2019 Aapeli puhkui tuuliennätyksen

MYRSKYT 2019

 

 

1-2.01.2019

AAPELI RAIVOSI ENNÄTYKSEEN

Aapeli-myrsky laittoi tuuliennätykset uusiksi. Suomen yli kaakkoon liikkuneen syvän matalapaineen tuulet voimistuivat poikkeuksellisen koviksi läntisillä merialueilla, Pohjanmaan rannikolla ja Ahvenanmaalla. Aapeli-nimen saanut talvimyrsky ylitti entiset tuuliennätykset reilusti hipoen keskituuleltaan hirmumyrskyrajana Suomessa pidettyä 33 m/s lukemaa. Maa-alueiden onneksi Aapelin rajuin voima kohdistui läntisille merialueille, joskin tuulivahinkoja syntyi rannikoiden lähellä ja erityisesti Ahvenanmaalla. Sähkökatkoista kärsi pahimmillaan noin 120 000 asiakasta. Lisäksi myrsky myöhästytti laiva- ja junaliikennettä sekä katkoi kännykkäyhteyksiä laajalti.

 

Kökarin Bogskärissä 10 minuutin keskituulen nopeus oli keskiviikkoaamuna 2.1 kello 6 32,5 m/s, mikä on tunturit pois lukien kovin Suomessa koskaan mitattu keskituuli. Muutama tunti aiemmin Märketissä mitattiin vain kymmenystä alempi arvo. Aiempi ennätys 31 m/s oli mitattu neljä kertaa, vuosina 1971, kahdesti 1975 ja taas 1995.

Myös Aapelin puuskat ylsivät ennätyksiin ja ensimmäistä kertaa yli 40 m/s. Kovin puuskalukema 41,6 m/s mitattiin sekin Bogskärissä hieman neljän jälkeen aamulla. Tuulen puuskanopeus ylitti hirmumyrskylukemat myös mm. Ahvenanmerellä Märketissä sekä Pohjanlahden rannikolla Mustasaaren, Maalahden ja Kalajoen mittauspaikoilla. Märketin puuska 40,2 m/s mitattiin hieman ennen kello kolmea yöllä, Mustasaaren 37,9, Maalahden 34,2 ja Kalajoen 33,6 m/s jo ennen puoltayötä pohjois/koillistuulien kovimman raivon siirtyessä pitkin Pohjanlahtea etelään. 

Maa-alueilla tuulenpuuskat ylsivät maan länsiosissa 20-25 metriin sekunnissa, mikä ei sinänsä ole kovin harvinaista ja tapahtuu keskimäärin 1-3 kertaa vuodessa. Esimerkiksi vuoden 2013 Seija-, Osakari- ja Eino-myrskyt olivat voimakkaampia, samoin vuoden 2011 Hannu ja Tapani.

Rannikoiden maa-asemilla nyt mitatut puuskahuiput olivat Vaasan Klemettilän 32,8 m/s ja Maarianhaminan 31,7 m/s. Sisämaassa esimerkiksi Kauhava ja Kauhajoki 23 m/s, Luhanka 22,8, Tampere Siilinkari 22,5, Jokioinen 21,5 ja Espoo 22,7 m/s.

 

Aallokko myös ennätykseen. Ilmatieteen laitoksen mukaan keskimääräinen aallonkorkeus kohosi 7,9 metriin vähän keskiyön jälkeen, mikä on Selkämeren aaltopoijun kahdeksanvuotisen mittaushistorian ennätys. Aikaisempi oli 6,5 metriä.. Arviointikertoimen mukaan yksittäiset aallot ovat olleet jopa 14-metrisiä. (Ilmatieteen laitoksen verkkosivulla, osiossa aaltoennätykset on viralliseksi ennätykseksi Selkämeren keskiosan aaltopoijulla merkitty 8,1 metriä 2.1.2019).

Ilmatieteen laitos antoi myrskyvaroituksia kaikille merialueille Suomenlahden itäosaa lukuun ottamatta ja aallokkovaroituksen läntisille merialueille. Pohjois-Itämeren länsiosaan, Ahvenanmerelle ja Selkämeren eteläosaan pohjoismyrskyn voimakkuudeksi ennakoitiin 27 m/s ja merkitsevän aallonkorkeuden ylittävän 7 metriä. Päivystävä meteorologi ennakoi tulevaksi jopa mittaushistorian korkeimpia lukemia, kuten sitten kävikin.

Pohjanlahden rannikolla merivesi "pakeni" poikkeuksellisen paljon. Erityisesti Perämerellä merenpinta tuli puolessatoista vuorokaudessa alaspäin jopa kaksi metriä. Näin voimakas ja nopea lasku on erittäin harvinaista. Ylen meteorologi Toni Hellinen kertoi, etteivät hän ja kollegat muista vastaavaa tapahtuneen. Suomen ja Ruotsin ilmatieteen laitokset varoittivat merellä liikkujia matalasta merivedestä. Myrskytuuli vei mennessään myös jäät Kemin edustalta.

 

Meteorologin analyysi

AAPELI SAI VOIMANSA SULASTA MERESTÄ

Viimeöinen Aapeli-myrsky tarjosi esimakua lämpenevän ilmaston vaikutuksesta äärisääilmiöihin Suomessa. Hirmumyrskyrajalle yltäneet ja ennätyksiä rikkoneet tuulet saivat voimaa lähes kokonaan sulasta merestä erityisesti siksi, että virtaus kulki Pohjanlahtea pitkin. Ylimeteorologi Ari-Juhani Punkka Ilmatieteen laitokselta analysoi:

– Tällä kertaa kävi niin, että Selkämerellä saavutettiin suurin mahdollinen pyyhkäisymatka sulan veden yllä, kun ilmavirtaukset kulkivat pohjoisesta etelään.

Pohjanlahti on ulapaltaan sula kutakuinkin Merenkurkkuun saakka, ja sama tilanne on Perämeren keskiosissa. Vaikka avoveden lämpötila on vain muutamia asteita, se on pakkasilmaan verrattuna lämmintä. Ero antaa myrskylle voimaa. Jäätön meri vaikuttaa tuulennopeuteen voimistavasti niissä tilanteissa, kun merialueen ylle virtaa kylmää ilmaa.

Ylemmät tuulet pääsivät merenpintaan. Aapeli saapui pohjoisesta. Se toi tullessaan pakastuvaa ilmaa, jossa kovimmat tuulet puhkuivat satojen metrien tai kilometrin korkeudessa. Meren yllä ilmamassat pääsivät lämpötilaerojen vuoksi sekoittumaan pystysuunnassa. Samalla ylempien ilmakerrosten voimakkaammat tuulet pääsivät vaikuttamaan merenpinnan lähellä viuhuneiden tuulien nopeuteen. Punkan mukaan keskituulennopeus noin kilometrin korkeudessa oli huima noin 40 metriä sekunnissa. Lukema on melko lähellä kovimpia, alempana mitattuja puuskia.

– Tämä todentaa lämpimän alustan vaikutusta ja sitä, että edellä mainittu lämpötilan pystyjakauman muuntuminen tapahtui.

 

Ahvenanmaalle kanavoitui lisävoimaa. Maa-alueilla meren myrskyä voimistava vaikutus hiipuu nopeasti, mutta Aapeli-myrskyssä voima tuntui Punkan mukaan muun muassa Pohjanmaan rannikkoalueella ja etenkin Ahvenanmaalla selvästi. Tästä johtuvat myös sisämaan pienemmät tuulilukemat. Tosin jos myrsky olisi sattunut sulan maan aikana, sen vaikutukset olisivat olleet huomattavasti suurempia.

Ahvenanmaalle tullessaan Aapeli sai lisäksi ylimääräistä puhtia rannikoiden muodosta ja saaristosta. Pohjois-eteläsuunnassa Pohjanlahden avonainen ulappa kapenee voimakkaasti juuri Selkämeren vaihtuessa Saaristomereksi.

– Ahvenanmerellä pohjoinen tuulensuunta on otollinen kanavoitumisilmiölle, millä on myös voimistava vaikutus tuuleen, Punkka sanoo.

Pohjanlahti aaltoilee nyt sulana paljon laajemmalla alueella kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Kuinka paljon se on ilmaston lämpenemisen ja kuinka paljon sattuman seurausta, on vaikea arvioida. Joka tapauksessa suunta on selvä ja ilman lämpötilan lisäksi Pohjanlahden vesikin on tutkijoiden mukaan jo selvästi lämmennyt.

– Kun lämpenevä ilmasto lyhentää jääpeitteistä aikaa Suomen merialueilla, nyt nähty asetelma voi toistua merellä aiempaa useammin, Punkka summaa.

 

 

MYRSKYN TUHOVAIKUTUKSIA

Myrskyn välittömiltä henkilövahingoilta vältyttiin tiettävästi täysin, eivätkä aineelliset vahingotkaan nousseet tasolle, joita pahimmissa myrskyissä on koettu, lukuun ottamatta ehkä Ahvenanmaata ja joitakin rannikkoalueita.

Sähköttömien talouksien määrä alkoi kohota nopeasti tiistai-iltana uudenvuodenpäivänä. Pitkään pysyteltiin 10 000 paikkeilla, mutta kello 22 maissa määrä oli noussut jo yli 35 000. Eniten ongelmia oli Savossa, Keski-Suomessa sekä Pohjanmaan rannikkoalueella, jonne varsinainen myrskyalue oli rantautumassa. Etelä-Savon alueella runsas märkä lumisade oli aluksi pääasiallinen syy sähkökatkoihin, joista kärsi jo alkuillasta 10 000 taloutta. Sama ilmiö aiheutti myös vaurion IC-junalle, kun sen katon virroitin osui lumen painamaan puuhun kello 18 aikaan. Järvi-Suomen Energiasta kerrottiin, että kova tuuli sekä puihin nopeasti kertynyt lumikuorma taivutti puita linjojen päälle, erityisesti Mikkelissä, Kangasniemellä ja Pieksämäellä.

Yön aikana myrskyn kiihtyessä kovimmilleen olivat sähköt poikki koko maassa enimmillään 120 000 asiakkaalta, aamuyhdeksän jälkeen määrä oli 80 000. Mukana luvuissa ovat pysyvien asuntojen lisäksi mökit ja muut asiakkaat, kuten yritykset. Energiateollisuuden sähkökatkokarttapalvelu kaatui ollen pois toiminnasta yöyhdestä aamuyhdeksään. Katkojen määrä väheni keskiviikkona kello 12 mennessä noin puoleen pahimmasta. Torstaiaamuna kahdeksan jälkeen sähköt puuttuivat vielä noin 13 000 taloudelta.

