Salama tappoi pojan Laihialla

Torstaina kello 18 jälkeen Laihian Alapäässä oli mv. Esko Havusela palaamassa kotiin poikiensa 16-vuotiaan Erkin ja 15-vuotiaan Juhan kanssa, joka ajoi traktoria Havelan seisoessa Erkin kanssa peräkärryssä. Tällöin noin 50 metriä ennen kotipihaa iski salama Erkki-poikaan, joka lysähti kokoon isänsä jalkojen juureen. Paikalle kutsuttiin lääkäri, mutta henkiinherättämisyritykset eivät johtaneet tulokseen. 

Mainittakoon, että ukkonen ei vaikuttanut erityisen kovalta ja salamointia ei näkynyt seudulla juuri ollenkaan.

 

Kaksi rukoushuonetta paloi Närpiössä

Närpiötä ovat salamat verottaneet pahoin, kun kaksi rukoushuonetta paloi maan tasalle torstai-iltana. Närpiön palokunta hälytettiin kello 18.11 Telaxinkylään, jossa salama oli sytyttänyt rukoushuoneen. Tarmokkaista sammutusyrityksistä huolimatta paloi rakennus lyhyessä ajassa maan tasalle - vain urut saatiin pelastetuksi.

Toinen tapaus oli erikoinen. Tämän kuun 26 päivä sytytti salama Närpiön Nämpnäsissä niin ikään rukoushuoneen, joka paloi varsin pahoin. Nyt kaksi päivää myöhemmin palokunta hälytettiin sammuttamaan ilmeisesti rakennuksen täytteissä kytenyttä ja uudelleen syttynyttä paloa. Sammutustyöt jatkuivat iltamyöhäiseen saakka varsin isossa rakennuksessa, mutta pelastetuksi saatiin vain urut ja penkit.

 

Tuhansia puita kaatui Kouvolan ja Lappeenrannan välillä

Pohjois-Kymenlaaksossa raivosi torstai-iltana harvinaisen ankara ukonilma, jonka yhteydessä esiintyi myös pyörremyrskyjä. Tuhansia puita kaatui metsissä ja maantieyhteydet Kouvolasta Lappeenrantaan olivat poikki toista tuntia tielle kaatuneiden puiden vuoksi. Puhelinyhteydet katkesivat itään ja pohjoiseen.

Kouvolassa ja ympäristössä rajumyrsky aiheutti suuria vahinkoja valtionrautateiden viestiyhteyksille ja junat myöhästelivät. Pahimmin kärsi rataosa Kouvola - Pulsa, kun niiden välille kaatui 30 puuta viestilinjojen päälle ja puhelinyhteydet olivat poikki perjantai-iltaan saakka. Asemanvälisissä junanlähetyksessä jouduttiin käyttämään apuna moottoripyörälähettejä ja resiinapartioita torstai-iltana. Perusteellinen yhteyksien kuntoon saaminen kestänee useita viikkoja. Vastaavanlainen tilanne vallitsi myös Savon radalla Selänpään ja Multamäen liikennepaikan välillä puoleenyöhön saakka.

 

 

 

29.07.1960

UKKOSMYRSKYJÄ KOKO MAASSA

Seinäjoen ympäristö Nurmoa ja Munakkaa myöten olivat vuorostaan ukkos- ja pyörremyrskyn kourissa perjantaina iltapäivällä, jolloin vettä ja paikoin rakeitakin putosi rankasti. Ylistaron Halkosaaren suunnasta saapunut myrsky hajotti Alajoella heinälatojen kattoja sekä voimakkaaksi pyörremyrskyksi kehittyneenä runteli mv. Sutelaisen metsää Seinäjoen Kiikunmäessä. Tällöin kaatui ja katkeili toistasataa tukkipuuta. Samalla seudulla rakeet pirstoivat viljelyksiä.

Myös Kouran seuduilla ja Nurmon Ylijoella teki myrsky tuhojaan kaataen lukuisasti puhelinpaaluja. Salaman iskustakin mykistyi suuri määrä puhelimia. Nurmon Ämmälänkylässä salama sytytti osuuskaupan myymälärakennuksen, joka ehti hiiltyä yläosiltaan, mutta suurimmat vahingot syntyivät mm. kauppavaraston vesivahingoista.

 

Karijoen Ylikylässä riehui iltapäivällä myös ankara ukkonen pyörremyrskyineen. Myrskyn voima repi riihistä kattoja ja kaatoi sähköpylväitä. Sadettakin saatiin lyhyenä, joskin kovana kuurona. Suurin vahinko tuli kuitenkin salaman sytyttämästä vuokra-autoilija Pentti Uusitalon rakennuspalosta. Kookkaat 10x20 ja 10x25 metriset asuin- ja ulkorakennukset paloivat vajaassa tunnissa maan tasalle. Niissä oli myös liiketiloja sekä varastotavaraa. 6 milj. markan vahingoista vakuutukset korvaavat vain 2,5 miljoonaa. (Ilkka 30.7)

 

 

Lahden seudulla myräkkää

Lahden Vesijärven itäpuolella Paimelan yli kulki voimakas pyörremyrsky, jonka vaikutukset  muodostuivat erityisen tuhoisiksi Maalingin ja Uuno Peltolan tilalla. Myrsky tempasi suuren karjakartanon peltikaton irti paiskaten sen päärakennuksen seinää vasten ikkunoita rikkoen. Karjakartanon puinen yläosa vaurioitui pahoin. Talon pihamaalta kaatui kolme vankkaa koivua, mutta tilan metsässä syntyi pahempaa jälkeä myrskyn runnellessa ja kaataessa 200-300 tukkipuuta.

Paimelan naapurikylässä Hollolan Noitalassa hajotti myrsky Aaretti Isotalon puimalan ja siihen yhdistetyn heinäladon. Talon ympäriltä kaatui suuria puita melkein 40 kappaletta. Myös muiden tilojen metsiä ilmoitetaan myrskyn tuhonneen näillä seuduin. Kaltoin kohdelluiksi joutuivat myös sähkö- ja puhelinjohdot.

 

Heinolan Vierumäen kylässä myrsky kaatoi paljon komeita tukkipuita, monet yli maanteiden. Eräs auto joutui kaatuvan puun runneltavaksi. Nastolan Järvisten kylästä kotoisin oleva mv. Viljo Taipale oli autollaan menossa Vierumäen kautta Heinolaan. Opiston lähellä yllätti hänet 19.30 aikaan pyörremyrsky, joka alkoi kaataa puita tielle. Yksi suuri tukki kaatui suoraan auton päälle, mutta onneksi se osui peräpenkin kohdalle, jossa ei istunut ketään. Auton katto luhistui sisään ja sen sivut pullistuivat ulos. Yksin ajanut kuljettaja selvisi melkein naarmuitta, mutta auto romuttui täysin.

Heinolan Myllykylässä kaatoi myrsky 300 metrin matkalla puhelinpylväitä ja Vierumäen aseman ja Iitin tien välillä puhelinjohtojen päälle kaatunut puu katkaisi kaikki puhelinyhteydet.

 

Myös Varsinais-Suomessa myllersi ukkonen perjantaina sytytellen lähinnä tulipaloja. Pahimmat tuhot sattuivat Paimiossa ja Piikkiössä. (TS 30.7)

 

 

Rajuilma riehui Kuhmon metsissä

Kuhmon kirkolta noin 50 km päässä Lentiiran Rimpivaarassa riehui perjantaina erittäin ankara rajuilma. Noin 200 hehtaarin laajuiselta alueelta se kaatoi tukkipuita arviolta 7 000-8 000 runkoa. Kallis mäntyvaltainen arvipuumetsä muuttui muutamassa hetkessä varsin surkean näköiseksi sikin sokin olevine puineen. Osa tuhoalueesta oli vasta hakattu siemenpuumetsäksi ja kuuluivat osaksi valtiolle, osaksi yksityisille.

Tuhoalueelle järjestetään piakkoin savotta korjaamaan puut pois. Mainittakoon vielä, että Kainuussa ei ole sattunut tämänkaltaista tapausta moneen vuoteen. Puita kaatui myös maantielle ja puhelinlangoille katkaisten liikenteen sekä puhelinyhteyksiä.

 

Pudasjärven Juurikkapäällä riehui myös perjantaina pyörremyrsky kaataen kymmeniä puita. Myrskyyn liittyi harvinaisen kova kaatosade. Samoin Ylivieskan Levanevalla perjantai-iltana rajumyrsky kaatoi lyhyessä ajassa maan tasalle kymmeniä puita. Muita suurempia vahinkoja ei aiheutunut. (Kaleva 31.7)

 

 

Pohjoisessa myrskyt ja jättiläisrakeet tekivät paljon pahaa

Lapissa laajoilla alueilla perjantai-iltana raivonneiden ukkoskuurojen tuhoista on vasta rikkoutuneiden puhelinlinjojen korjauksen jälkeen voitu saada tietoja. Kolarin kansakoulun palon ohessa pahimpia vahinkoja aiheuttivat myrskynpuuskat, jotka kaatoivat monilla seuduilla metsää kymmeniin tuhansiin nouseviin tukkimääriin, sekä rankkasateet paikoin esiintyneine ruhjovine rakeineen.

Yksistään Rovaniemen maalaiskunnan alueella on arvioitu kaatuneen noin 10 000 runkoa arvopuita. Myös viljelykset ovat eräissä kylissä kärsineet pahasti. Ylinammassa satoi 4 senttimetrin läpimittaisia rakeita, jotka surmasivat mm. linnunpoikasia ja ruhjoivat ohran ja perunanvarret mäsäksi.

Posiolla myrsky kaatoi sadoittain puita ja puhelinpylväitä. Myös siellä satoi niin suuria rakeita, että ne rikkoivat kattojakin. Monilla seuduilla salamat sytyttivät metsäpaloja, mutta rankkasateet sammuttivat ne alkuunsa.

Lauantaina iltapäivällä Rovaniemen seudulla jälleen liikkunut ukonilma surmasi Taipaleen kylässä mv. Frans Uusihannin neljä lehmää puun juurelle. (TS 1.8)

 

Perjantaina iltapäivällä katkesivat puhelinyhteydet ukkosen aiheuttamien vaurioiden takia useilla Pohjois-Suomen paikkakunnilla. Oulusta ei päässyt esimerkiksi Kuusamoon, Posiolle, Ivaloon, Sodankylään ja Inariin. Kello 22 yhteydet olivat edelleen poikki.

Kemijärvellä raivosi ankara ukkonen lähes tunnin. Vettä satoi poikkeuksellisen rankasti ja ankara puuskittainen tuuli puhalsi. Tiettävästi rajuilman vahingot jäivät kuitenkin vain sähkönjakeluhäiriöihin.

Kesän korkein lämpötila Suomessa 33 astetta mitattiin perjantaina Rovaniemellä ja myös muualla Pohjois-Suomessa oli helteistä. (Kaleva 31.7)