Talvimyrsky vei sähköjä eniten maan keski- ja länsiosissa ja pahimpia paikkakuntia olivat Ylöjärvi, Jämsä ja Mustasaari. Sähköyhtiöistä eniten kärsivät Elenia (lähes 40 000 sähkötöntä, suurin osa Pirkanmaalla), Caruna (20 000), Järvi-Suomen Energia (vajaat 20 000), Vaasan Sähköverkko (14 000) sekä Ahvenanmaalla verkoista vastaava osuuskunta Ålands Elandelslag (14 000).

 

Sähkökatkojen syy oli runsas lumisade ja myräkkä.

- Oli pahin mahdollinen tilanne: ensin tuli märkää lunta, joka tarttui puihin. Sitten tuli pakkasta ja lumi taivutti puut johdoille, sen jälkeen tuli myräkkä siihen päälle. Siihen nähden vahingot olivat jopa odotettua pienempiä, joskin 100 000 on paljon, sanoi johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuudesta.

Loppiaissunnuntaina 6.1 varhain aamulla vielä lähes 3 500 taloutta oli ilman sähköä, valtaosin Ahvenanmaalla. Kunnittain sähköjä oli eniten poikki Vaasassa ja sitten Hammarlandissa ja Lemlandissa.

 

Vaasa

Vaasan rannikko oli yksi pahimmista Aapelin riepottelemista alueista ja Vaasan Sähköverkolla oli enimmillään yli 14 000 asiakasta ilman sähköjä. Puita oli ilmalinjoilla koko alueella, mutta Bergön saarella sekä Maksamaan, Sundomin ja Maalahden saaristoissa oli erityisen runsaasti sähkökatkoja. Keskiviikkona iltapäivällä sähköt puuttuivat vielä lähes 7 000 asiakkaalta, torstaina aamupäivällä 4 000, mikä oli eniten koko maassa.

- Pahin myrsky koskaan, mitä meidän alueella on ollut. Myrsky tuli suoraan pohjoisesta ja iski todella kovasti rannikolle ja saaristoon, kuvaili Vaasan Sähköverkon käyttöpäällikkö Petter Södergran pahoitellen tilannetta.

Koetun kaltainen myrsky aiheuttaa niin paljon vikatilanteita, että korjaukset kestävät viimeisille asiakkaille mökkialueilla vuorokausia. Pohjanmaan pelastuslaitos oli valmiudessa auttamaan pitkittyneistä sähkökatkoksista kärsiviä ihmisiä.

 

Erityisesti Pohjois-Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa lunta on tullut paljon ja olosuhteet sen mukana erittäin hankalat, kertoi Elenia tiedotteessaan. Sen mukaan pahin tilanne oli myrsky-yönä kolmen aikaan, jolloin ilman sähköä oli yli 38 000 taloutta.

- Tällä kertaa tähän Elenian keskeiselle verkkoalueelle Keski-Suomeen, Pirkanmaalle ja Kanta-Hämeeseen osuivat sekä rajut myrskytuulet että runsaat lumikuormat, kertoi Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas.

Pirkanmaalla oli keskiviikkoaamuna pahimmillaan lähes 20 000 ilman sähköä. Tilanne oli vaikea etenkin Ylöjärvellä, missä sähköttömien asiakkaiden määrä lähenteli seitsemää tuhatta. Ylöjärven kaupunki tiedotti varsinkin Kurun alueen sähköverkon kärsineen huomattavia vaurioita. Torstaiaamuna kahdeksan aikaan Pirkanmaan 2 500 sähköttömästä Ylöjärven osuus oli noin tuhat.

Keski-Suomessa myrsky vei sähköt yli 25 000 taloudelta tiistai- ja keskiviikkoillan välillä, josta Jyväskylän osuus oli 4 700, Jämsän vajaat 4 000.

 

Etelä-Savossa Järvi-Suomen Energia julisti alueelleen suurhäiriötilan, kun keskiviikkoaamuna talvimyrskyn ja runsaan lumentulon vuoksi ilman sähköjä oli 13 500 asiakasta. Suurhäiriötila on äärimmäisin valmiustila eli punainen, ja kriisitila vaatii yhteiskunnallisesti tärkeiden tahojen kuten pelastuslaitoksen ja puolustusvoimien yhteistä strategiaa. Edellinen suurhälytystila julistettiin täällä viime kesänä ja sitä ennen lähes kaksi vuotta sitten.

Käyttöpäällikkö Mika Huttu kertoi eniten töitä olevan Kangasniemellä ja Toivakassa. Kangasniemellä koko taajaman ulkopuolinen osa oli pimeänä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ja sähköttömien määrä pitäjässä hipoi yhteensä kolmea tuhatta tiistain ja keskiviikon aikana. Raju lumimyrsky aiheutti lisää sähkökatkoja ja onnettomuuksia Mikkelin seudulla keskiviikkona. Asentajia oli korjaustöissä ainakin 100. Pääasiassa korjaukset saataneen tehtyä torstaihin mennessä, mutta senkin jälkeen myrskyn aiheuttamia vaurioita korjattaneen useita viikkoja.

Myös ajokeli on Etelä-Savon pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Eero Ahon mukaan "historiallisen haastava". Tuuli on kaatanut lumen kallistamia puita teille ja sähkölinjoille.

- Pelastuslaitos on kaikella voimallaan ollut koko yön rintamalla. Silti joissakin paikoissa voi olla tielle kaatuneita puita, joita ei vielä ole havaittu. Kehotan erityiseen varovaisuuteen liikenteessä.

Sähköyhtiö Savon Voima selvisi Aapeli-myrskystä naapuriaan Eleniaa vähän helpommalla. Yöaikaan oli Savon Voimalla pahimmillaan vajaat 10 000 asiakasta ilman sähköä. Sähköasentajat tekivät yötä päivää töitä myös Pohjois-Savossa ja Keski-Suomen rajamailla.

 

Varsinais-Suomeen uudenvuodenpäivänä saapunut myrsky aiheutti pelastuslaitokselle jo puoleenpäivään mennessä 80 vahingontorjuntatehtävää, suurin osa tuulen kaatamista puista. Päivystävän pelastuspäällikön Kari Alangon mukaan puita kaatui pääasiassa vain teille liikenteen tukkeeksi, ja materiaalivahingoilta vältyttiin melko hyvin. Kahdessa tapauksessa puu kaatui talon päälle, lipputankoja vääntyi ja erilaista tavaraa lähti tuulen mukaan.

Keskiviikkopäivän aikana vahinkotehtäviä tuli ympäri maakuntaa noin 95.

- Meil oli aamulla vielä siihen noin yhdeksään asti tehtäviä tasaisesti. Päivä on ollut jo huomattavasti rauhallisempi, lähtöjä tuli enää tosi harvakseltaan. Odotimme paljon pahempaa ja valmistauduttiin sen mukaan.Hyvä näin, että tuhot jäivät näinkin pieniksi, Kari Alanko kertoi.

Aapeli-myrsky katkoi sähköjä laajalti Varsinais-Suomessa. Vakka-Suomen Voimalla sähköittä oli enimmillään yli 17 000 asiakasta. Keskiviikkona kello 17 aikaan korjaukset jatkuivat vielä noin 2 000 talouden osalta. Verkkoyhtiö Caruna kertoi eniten vikoja esiintyneen Lounais-Suomen, Länsi-Suomen ja Satakunnan alueella.

Meteorologi Anniina Valtonen Ilmatieteen laitokselta kertoi Twitterissä, että lumipyryn yhteydessä oli nähty myös salamoita.

 

 

AHVENANMAA RAJUSSA PYÖRITYKSESSÄ

Ennätyksellisen voimakas talvimyrsky runteli pahimmin Ahvenanmaata aiheuttaen harmia sen asukkaille keskiviikkona. Viranomaiset kehottivat välttämään ulkona liikkumista turvallisuussyistä.

- Kehotamme ihmisiä pysymään toistaiseksi kotona ja olemaan liikkumatta liikenteessä tai julkisilla paikoilla, sanoi hälytyspäällikkö Johan Ehn Ahvenanmaan hälytyskeskuksesta Ylelle puhelimitse. Hänen kertomansa mukaan Ahvenanmaan teille on kaatunut paljon puita ja monet väylät ovat ajokelvottomia, eikä ulkona liikkuminen ole turvallista. Palomestari Ted Andersson kertoi, että päivän aikana päätiet saatiin raivattua, mutta pienemmillä väylillä töitä riittää vielä pitkään.

Poikkeuksellisen myrskyisää yötä kuvaili myös Maarianhaminassa asuva Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svanström:

- Itse olen asunut yli 20 vuotta Ahvenanmaalla, ja oli kyllä poikkeuksellinen tuuli yöllä, kyllä täällä on tavaraa lennellyt. En usko, että ahvenanmaalaiset ovat paljon nukkuneet tänä yönä. Tuuli oli kova ja ulkona paukkui eri kohdissa.  Puita on kaatunut aivan valtavasti, ja osa työkavereistani ei ole päässyt sen takia töihin. Eräskin turvautui moottorisahaan päästen siten työpaikalleen.

Boijer-Swanström myös kertoi vanhempiensa asuvan Ahvenanmaan pohjoisosassa aivan meren äärellä ja siellä on puita kaatunut todella paljon, myös heidän autotallinsa päälle.

Kova tuuli oli myös vaurioittanut ja kaatanut pienempiä veneitä Maarianhaminan Itäsatamassa. Myrskysään vaikutukset näkyivät myös keskustassa, jossa osa ravintoloista ja myymälöistä oli kiinni.

 

Ahvenanmaasta suurin osa oli ilman sähköjä, kertoi Ahvenanmaan hätäkeskus STT:lle. Nya Åland-lehden mukaan lukumäärä oli keskiviikkoaamuna 14 000 sähköverkoista maakunnassa vastaavan osuuskunnan Ålands Elandelslagsin asiakkaista. Tuhansia saarelaisia oli edelleen illalla ilman virtaa ja viranomaiset kehottivat pitämään huolta siitä, ettei lämpö sisältä pääse turhaan karkaamaan, koska verkon korjauksessa kuluu aikaa.

Suuri osa Ålcomin matkapuhelinverkosta ei toiminut ja osa puhelinkaapeleista on vahingoittunut myrskyn seurauksena. Muualla Suomessa häiriöt eivät olleet yhtä laajoja. Ahvenanmaan maakunnallinen radio- ja tv-yhtiö Ålands Radio och Tv pystyi aamulla lähettämään ohjelmaa vain internetin kautta. Nya Åland-lehden mukaan ongelmia oli Smedsbölen lähetysaseman varageneraattorissa aamupäivään saakka.

Nya Åland-lehden mukaan posti keskeytti myrskyn vuoksi jakelun ja Ahvenanmaan keskussairaala oli "myrskyvalmiustilassa". Kiireettömiä leikkauksia myös peruttiin.

 

Helsingin Sanomat:

Historiallisen raju myrsky iski Kökarille

Keskiviikkoaamu Ahvenanmaan ulkosaaristoon kuuluvalla Kökarilla valkeni historiallisen kovassa Aapeli-myrskyn tuulessa ja tuiskussa. Saaren keskiosassa Karlbyn kylässä neljä vuotta avopuolisonsa kanssa asunut Ville Ropo kertoi:

- Juuri äsken, kun tulimme katsomaan meidän lampaita, raivasimme tieltä kolme puunrunkoa. Tämä oli kovin myräkkä, jonka olemme täällä kokeneet. Aamulla ei oikein viitsinyt mennä ulos, kun ei tiennyt, mitä siellä kaatuu tai lentää päälle. Koirakin oli eilen illalla ihmeissään, kun talossa kuului outoja ääniä ja tuntui, että katto lähtee ilmaan.

Ropo kertoi puita olleen kaatuneena siellä täällä, mutta mitään suuria tuhoja ei näkynyt. Lampaat vaikuttivat aamun jäljiltä hieman stressaantuneilta. Niiden aitauksen viereenkin oli kaatunut yksi puu.

 

Kuvataiteilija Elisa Matikainen on asunut saarella vuoden. Pihapiiriä suojaa pohjoisen puolelta kukkula.

- Kiipesin kukkulan päälle, josta aukeaa näkymä pohjoiseen merelle. Siellä piti oikeasti ponnistella tuulta vastaan. Hirveä energiahyöky! Kukkulan laella käyminen ylitti hienosti arkikokemuksen, kun elämän tarkoitus oli hetken aikaa pystyssä pysytteleminen. Siinä oli myös jotain rauhoittavaa, kun mitään välitöntä hengenvaaraa ei ollut, Matikainen kertoi.

 

 

Liikennesää huono lähes koko maassa

Yöllä tuprutti myös runsaasti lunta. Lumisade oli hyvin sakeaa Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Suomessa. Vieremän Kaarakkalassa mitattiin sadetta 9,2 mm/10 min. hieman ennen puoli kymmentä keskiviikkoaamuna ja Joutsan Savenahossa 6,8 mm/10 min. puoli kahden aikaan iltapäivällä. Huonosta tai erittäin huonosta ajokelistä varoitettiin laajalla alueella. Liikennevirasto (nykyisin Väylävirasto) tiedotti myös teille kaatuneista puista ja sähkölinjoista. Joitain tieosuuksia on paikoin jouduttu sulkemaan.

Tiistai-iltana Kanta-Hämeessä suistui linja-auto ojaan ja kaatui kyljelleen Ypäjän ja Someron rajalla. 18 matkustajasta kaksi loukkaantui lievästi. Kovan myräkän arveltiin vaikuttaneen turman syntymiseen.

 

Myrsky aiheutti runsaasti viivästyksiä VR:n kaukojunille. Keskiviikkoaamuna puoli yhdeksältä toistakymmentä kaukojunaa kulki aikataulustaan 20 - 85 minuuttia myöhässä. Vaasan ja Seinäjoen välinen junaliikenne jouduttiin korvaamaan linja-autoilla myrskyn kaadettua puita Laihian ja Vaasan väliselle rataosuudelle. Sama tapahtui myös Lappeenrannan ja Joutsenon sekä Kiteen ja Joensuun välillä.

Laivayhtiöt varautuivat rajuun myrskyyn. Ilmatieteen laitos varoitti hyvin vaarallisesta aallokosta Pohjois-Itämeren länsiosassa, Ahvenanmerellä ja Selkämeren eteläosassa. Viking Line perui Rosella-laivan vuoroja Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä, mutta muut laivat kulkivat normaalisti. Ruotsiin liikennöivät laivat eivät pystyneet sääolojen vuoksi pysähtymään Ahvenanmaalla.

Valtion luotsausyhtiö Finnpilotin mukaan luotsauspalvelu oli keskeytetty tiistaina monin paikoin länsirannikolla Kalajoelta Raumalle. Luotsausta jatkettaneen keskivikkoiltana.

Lentoliikenteessä oli Finavian mukaan pieniä myöhästymisiä Helsinki-Vantaalla. Yksi lento Joensuusta oli aamulla peruttu.

 

Merkittäviä häiriöitä matkapuhelinverkoissa

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus tiedotti keskiviikkona Aapeli-myrskyn aiheuttaneen merkittäviä häiriöitä erityisesti matkapuhelinverkkoihin ja niiden kautta käytettäviin viestintäpalveluihin. Esimerkiksi hätäpuheluiden soittaminen oli paikoin estynyt. Vakavin tilanne oli Ahvenanmaalla, missä suuri osa matkapuhelinverkkoa oli mykkänä ja puhelinkaapeleita vahingoittunut.

Muualla Suomessa ei ole yhtä laajoja häiriöitä. Toimivuushäiriöt painottuivat puoliltapäivin saatujen tietojen mukaan Pohjanmaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon, mutta tilanne oli jo illalla hallinnassa. Kiinteisiin puhelin- ja laajakaistaverkkoihin myrsky ei vaikuttanut.

 

Talousmetsissä tavanomaiset tuhot

Aapeli-myrsky aiheutti talousmetsissä tavanomaiset kovan tuulen tuhot, luonnehti valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen Metsäkeskuksesta tuoreeltaan keskiviikkona. Suurimmat haitat seurasivat hänen mukaansa sähkönjakelulle. Talousmetsissä ei näyttäisi kaatuneen yhtenäisiä metsäalueita. Puita on mennyt nurin hajanaisesti sieltä täältä, runsaimmin tuulille alttiilta etelän puoleisilta metsänreunoilta. Puita kuitenkin kaatui niin laajalti, että niitä on Niskasen arvion mukaan yhteensä kymmeniätuhansia kuutiometrejä.

 

Suomen tuulivoimalat pyörivät niin hurjalla vauhdilla, että sähkön hinta painui keskiyöllä harvinaisen alas. Sähkön markkinahinta oli halvimmillaan 4,04 euroa/MVh eli vain kymmenisen prosenttia viime aikaisesta normaalitasosta. Kantaverkko Fingridin mukaan aivan poikkeuksellinen ei tuulivoimatuotanto kuitenkaan ollut. Nyt se oli yöllä 1 200 megawatin tienoilla, kun huippulukema on Suomessa ollut noin 1 800 megawattia. (Uutiskoosteet eri medioista)

 

 

Poimintoja keskisuomalaisten lumiongelmista (KSML)

Keski-Suomeen sataneen lumen määrä vaihteli Ilmatieteen laitoksen mukaan 5-18 senttiin. Senttimäärä tuntui suorastaan vähättelyltä, sillä tuulen vaikutuksesta lumi kasaantui paikoin korkeiksi kinoksiksi. Keskiviikkoaamuna arki alkoi erityisen ankeana, kun kertaalleen kinosten alta kaivetut autot juuttuivat ensimmäisessä mutkassa pohjastaan hankeen katujen aurauksen kiirelistan häntäpään teillä. Jyväskylän kaupunki pyysi tiedotteessaan ihmisiltä kärsivällisyyttä.

Seitsemän kilometrin mittainen Humalamäentie Petäjäveden ja Jyväskylän rajalla odotti auraamistaan pitkälle päivään. Kylätiellä ajettiin edellisten autojen jättämiä raiteita pitkin syvässä lumessa. Korkeilla kylillä, kuten noin 200 metriä meren pinnasta sijaitsevassa Nyrölässä, lumi alkoi tykkyyntyä puiden latvoihin. Metsänomistajia se ei kauneudestaan huolimatta ilahduttanut, sillä tykkylumi katkoo latvuksia.

 

Vimeisillään raskaana ollut Eija Myllynen pysäköi autonsa asioinnin ajaksi kadun varteen, mutta pois lähtiessä tarvittiin lapiota, kolaa ja kaikkia tarjolla olleita apukäsiä, kun auto ei liikkunut eteen eikä taakse."Vähän toisenlaista synnytyksen käynnistelyä", naureskeli Myllynen, kun auto lopulta saatiin tien päälle.

Mahastaan jäi kiinni myös nelivetoinen Audi Quattro Äijälänsalmessa Visakoivunkujalla. Kotikadun ylämäessä ja mutkassa jäinen katupohja ja runsas lumi stoppasivat matkanteon. Paikalle syntyi melkoinen suma, jota purkamaan ryhtyivät työmaalleen nosturinsa kanssa pyrkineet YIT:n miehet. Audi tuupattiin matkaan. Paikalle osunut valtakunnan ajoväylien vastaava työnjohtaja Jouni Saunamäki oli menossa kotiinsa nukkumaan kertoen kaksi yötä menneen aika vähillä yöunilla, mutta pääväylät on saatu avattua. Eniten töitä teettävät nyt tielle kaatuneet puut.

 

 

 

11.05.2019

POHJOIS-KARJALA UKKOSMYRSKYN KOURISSA

Venäjältä saapunut matalapaine vyöryi Suomen yli luoteeseen tuoden maan itäosiin mukanaan ukkosrintaman. Lauantain aikana helleilmamassa raapaisi aivan maan itäisintä kolkkaa nostaen Ilomantsissa lämpötilan iltapäivällä 25,2 asteeseen, mikä oli vuoden ensimmäinen hellelukema Suomessa. Muualla maassa lukemat jäivät selvästi alhaisemmaksi ja nopeasti liikkuneen matalapaineen mukana sadetta saatiin paikoin yli 30 mm.

Rajuun ukonilmaan sisältyi luultavasti myös syöksyvirtauksia myrskyn yltäessä maakuntaan lauantai-iltana. Enimmillään noin 7 500 taloutta oli ilman sähköjä iltakymmenen aikaan PKS:n verkossa. Eniten sähkökatkoja oli Kiteen (klo 20.30 2426), Tohmajärven (1783), Rääkkylän ja Kiihtelysvaaran alueilla. Sähkökatkoja esiintyi kaikkiaan 16 kunnan alueella. Sunnuntaina kello 9 aikoihin sähköttömiä oli vielä 1 700 ja viat saataneen korjatuksi päivän aikana.

- 40 henkilöä oli yöllä töissä. Kiteen seudulla oli ilmeisesti syöksyvirtauksia ja siellä on kaatunut kymmeniä puita. Kun useampi puu kaatuu linjalle, pylväitä menee poikki ja korjaaminen on työläämpää, kertoi PKS:n käyttöpalveluvastaava Matti Pesonen.

 

Ukkospuuskat työllistivät reippaasti Pohjois-Karjalan pelastuslaitosta. Osmo-myrskystä johtuneita vahingontorjuntatehtäviä suoritettiin noin 70. Erityisesti tuhoja korjattiin Kiteellä ja maakunnan etelä- ja keskiosissa. Hätäkeskuksen kautta tulleita tehtäviä oli eniten Kiteellä, 26, Tohmajärvellä 7, Joensuussa 6, Liperissä 5, Outokummussa 4, Rääkkylässä 2 ja Nurmeksessa 1.

Monin paikoin kymmeniä puita oli kaatunut samaan läjään muun muassa teille ja sähkölinjoille. Tuulen kaatamat puut rikkoivat myös pienten rakennusten kattoja. Tielle kaatuneiden suurien puiden vuoksi valtatie 6 oli välillä poikki. Kontiolahden Jaamankankaalla isoja mäntyjä lakosi kuutostien läheisyyteen. Lisäksi junaradalle Onkamon ja Värtsilän välillä oli kaatunut puita, jotka pelastuslaitos raivasi alueelta yhdessä Rataliikennekeskuksen kanssa.

Kiteellä keskustan ja Korkeakankaan välillä oli kaatunut puita. Kiteenlahden seurojentalon viereen kaatui iso puu ja Heinsyrjäntiellä pihapuu kaatui talon päälle. Asukkaat näkivät kovan tuulenpyörteen kulkevan Kiteenlahdesta kohti Haarajärveä.

Lehmätkin olivat vaarassa karata myrskyn myötä, kun puut olivat rikkoneet Kiteellä lehmien aitauksen. Pelastuslaitos ehti kuitenkin saamaan tilanteen hallintaan. Yksi metsäkoneen omistaja oli itse alkanut raivata tielle kaatuneita puita niin ikään Kiteellä.

 

Pelastuslaitoksen yksiköillä oli toistakymmentä tehtävää P-Karjalassa vielä sunnuntain kello 7.30 jälkeen, kertoi päivystävä palomestari Janne Saarelainen sunnuntaina puoliltapäivin. Ihmiset olivat ilmoittaneet teille kaatuneista puista.

Pelastuslaitos ilmoitti Twitter-tilillään kello 14:

"Kiihtelysvaara. Kymmeniä runkoja kaatunut juurineen, välissä muutamia keskeltä katkenneita puita. Tie saadaan auki 15min sisällä. Samalla seudulla useampia "kaistoja" joissa puita nurin. Tämä osuus reilut 100m leveä. Puut katkenneet keskeltä."

"Peltikin melkein karannut, ollut luultavasti pihamaan halkopinolla, nyt korkealla koivussa" (kuva).

 

Yli 20 kuusta kaatui Kiteellä, mökkejä motissa

Kiteen Hiidensaarentiellä oli lauantaina Osmo-myrskyn aikaan suoranainen sulute, pelastuslaitos tiedottaa. Noin sadan metrin matkalla yli kaksikymmentä suurta kuusta oli kaatunut sähkölinjalle ja tielle, osa ns. konkelossa. Pelastuslaitoksen mukaan usea mökki oli "motissa", kunnes sähkölinja saatiin Enerken toimesta virrattomaksi. Sähkölinja oli vaurioitunut pahoin. Järeitä kuusia raivattiin pois tiealueelta tukkiauton avulla.

- Toiminta kesti kahdella raivausparillakin yli kaksi tuntia. Toiminta ei olisi onnistunut sujuvasti ilman tukkiauton kuljettajan ammattimaista toimintaa, pelastuslaitos toteaa.

 

Lasikuituvene lensi taloa kohti Liperissä

Kyllähän siinä vähän säikähtää, kun lasikuituvene lentää taloa kohti, Liperissä Kaskenniementiellä asuva Jyrki Turunen, 61, kertaa lauantai-illan tuntemuksiaan Karjalaiselle sunnuntaiaamuna. Kello oli 20.45. Turunen muistaa ajan hyvin, sillä Suomen jääkiekkomaajoukkue oli pian tositoimissa. Turunen kuuli yhtäkkiä ”helkatinmoisen” tuulenmyräkän.

- Tumma vesipatsas tuli Pyhäselältä. Kauhea myräkkä. Vettä oli ilmassa.

Pian ilmassa oli muutakin kuin vettä. Vihreä, noin viisi metriä pitkä telojen päälle vedetty lasikuituvene nousi Turusen mukaan ilmaan muutaman metrin korkeuteen.

- Huusin vaimolle, että nyt vene tulee taloa kohti. Vene ei näyttänyt painavan mitään, kun se pyöri ympäri ilmassa. Onneksi jäi matkan varrelle, Turunen tuumaa.

Vene laskeutui noin kymmenen metrin päähän rannasta. Perässä ollut kahden ja puolen hevosvoiman Mercury-perämoottori irtosi ilmalennon aikana. Luonnonilmiö, jota Turunen kuvaili trombiksi, katkaisi myös pihapuita ja oli ohi noin kymmenessä sekunnissa. Turunen teki Marita-vaimonsa kanssa pikaisen vahinkoarvion pihalla ja rannalla, sitten kutsui penkkiurheilu.

- Sopivasti lämmitti ennen Slovakia-ottelua.

(Karjalainen)

 

 

 

20.05.2019

PÖLYPYÖRRE EURASSA

Euralainen Marjut Niemi oli sunnuntaina viemässä lastaan hoitoon mummolaan, kun erikoinen luonnonilmiö yllätti heidät. Niemi näki autostaan valtavan pölypyörteen, jonka halkaisijaksi hän arveli ainakin neljää metriä. Nainen oli poistunut autosta kuvaamaan erikoista näkyä.

- Se näytti isolta tomuvanalta ja videolta näkyy selvästi vielä sellainen sisäpyörre: ulkopuolella lentää tomua ja siinä näkyy erilainen pyörre siellä tomun sisällä, Niemi kuvailee. Tomupilvi oli ohentunut ja kadonnut, kun maaperä pellolla oli muuttunut erilaiseksi. Lämpöä oli 24 astetta ja hiostava ilmanala.

Marjut Niemi kertoo asuneensa samalla paikalla yhdeksän vuotta ja suurin piirtein samassa kohtaa on aiemminkin havaittu vastaavanlaisia pyörteitä, mutta tämä oli suurin. Edellinen isompi kolmisen vuotta sitten oli suurin piirtein samalla peltoaukiolla. (MTV)

 

 

 

22.05.2019

TAAJAMATULVIA, MAASTOPALOJA

Muutaman päivän mittaisen lämpimän sääjakson päätteeksi Etelä- ja Keski-Suomen yli pyyhälsi ukkoskuurojen rintama, joka aiheutti taajamatulvia mm. Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä.Alkuillasta Hämeenlinnassa ukkoskuuro jätti jälkeensä tulvivia teitä ja pysäköintialueita. Viemärit eivät pystyneet vetämään samaa tahtia kuin vettä tuli taivaalta. Myös joitakin sadevesiviemärin kansia irtoili veden voimasta.

Pelastuslaitos oli koko illan työllistetty vahingontorjuntatehtävissä, joita tuli ainakin kaksitoista kappaletta kello 16.28 - 19.00 välillä. Osa hätäkeskukseen tulleista ilmoituksista johtui  automaattisista paloilmoitinjärjestelmistä.  Brahenkatu jouduttiin katkaisemaan ennen kello kuutta tiellä tulvineen veden takia. Vesi valtasi myös linja-autoaseman pysäköintialueen.

 

Orimattilassa raju ukkosmyrsky sytytti useita pieniä maastopaloja keskiviikkona. Päijät-Hämeen pelastuslaitos sai kello 17 - 18 välissä puolenkymmentä ilmoitusta Pakaan alueen suunnalla eri maastotyypeissä syttyneistä paloista. Rankkasade sammutti palonalut. Myräkkä kaatoi myös puita. Yksittäisistä maastopaloista tuli hälytykset myös Asikkalasta, Heinolasta ja Sysmästä. Pelastuslaitoksen arvion mukaan kaikki palot saivat alkunsa salamasta.

 

Ärhäkkä ukkoskuuro pyyhkäisi Jyväskylän yli kello 14 - 15 välillä. Salamat löivät ja vettä tuli kuin saavista. Pelastuslaitos sai toista kymmentä hälytystä valtaosaltaan taajamatulvien torjuntatehtäviin. Pienimuotoisia katutulvia syntyi eri puolille mäkiseen kaupunkiin, viemärikaivojen kansia pompsahteli paikoiltaan ja vettä oli valunut sisätiloihin useissa rakennuksissa. Myräkän ensimmäinen hälytys tuli Jyväskylän yliopistolta kello 14.20 ja heti perään kello 14.24 kauppakeskus Seppään. Iloniemenpolulla paloi maastoa.

 

 

 

31.05.2019

RAJU KESÄMYRSKY PERÄMERELLÄ (HELGA)

Harvinainen alkukesän myrsky riepotteli erityisesti Perämeren rannikkoa perjantaina. Myrskyisät lännen puoleiset tuulet johtuivat voimakkaasta matalapaineesta, joka liikkui Pohjois-Ruotsista Lapin yli itään. Tuulivahinkoja sähkökatkoineen syntyi myös sisämaassa Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski- ja Itä-Suomessa sekä Etelä-Lapissa.

Hailuodossa mitattiin tuulen voimaksi puuskassa 33,6 m/s ja Kemin Ajoksessa 29,6 m/s. Maa-alueilla Kemi-Tornion lentoasemalla vastaava lukema oli 25,4 m/s, Siikajoella 22,7 ja Pyhätunturilla 27,8 m/s. Pohjois-Savossa puuskat ylsivät noin 20 m/s, ja 18-19 m/s päästiin myös Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Hämeen maakunnissa.

Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan oli yhtäaikaisesti enimmillään sähköittä 24 000 asiakasta kello 17 aikoihin. Aamulla sähkökatkoista kärsi yli 5 000 pääasiassa Kainuun alueella. Iltapäivän toinen myrskyrintama katkoi sähköjä osin toiseen kertaan. Sähköyhtiö Loiste varautui tilanteeseen suurentamalla miehistöään. Viankorjauksessa oli noin 40 asentajaa. Pohjois-Savossa Savon Voiman jakelualueella sähkökatkot alkoivat lisääntyä iltapäivällä kolmen jälkeen ja enimmillään niistä kärsi yli 8 000 asiakasta. Yksistään Iisalmessa iltaan mennessä sähköt olivat olleet poikki 3 273 taloudelta.

Tuhansia asiakkaita jäi aamusta alkaen sähköittä esimerkiksi Kokkolassa, Kalajoella, Lestijärvellä ja Toholammilla.

 

Meri-Lapissa kova tuuli aiheutti puolensataa tehtävää pelastuslaitokselle. Puita kaatui ja kattorakenteita irtoili; muun muassa Kemin Kivikankaalla ammattikorkeakoulun kattohuopaa rullaantui irti laajalti. Kemin kaupungintalon seinästä irtosi kaakeleita tuulen voimasta.

Junaliikenne keskeytyi Kemin ja Oulun välillä kaatuneen puun aiheuttaman ratasähkövaurion vuoksi. Myrsky pysäytti lauttaliikenteen Hailuotoon. Ilta-Sanomien valokuvaaja Ville Honkonen kertoi, että näky oli hurja Hailuodon lauttarannassa iltapäivällä kahden aikaan.

- En ole eläissäni nähnyt näin kovaa myrskyä, aikuinen mieskään ei meinaa pystyssä pysyä. Tiet Oulun ympäristössä ovat täynnä sellaista peukalonpaksuista oksaa ja puutavaraa, kertoi Honkonen. Hän kertoi nähneensä myös joka puolella kaatuneita puita.

 

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos nosti valmiuttaan erityisesti rannikon paloasemilla. Kokkolan seudulla pelastuslaitos sai hoidella iltapäivään mennessä kaatuneita puita, irronneita kattopeltejä ja omille teilleen lähteneitä veneitä. Kalajoella taisteltiin suurehkon rakennuksen katon irtoamista vastaan. Raahessa poliisiaseman huopakatto lähti osittain irti tuulen voimasta. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella tehtäviä oli iltapäivään mennessä kertynyt yli 50.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen mukaan kaatuneet puut olivat liikenteen esteenä mm. Nurmeksen alueella.

 

Vesi nousi Perämerellä yli metrin keskiarvon yläpuolelle ja on osoittautumassa tuhoisaksi monille rannoilla pesiville linnuille, arvioi Birdlife Suomi. Esimerkiksi erittäin uhanalaisen suosirrin pesintä saattaa tuhoutua täydellisesti. (Yle ym.)

 

 

 

7-8.06.2019

KESÄN ENSIMMÄINEN VOIMAKAS UKKOSRINTAMA, KOSTEAA HELLETTÄ

Maamme yllä riehui viikonloppuna kesän ensimmäinen voimakas ukkosrintama. Perjantain ja sunnuntain välisenä aikana Suomen maankamaralle iski yli 30 000 salamaa, joista lauantaipäivänä (8.6) lähes 20 000 kappaletta. Koko kesäkuun pitkäaikainen keskiarvo on noin 35 000 maasalamaa, joten lukema oli alkukesäiseksi suuri.

 

Kosteaa lämpöä

Perjantain poikkeuksellisen kuuma hellepäivä rikkoi jopa yhden kaikkien aikojen ennätyksen. Oulussa Oulunsalon Pellonpään havaintoasemalla ja Kruunupyyssä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla mitattiin maan korkein lämpötila 32,3 astetta, mikä on varhaisin koskaan maassamme mitattu yli 32 asteen lukema (edellinen ennätys 10.kesäkuuta). Kokkolassa päästiin 31,1 asteeseen ja yli 30 asteen paikoin muuallakin lännessä Poria myöten.

Säätilassa oli ns. trooppisia elementtejä: korkea helle, korkea kosteus, likipitäen "trooppinen yö" (minimi 20 astetta), ukkosta ja rankkasateita.

- Ei tämä kovin tyypillistä ole. Trooppisten öiden muodostumista helpottaa se, että meret ja järvet ovat jo alkukesästä lämpimiä. Yleensä trooppiset yöt painottuvat heinä-elokuulle, kertoi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuomo Bergman.

Jo perjantaina salamointi, ukkospuuskat ja rankkasateet saivat pelastuslaitokset harvakseltaan liikkeelle Pohjanmaalla, Etelä-Pohjamaalla ja läntisessä Keski-Suomessa. Puita oli kaatunut teille ja peltikattoja lähtenyt katoilta. Seinäjoella salama sytytti metsäpalon. Keuruulla kaatui suuria puita Vt 23:lle, joka suljettiin noin tunnin ajaksi. Puut saatiin raivattua kello 15 jälkeen. Päivystävä palomestari kertoi alueella riehuneen ukkospuuskan ja sataneen rankasti.

 

Lauantain ukkoskuurokehitys alkoi puoliltapäivin kestäen yöhön saakka. Salamointi oli kovaa tai jopa rajua aina Pirkanmaa - Etelä-Savo linjalta Pohjois-Pohjanmaalle saakka ja paikoin myös Pohjois-Lapissa Muoniosta Inariin. Eniten salamoi Etelä-Pohjanmaalla. Salpausselän eteläpuoli, Lounais-Suomi sekä Lapin lounais- ja keskiosat pysyivät poutaisina. Ilmatieteen laitoksen mukaan idässä Joroisten ja Varkauden välillä sekä Kesälahdella saatiin melko voimakkaita raekuuroja. Ilmoituksia tuli 1,5 - 2 sentin rakeista. Vielä lauantaina lämpötilat pyörivät 30 asteen tuntumassa isossa osassa maata. Jämsässä mitattiin 30,6, Lammilla 30,4, Lahdessa 30,3, Heinolassa ja Vesannolla 30,1 astetta. Inarissakin päästiin 28,8 asteeseen.

Kello 18.30 mennessä maasalamia oli iskenyt yli 8 000, kello 21 mennessä lähes 15 000, josta ne vielä lisääntyivät muutamalla tuhannella puoleen yöhön mennessä.

Lauantain ukkonen aiheutti runsaasti sähkökatkoksia, eniten Savon Voima Verkon alueella, vajaat 10 000. Enimmillään yhtä aikaa sähkökatkoksia oli Energiateollisuuden sähkökatkokartalla heti kello 19 jälkeen, lähes 20 000. Pelastuslaitoksille tuli jonkun verran tehtäviä, mm. Etelä-Savossa jouduttiin sammuttamaan pieniä metsäpaloja ja raivaamaan puita teiltä Mikkelissä. Joroisissa ja Heinävedellä. Mikkelin ja Pieksämäen välillä oli sähköratavaurio mahdollisesti salaman seurauksena ja henkilöjunia korvattiin linja-autoilla.

 

Ilta-Sanomat revitti "Maailmanlopun myrskystä ja jättirakeista" Joroisissa. Vartin mittainen myrsky alkoi kuin napin painalluksesta noin puoli neljän aikoihin. "Puut tanssivat rivissä taistellen omista asemapaikoistaan, rakeet säestivät tahtia ja salamat sähköistivät tunnelmaa". Kasperi tyttöystävänsä kanssa katseli myrskyä talonsa terassilta.

- Heti videokuvauksen jälkeen tuli varmaan peukalonpään kokoisia rakeita ja vähän ihmeteltiin, menisikö autotkin ruttuun, mutta eivät menneet. Näky oli kuitenkin aika hurja ja mietittiin, että paljonkohan noita puita mahtaa mennä nurin.

Kuusia kaatuikin kotitielle melkoisesti ja siinä oli aika paljon raivaamista ja sahaamista. Joroisissa meni sähköt noin tuhannelta taloudelta.

 

 

 

19-21.06.2019

UKKONEN RIEPOTTELI ERITYISESTI KAINUUTA

Juhannusviikon keskiviikkona ukkoskuurojen tuomat syöksyvirtaukset kaatoivat runsaasti puita sähköjohtojen päälle ympäri Kainuuta. Pahimmillaan sähköittä oli 2 200 taloutta, suurin osa Sotkamossa ja Kuhmon eteläosassa. Loiste kartoitti tilanteen vakavuutta ja urakoitsijan kaikki asentajat  ohjattiin vikojen rajaukseen.

- Mikäli raivauksiin joudutaan menemään koneilla puita siirtämään, menee siinä pidempään, kertoi Loisteen käytönjohtaja Mikko Leinonen.

 

Juhannusaattona iltapäivällä (21.6) ukkosti Hämeen maakunnista Koillismaalle yltävällä alueella ja iltaa kohti vielä Pohjois-Karjalassa. Ukkoset olivat voimakkaimmillaan Kainuun ja Pohjanmaan alueella. Salamaniskuja paikannettiin yhteensä yli 10 000. Ukkospuuskat jäivät yleisesti pelättyä heikommiksi, mutta jyräsivät paikoin puitakin kaadellen. Sähköjä oli päivän mittaan poikki 25 kunnan alueella. Juhannusaatto oli vuosituhannen lämpimin, vaikka ennustettuun 30 asteen lukemaan ei päästykään. Varkaudessa ja Siilinjärvellä mittarit kohosivat 28,5 asteeseen.

Raju ukonilma aiheutti sähkökatkoja ympäri Kainuuta läpi juhannusaaton, kun alueen yli pyyhkäisi päivän aikana kaksi ukkosrintamaa. Loiste Sähköverkosta kerrottiin sähköittä olleen pahimmillaan 3 500 asiakasta ja pisimmillään kuusi tuntia.

- Vikoja tuli vielä sunnuntaina päivällä ja kun puita on linjoilla nojallaan, uusia ilmoituksia voi tulla koko viikonkin, kertoi käyttöasiantuntija Mikko Leinonen.

Kainuun pelastuslaitos kertoi sään aiheuttaneen hälytyksiä ja vahingonkorjaustehtäviä normaalia enemmän, koska myräkkä kaatoi puita ympäri Kainuuta. Salamat aiheuttivat muutaman tulipalon. (Yle)

 

Karjalainen: Juhannusaaton iltana Pohjois-Karjalaan iskeneet ukkosmyräkät katkoivat sähköjä paikoin laajalti ja rankkasade sai Joensuun keskustan kadut tulvimaan. Pohjois-Karjalan Sähkön alueella oli aattoiltana hetkittäin noin 4 000 taloutta vailla sähköjä, joista Liperissä lähes 3 000. Juhannuspäivän aamuna vailla sähköjä oli enää 60 asiakasta Tuupovaarassa. Joitakin pieniä paloja syttyi.

Joensuun Linnunlahdella satoi Ilmatieteen laitoksen mukaan yhden tunnin (klo 20-21) aikana peräti 44 mm ja seuraavan tunnin aikana vielä 13 mm vettä. Pelastuslaitoksella oli poikkeuksellisen paljon tehtäviä, kun niitä lyhyen ajan sisällä kertyi 49 kappaletta.

- Viemäriverkoston kapasiteetti ei riittänyt rajussa sateessa ja kellareihin tulvi vettä. Erityisen paljon tehtäviä oli Joensuun keskustan tuntumassa Kanervalan kaupunginosassa, kerrottiin pelastuslaitokselta

 

Kainuun Sanomat 27.6:  Siiri-myrsky teki tuhojaan Sotkamossa ja Kuhmossa

Juhannusviikolla Kainuun yli pyyhkäissyt Siiri-myrsky teki tuhojaan ainakin Sotkamon ja Kuhmon eteläosien metsissä. Suomen Metsäkeskuksen mukaan myrskytuhohavaintoja on tehty Sotkamon Kiantaperästä Tipasojan suuntaan jatkuen Kuhmon puolella Jauhovaarasta kohti Kiekinkoskea.

- Ukkosrintamaan liittyneet syöksyvirtaukset kaatoivat yksittäisiä puita ja puuryhmiä. Lisäksi aiheutui voimakasta tuhoa puolesta hehtaarista hehtaariin suuruisilla alueilla, mutta totaalituhoja isolla alueella ei tapahtunut, pohjoisen palvelualueen valmiuspäällikkö Mika Rautiainen kertoi ja arvioi tuhopuuston arvoksi useita satojatuhansia euroja.

- Todennäköisesti samanlaisia tuhoja on myös muualla Kainuussa. Lopullinen arvio tarkentuu myöhemmin, kun ihmiset lomailevat, mökkeilevät ja liikkuvat viikkojen päästä marjassakin.

 

Myrskyn täsmäisku Ouluun juhannusviikonloppuna (22-23.6)

Jopa myrskylukemíin yltänyt tuuli iski kovaa Oulun ympäristöön heti sunnuntain ensimmäisten tuntien aikana puhkuen alueella aina kolmeen asti yöllä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen mukaan tuulesta aiheutuneita tehtäviä kertyi yön aikana noin 140 - yksittäisiä puiden kaatumisia ja pelti- ym. kattojen repeytymisiä, kertoi palomestari Kimmo Virkkala. Hän arveli lisätöitä olevan odotettavissa, kun ihmiset palaavat juhannusvapailtaan kotiensa pihoille. Puunkaatojen lisäksi sähkö katkesi hetkittäin jopa 1 500 asiakkaalta.

Ilmatieteen laitos antoi lauantai-iltana varoituksen yli 20 m/s tuulista Pohjois-Pohjanmaalle ja Perämeren pohjukkaan. Tuuli kaatoi yöllä puita aina Ilomantsissa asti. (Yle)

Kaleva: Juhannusviikonlopun myrsky oli varsinainen täsmäisku; lauantaina ja sunnuntaina myrskytuulenpuuskia mitattiin etupäässä vain Oulun lähettyvillä. Sunnuntaina Kemin majakan kovin puuska oli 21,8 m/s, Iissä mitattiin 23,2 ja Hailuodossa 23,3 m/s, Raahessa lauantai-iltana noin 23 m/s. Viikonlopun hurjin tuulennopeus oli yöllä Oulun Vihreäsaaressa, 26,2 m/s.

Meteorologi Jesse Heikkilä Ilmatieteen laitokselta arvioi myrskyn paikallisuuteen vaikuttaneen muun muassa tuulen suunnan, joka tuli suoraan Ruotsin puolelta meren yli Ouluun päin. Paikallisilla ukkospuuskillakin saattoi olla oma osuutensa voimakkaan perusvirtauksen lisäksi.

 

 

 

01.07.2019

RAKEET JA RANKKASADE MURJOIVAT LAPPEENRANTAA

Rankkasade, rakeet ja ukkosmyrsky iski Lappeenrantaan maanantai-iltana kello 17 jälkeen nopeasti ja hirvittävällä voimalla. Maisema muuttui osin talviseksi.  Akuuttitilanne kesti alle tunnin, mutta vahingot olivat suuria. Rakeet, vesi ja moska tukkivat viemäreitä, jotka eivät alkuunkaan kyenneet nielemään valtavaa hetkellistä vesimäärää.

Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle kuuro aiheutti ruuhkatilanteen; 3-4 tunnin sisällä oli 54 ukkosmyrskyn aiheuttamaa tehtävää, joiden hoitamiseen osallistui yhteensä 19 palokuntaa ja 30 pelastusyksikköä.Yksittäisistä tehtävistä eniten työllistivät Kivijärven saaressa ollut rakennuspalo, keskussairaalan D-siivessä tapahtuneet massiiviset vesivahingot sekä kauppakeskus Iso-Kristiinassa ja Valtakadulla Kekäleen myymälärakennuksessa tulvineet viemärit. Alikulkujen tulvimiset haittasivat puolestaan tieliikennettä ja niihin jäi myös henkilöautoja jumiin - mm. Hietalankadun alikulku jouduttiin sulkemaan liikenteeltä.

Tilannehuone.fi nettisivusto näytti Lappeenrannan kohdalla tulipunaista kello 17.53:sta eteenpäin. Pelkästään puun kaatumismerkintöjä oli kertynyt reilun tunnin aikana yli 20. Armilankadun paloasemalle perustettiin tilannekeskus helpottamaan tehtävien jakamista. Tiedote kello 19.39 kertoi pelastuslaitokselle tulevan edelleen runsaasti vahingontorjuntatehtäviä.

Raemyrsky työllisti pelastuslaitosta vielä tiistaiaamunakin. Kun ihmiset menivät töihin, monet huomasivat vesivahingon työpaikkansa kiinteistössä.

Etelä-Karjalan Keskussairaalan D-siivessä tapahtui yksi isoimmista vedentyhjennysoperaatioista. Sosiaalisessa mediassa jaetussa videossa näkyy, kuinka tulvavesi pulppusi valtaisasti lattiakaivoista (tai sadevesiviemäreiden tarkastusluukuista) ylöspäin. Pitkä sairaalan kellarikäytävä oli veden vallassa nilkkoihin asti.

- Täällä oli paha raekuuro ja sade, joka kesti noin 15 minuuttia. Vettä tuli todella paljon eivätkä viemärit jaksaneet vetää kaikkea. Tilanne oli äkillinen ja aiheutti hässäkän, mutta hyvin siitä selvittiin ja aika nopeasti saatiin paikat kuivaksi, kertoi Eksoten tekninen päällikkö Tanja Kaarna.

 

 

Rakeita satoi poikkeuksellisen laajalla alueella

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuomo Bergman kertoi raetuotteen näyttäneen voimakasta signaalia Lappeenrantaan. Rakeita saatiin jopa viisi kilometriä leveälle kaistaleelle, mikä on epätavallista, ja yhdessä paikassa satoi pisimmillään puolisen tuntia. Suurimmat laitokselle ilmoitetut rakeet olivat halkaisijaltaan 30 millimetriä.

- Raesade osui vähän kuin täsmäiskuna Lappeenrantaan. Välillä ne ovat tosi pieniä alueita. Etenkin suuria, jopa 40-millisiä rakeita saattaa tulla vain parisataa metriä kapealle kaistaleelle.

Raekuurot siirtyivät itään päin ja Bergmanin mukaan rajuimmat raekuurot painottuivat Venäjän puolelle. Kaiken kaikkiaan Lappeenrannassa satoi aikavälillä 1.7 klo 00.00 - 3.7 klo 12 huimat 76,6 millimetriä, eli vähän enemmän kuin keskimäärin koko heinäkuussa. Seuraavan kerran rakeita kaupunkiin satoi jo tiistaina, tällä kertaa pienempiä noin sentin kokoisia, mutta kellarit tulvivat taas.

 

Rakeet moukaroivat satoa ja istutuksia

Mansikkatiloihin myräkkä osui haastavalla hetkellä, sillä lämmin alkukesä oli suosiollinen ja avomaan sadot juuri kypsymässä. Heimalan mansikkatilalla viljelijä Ari Heimalan aamu alkoi synkästi ja Lappeenrannassa sijaitsevan mansikkatilan vahingot ovat katastrofaaliset.

– Aika vaikea sitä on arvioida, mutta kyllä se tämänhetkisestä sadosta vei puolet, niistä mitä on kypsiä. Kyllä se vaikuttanee koko kesään, Heimala kertoo. Sade ja ukkonen iskivät mansikkatilalle kahdessa osassa.

Lappeenrannan Joutsenossa Kuorttisen mansikkatilaa pitävä Ari Kuorttinen kertoo olleensa juuri pakkaamassa toria Joutsenossa, kun sade iski.

– Viimeisen laatikon myin ja rahatkin jäi ottamatta, kun alkoi tulla vettä. Tarkastus on vielä kesken, mutta sen verran tiedän, että tänä vuonna istutettujen mansikoiden rivien välissä sade on heittänyt hiekkaa päälle. Meillä tuli ihan vähän rakeita, mutta vettä aivan älyttömästi, hän kertoi. (Yle 2.7)

 

Kaupungin kukkaistutukset tärveltyivät suureksi osaksi raemyrskyssä. Hehkeimmillään olleet kukinnot hajosivat ja vain rispaantuneet varret ja reikäiset lehdet jäivät jäljelle. Pahinta jälkeä syntyi satamassa ja sankarihautausmaalla, missä kukkaistutukset muistuttivat lähinnä salaattia. Rakeiden hakkaamia istutuksia ei vastaavan puutarhuri Maija Kosken mukaan pystytä millään korvaamaan uusilla, koska mistään ei enää saada niin suurta määrää taimia kuin olisi tarve. Myös määrärahat 30 000 euroa on tietenkin käytetty. Ainoastaan paraatipaikalle satamaan istutuksia uusitaan.

Kesäkukkien myyntiin syntyi piikki, kun kaupungin ihmiset ovat uusineet tuhoutuneita istutuksiaan. Lappeenrannan puutarhamyymälät selvisivät poikkeuksellisesta tilanteesta yhteispelillä viljelijöiden kanssa, vaikka osa kukista loppuikin kesken. (Yle 5/15.7)

 

 

"Tolkuttoman raekuuron" kokeneiden kertomuksia (Iltalehti ja Ilta-Sanomat)

Tulviminen oli niin suurta, että autojakin joutui veden uhriksi. Dramaattisen näköinen tilanne syntyi Ratakadulla, kun pakettiauto joutui vesimassojen saartamaksi, eikä kuljettaja voinut poistua ohjaamosta.

— Tilanne näytti tukalalta, kertoi paikalle osunut Etelä-Saimaan toimittaja Kaisa Juntunen.
Hänen kulkiessaan paikan ohi pelastajia odotettiin paikalle. Jonkin aikaa myöhemmin auto kuljettajineen oli saatu hiissattua pois paikalta, kun Juntunen kulki paikan ohi uudelleen.

 

Jenny Hämäläinen kertoi ajaneensa keskustan kupeessa voimakkaasti tulvivasta alikulusta, kun häntä vastaan kovalla vauhdilla tulvaan edennyt auto jäi veden vangiksi.

- Näin, kun vesi meni auton sisälle, valot sammui ja savua tuli. Siihen se jäi. Pojat sitten istuivat siellä katolla, Hämäläinen kertoi. Hän myös kertoi kaivonkansien nousseen alikuluissa ja ydinkeskustan Iso-Kristiinan kauppakeskuksen parkkihallin tulvineen niin paljon, että vesimassa peitti miltei kokonaan joidenkin autojen renkaat.

 

Lappeenrantalainen Jarmo Okko kertoi rakeita tulleen niin paljon, ettei ikkunasta ollut nähdä ulos. Suurimpien halkaisija oli kolmisen senttiä. Hieman kuuden jälkeen piha oli valkoisenaan.

- Sitä raetta tuli...oli ihan helvetikseen rakeita tällä pihalla. Siitä kun kouralla otti, että ei ihan sepeliä, mutta melkein. Kuuro kesti noin kymmenen minuuttia.

Hän kävi katsomassa tilannetta keskustassa ja huomasi palolaitoksen tehneen ajokieltoja pahimmille tulvapaikoille. Myös hänet käännytettiin takaisin ison maasturinsa kanssa paikasta, johon monta autoa oli jo hyytynyt.

 

Kaupungin keskustasta Tiia Karppinen kertoi, että kadut tulvivat ihan kunnolla ja kuuro kesti kaikkiaan noin 25 minuutin ajan. Hänen mukaansa sataman alue tulvi ihan kunnolla.

- Aluksi se oli ihan perusukkonen, mutta sitten alkoi työntää raetta. Se loppui hetkeksi, mutta sen jälkeen se rupesi oikeasti heittämään raetta päälle. Vietiin autokin turvaan, kun tuntui, että ne tulee läpi autosta. Se säilyi kuitenkin lommoitta.

 

Sanna Sankalampi sai epäonnekseen huomata, että taivaalta pudonneet rakeet hajottivat vuoden vanhan valokatteen.

- Rakeet tulivat valokatteen läpi hirveällä voimalla, ihan kuin ilmakiväärillä olisi ammuttu. Ensin ihmettelin, mitä tapahtuu. Kun näin tuhon, minua raivostutti. Myös puut kuoriutuivat lehdistä ja pihamaa meni sileäksi. Se oli karun näköistä, Sankalampi kertoo.

 

 

Jälkisiivousta

Lappeenrannan keskustan kadut sade sai tulvimaan ja liikutti hiekkaa ja soraa kaduille. Tiemestari Ulla Kiiveri Lappeenrannan kaupungilta kertoi tiistaina, että jälkien siivoaminen vie useita päiviä.

– Hiekkaa on mennyt kaivoihin. Nyt puhdistetaan noita pahimpia, joihin on valunut hiekkaa, maata ja puunoksia. Puhdistustöitä tehdään kevyen liikenteen väylillä ja kaduilla. Kaikki alikulkutunnelit käydään myös läpi, joihin on mennyt vettä. Sorapintaisille teille lisätään myös mursketta.

Kiiveri ei muista vastaavaa lähivuosilta, vaikka vähintään kerran kesässä tuleekin yleensä kunnon ukkoskuuro.

Keskussairaalan tulvan syiden selvittäminen oli vielä torstaina edelleen kesken. Tutkittavaa vesiverkostoa on paljon. Yksi arvio oli, että kuuron aikana rakeita ja moskaa tuli äkisti niin paljon, että se tukki viemärit ja aiheutti tulvimisen.

Muun muassa viemäriputkistoja valmistavan Uponorin tuoteryhmäpäällikkö Jarmo Mäenpään mukaan valtavat vesimäärät eivät vain mahdu kunnallistekniikan (alimitoitettuihin) putkistoihin. Sademäärät kasvavat koko ajan ja mm. sadevesien purkupaikkojen määrää tulisi kasvattaa.

 

Kolin seudulla työllisti ukkonen myös pelastuslaitosta maanantai-iltana. Vanhassa koulurakennuksessa Niinilahdentiellä salama iski räjähdyksenomaisesti rakennuksen öljysäiliöön ja levitti palon kellarikerrokseen, joka vaurioitui pahoin.  Rakennus on majoituskäytössä, ja siellä oli 14 henkeä, mutta kukaan ei loukkaantunut. Sammutustyöt jatkuivat myöhään iltaan, mutta asuinkäytössä olleet tilat säästyivät pahemmilta vaurioilta.

Mäkränahossa maastossa yksi henkilö loukkaantui lievästi salamaniskusta. Hänet vietiin Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Niin ikään Kolilla saaressa sijainnut pieni lautamökki tuhoutui palossa.

(Päivän koosteet Ylen, Etelä-Saimaan ja iltapäivälehtien verkkouutisista)

 

 

 

02.07.2019

"RIIHIMÄEN PAMAUS" ym.

Lähes koko Riihimäki heräsi aamuyöstä pamaukseen

Tänä kesänä on ukkosrintamia liikkunut runsaasti eri puolella Suomea. Varhain tiistaiaamuna paikallinen ukkosrintama kehittyi Riihimäen kaupungin ylle, ja iso joukko kaupunkilaisia heräsi valtavaan pamaukseen. Facebookin Riihimäki-ryhmässä sadat kaupunkilaiset kertoivat kokemuksiaan, kun ikkunat helisivät, talo tärisi ja eläimet säikähtivät niin, että kissallakin häntä meni pulloharjaksi. Myös autojen hälyttimet soivat ympäri kaupunkia.

Salama iski Kuoppakadulla koivuun, joka pirstoutui täysin säpäleiksi ja vahingoitti myös lähistön autoa. Läheisellä Hirsikadulla myös Jonna Laukkanen heräsi kolmen aikaan yöllä hiostavaan ja painostavaan ilmaan. Ikkunat olivat auki kun salama löi lähelle ja valaisi huoneen.

– Salamasta tuli todella kova pamaus, jota en itse edes tunnistanut ukkoseksi, sillä se kuulosti enemmän kuin jokin pommi olisi pamahtanut aivan vieressä. En ole koskaan kuullut yhtä voimakasta ääntä.

Myös koira oli ollut ihmeissään ja Jonna Laakkosen isän autosta laukesivat hälytykset soimaan noin kilometrin päässä. Hämeenaukiolla salama iski kerrostalon kattoon. Salamoita ei kuitenkaan ollut kovin monta Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan. Koskela kertoi, että Riihimäen kaupungin ylle kehittyi yöllä nopeasti paikallinen ukkosrintama. Toinen rintama liikkui Forssa–Pori-tienoilla. Tiistaina aamuyöllä Ilmatieteen laitos laski Suomessa maasalamoita 72 ja pilvisalamoita 126.

 

Ilmatieteen laitoksen ukkostutkijan Antti Mäkelän mukaan salama käyttäytyy eri tavoin eri puulajeissa. Kun salama iski Kuoppakadun koivuun, sen virta kulki rungon sisällä ja puun kosteus höyrystyi: puu räjähti säpäleiksi. Iskun lämpötila on 30 000 astetta. Sateesta kastunut puun pinta saattaa myös joissain tapauksissa johtaa salaman sähkön kokonaan pois puusta, jolloin se ei vahingoitu. Eri puulajit tuhoutuvat ukkosen voimasta eri tavoin. (Yle)

 

Iltapäivällä kuurotteli eri puolilla maata helteiden väistyessä. Puoliltapäivin rankkasade sai Helsingissä Mannerheiminkadun tulvimaan Töölönlahden läheisyydessä. Sademäärä Kaisaniemessä oli vajaat 19 mm. Puoli viiden aikaan kaupunkitulvia oli myös ainakin Varkaudessa.

 

 

 

7-8.08.2019

PAIKALLEEN JÄMÄHTÄNYT PILVI SATOI 100 mm.

Vimpelissä satoi niin paljon vettä, ettei Seppo Herrala, 63, muista koskaan kokeneensa mitään vastaavaa. Hänen mittaustensa mukaan vettä satoi vuorokauden aikana yli 100 millimetriä. Yleisesti myynnissä oleva ns. puutarhamittari mittaa 50 milliin asti ja Herrala joutui tyhjentämään sen pariin kertaan. Mies kertoo kokeneensa raakoja ukkoskuuroja, muttei ennen mitään vastaavaa.

- Ei ole ikäpäivänä satanut tällaista määrää vettä näin lyhyenä aikana. Välillä kuului hiljaista ukkosen ryminää. Oli rytinää sieltä täältä ja sadetta tuli tämän tästä. Taukoja oli pikkuisen.

Sade alkoi keskiviikkona iltapäivällä neljän kieppeillä. Silloin Sepon mittariin tuli vajaassa tunnissa 20 milliä vettä. Sade jatkui ja jatkui, koko yön talon katto vain ropisi. Varhain aamulla Seppo Herrala meni katsomaan mittariaan. Se oli aivan täynnä vettä ja hän tyhjensi sen. Vettä tulvi maanteille ja kellariinkin, jossa hän joutui äyskäröimään.

– Pikkuisen hermostuin, kun navetan takana oleva isoveto ei tahtonut vetää. Pahemmat nämä olivat kuin kevättulvat. Menin katsomaan kylälle, mitä siellä on tapahtunut. Ensimmäinen alikulkutunneli oli kaksi metriä vettä täynnä. Siitä ei pääse kuin uimalla. Lapset eivät pääse siitä kouluun.

Sade alkoi uudelleen torstaina aamupäivällä puoli yhdeksän maissa ja losotti koko päivän enemmän tai vähemmän johonkin kahteen asti. Se täytti toisen kerran mittarin, jonka Seppo tyhjensi kahden kolmen maissa. Sen jälkeen sadetta tuli vielä viisi milliä.

– Sadepilvi läsähti tähän Vimpelin päälle. Vesi tulvi niin julmasti, että kunnan viemäri oli tukossa ja alkoi lykkäämään vettä tänne yläjuoksulle.

Herrala soitteli Lappajärven ympärillä asuville sukulaisille ja kysyi tilannetta. Hänen veljensä asuu toisella puolella Lappajärveä. Siellä ei ole satanut yhtään. Vaimo on ollut perheen mökillä Lappajärvellä ja siellä satoi aamulla 25 milliä vettä. (IS)

 

Poriinkin rysähti tunnissa puolen kuun vesimäärä

Harvinaisen voimakas rankkasade koetteli Porin kaupunkia torstaina iltapäivällä. Porissa satoi tunnin aikana 34,7 milliä vettä. Tunnin aikana satoi sama määrä vettä kuin puolessa kuukaudessa keskimäärin. Viemäriverkosto ei pysynyt vauhdissa mukana. Kellarit täyttyivät vedellä. Vettä tulvi alikulkutunneleissa. Autot jumiutuivat tunneleihin eikä liikenne vetänyt.

– Joissain paikoin viemäreihin tulvi niin paljon vettä, että vesi nousi ja kannet irtosivat. Syntyi todellisia vaaran paikkoja, jossa ihmiset voivat pudota kuoppiin, Porin alueen päivystävä palomestari Tuomas Kiskola varoitti.

Forecan meteorologi Juha Föhr kertoi länsirannikon kuurojen olleen hidasliikkeisinä lähes paikallaan. Sama laaja sade- ja ukkosrintama oli rannikolla laajalla alueella ja jakautui kahteen osaan. Eteläinen alue liikkui sisämaata kohti. (MTV)

 

 

 

11.08.2019

TROMBEJA

Kärköläläinen Susanna Laitinen oli tyttärensä kanssa autoilemassa, kun hän kohtasi ikimuistoisen näyn. Muutaman sadan metrin päässä pellon takana syntyi suurikokoinen trombi, joka repäisi läheisen ladon kattopellit mukaansa.

– Näin, kun ne pellin palaset pyörivät siinä trombin mukana. En harmikseni ehtinyt saamaan videota tarpeeksi aikaisin. Videolla näkyy kyllä pellin palasia, mutta se olisi ollut alusta hienompi, Laitinen kertoo.

Laitisen mukaan trombi näytti hienolta ja valtavalta. Hän arvioi, että hänellä oli etäisyyttä trombiin noin 300 metriä. Trombia oli edeltänyt kaatosade ja vettä tuli niin paljon, ettei hän meinannut nähdä auton tuulilasin läpi eteensä.

– Olihan se vähän hassu fiilis, kun ei yleensä tuollaisia ole näkynyt täällä päin. Yleensä on vain lukenut uutisista, että tätä tapahtuu ulkomailla. Näkemisen arvoinen homma oli kyllä. (IS)

 

Trombi syöksyi suoraan kohti

Puumalassa mökkeillyt Jouko Kalinainen oli maanantai-iltana mökin pihalla auttamassa vaimoaan aurinkovarjon korjaamisessa, kun tuuli alkoi omituisesti painaa varjoa paikaltaan. Katsoessaan taakse hän näki trombin pyörivän mökin edessä olevalla Saimaan kapealla selällä ja tulevan heitä päin. Kalinainen nappasi kännykän mökistä ja alkoi tallentaa luonnonilmiötä,

- Tuli pikkuisen kiire, kun se tuli tuohon maalle ja alkoi lentää puun oksaa ja kaikkea rojua.

Kalinaiset pakenivat mökin sisälle turvaan. Ulkona ei enää pystynyt olemaan. Jouko joutui sisälle mennessään puuskahtamaan kirosanan, sen verran yllättävä oli trombin syöksy kohti.

– Emäntä oli toisella ovella. Hän ei meinannut saada kaksin käsin vedettyä ovea kiinni. Sen verran oli vetoa ulospäin.

Kesämökin ikkunat ja auton kyljet ovat Jouko Kalinaisen mukaan nyt täynnä kaikenlaista rojua. Ympäristössä näkyy, miten oksia on lennellyt trombin tieltä. Kalinainen sanoo, että trombi ilmeisesti hävisi, kun se törmäsi heidän kesämökkiinsä. Naapuri asuu noin 50 metrin päässä. Hän seurasi pihalla, miten trombi eteni Saimaalla ja rantautui Kalinaisten tontille. Naapurin tontille se ei kuitenkaan yltänyt. (IS)

 

 

 

13-14.08.2019

UKKOSESTA TULIPALOJA JA TULVIA

Lahden ja Hollolan yli tiistaina pyyhkäissyt ukkoskuuro oli Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Antti Jylhä-Ollilan mukaan raju, muttei poikkeuksellinen eikä välttämättä ihan jokakesäinenkään myräkkä.

Salamanlaskija rekisteröi maasalamoiden määräksi Lahdessa ja Hollolassa 52 kappaletta ja pilvisalamoita leimahti parisataa. Ukkonen aiheutti kaikkiaan yhdeksän pelastustehtävää Lahdessa, Hollolassa ja Heinolassa tunnin sisällä. Yksi omakotitalo paloi Lahden Metsäpellossa niin pahoin, että palomestarin mukaan tuho oli "käytännössä aika totaalinen". Pelastuslaitos sai palopaikalla työnsä päätökseen vasta illalla. Salamat sytyttivät myös puita.

Eniten ukkoskuuron aikana satoi Lahden pohjois- ja koillisosissa, jossa Jylhä-Ollilan mukaan kertyi kello 16-17 välillä keskimäärin 20-30 milliä. Paikoin satoi myös rakeita. Runsaampi sade ohitti kaupungin keskustan. (ESS)

("Sisäpiirin tietoa": Ilmatieteen laitoksen tutkahavaintojen perusteella näyttäisi Lahden itäpuolella suunnilleen Nastolan Kouluharjun tietämillä sataneen hetkellisesti yli 50 mm tuntisadeintensiteetillä.)

 

Keskiviikkona ukkossäätä esiintyi yleisemmin Etelä- ja Keski-Suomessa sytytellen tulipaloja monin paikoin. Rajuista ukonilmoista annettiin varoitus Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon. Keskiviikkoaamun aikana ukkonen ja rankkasateet työllistivät pelastuslaitoksia Vantaalla ja Espoossa aiheuttaen paikoin taajamatulvia. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoliikenteessä oli aamupäivän aikana ukkosen takia rajoituksia.

 

 

 

20.08.2019

RANKKOJA RAEKUUROJA

Voimakkaat rankkasateet, raekuurot ja ukkoset riepottelivat etenkin Etelä- ja Itä-Suomea alkuviikolla, tiistaina myös pohjoisessa. Tiistaina poliisi kertoi ajokelin todennäköisesti aiheuttaneen onnettomuuksia teillä.

Kuopiossa sattui kolmen auton kolari Kallansilloilla kello 16 jälkeen. Onnettomuus sattui erittäin voimakkaan kuuron aikaan silloin, kun rakeita kertyi kerrokseksi tielle asti. Suurin osa kuljettajista hidasti ajonopeuttaan heikentyneen näkyvyyden takia ja sitten pelti kolisi. Poliisi sulki etelään päin menevät kaistat noin 40 minuutiksi ja ohjasi liikenteen rinnakkaisväylälle. Paikalle ajaneet poliisipartiotkin joutuivat toteamaan, ettei kovimman kuuron aikaan moottoritiellä uskaltanut ajaa kuin noin 40 kilometrin tuntinopeutta, vaikka poliiseilla olisi ollut oikeus hälytysajossa kovempiinkin nopeuksiin.

Iltapäivän aikana vettä ja välillä myös rakeita tuli Kuopiossa rankasti ukkoskuuroissa. Petosen kaupunginosassa sijaitsevassa Pyörön lähikirjastossa oli vesivahinko, jonka vuoksi kirjasto jouduttiin sulkemaan. Kirjasto tiedoti, että kyse on mittavasta vesivahingosta, joka johtui äkillisen ja kovan sateen seurauksena hajonneesta sadevesiviemäristä. Rajuilma oli palomestarin mukaan myös kaatanut puun pysäköidyn henkilöauton päälle Särkiniemessä ja aiheuttanut muutaman tulipalon. (Savon Sanomat)

 

Muoniossa kirsikan kokoisia rakeita

Iltalehteen yhteyttä ottanut Sari Tolonen kertoi, että päivä oli ollut melko lämmin ja kaunis Lapissa Muonion Oloksella, kun yhtäkkiä iltakuudelta alkoi voimakas raekuuro.

– Olin aikeissa lähteä koiran kanssa lenkille, kun alkoi jytisemään ukkonen ja yhtäkkiä alkoi ihan mieletön jytinä. Huomasimme, että terassille tulee valtavia rakeita. Autojen puolesta olimme aika huolissamme, että jos yhtään suurenee, niin mennään korjuulle, Sari kertoo.

Rakeita satoi 10 minuutin ajan. Lämpötila Oloksella laski 10 asteeseen.

– Pihan kukat saivat kyytiä, mutta autossa ei näy mitään. Lähinnä se putsaantui hyvin, kun hakkasi raetta. Vieläkin on aika komeat kasat, terassit ja piha on valkoisena, Sari kertoi iltaseitsemältä.

 

Ilta-Sanomat kertoi, että Tolosten piti välillä mennä kokeilemaan ulos, miltä raesade tuntuu, sattuvatko rakeet. Toloset kertoivat, että vähän niin kuin olisi ampunut kuulapyssyllä. Samalla tavalla sattui, kun rae kopsahti päähän. Ukkonen "oli ollut tosi vihainen ja päällä pitkän aikaa".

 

 

 

23.08.2019

VAUHDIKAS KUURORYPÄS JA HELSINGIN SALAMAPAMAUS

Voimakas ukkosrintama riepotteli Tamperetta perjantai-iltana. Rannikolla syntynyt kuuro saavutti keskusta-alueen noin kahdeksan aikaan illalla. Lännestä itään liikkunut myräkkä kulki Tampereen yli nopeasti, sillä jo hieman ennen iltayhdeksää taivas alkoi rakoilla. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela kertoi, että kyseessä on kohtalainen ukkonen.

Pelastuslaitosta ukkonen ja salamat työllistivät illan aikana muutamaan otteeseen Pirkanmaalla. Tieliikennekeskuksen liikennepäivystyksestä kerrottiin yhdeksän jälkeen, että ajonopeuksia on laskettu joillain tieosuuksilla kovan sateen vuoksi. Kolmostien Tampereen päässä laskettiin moottoritienopeutta 80 kilometriin tunnissa. (Aamulehti)

 

(Kuuropilvessä ei ollut muuta erikoista, mutta se pyyhälsi länsirannikolta kaakkoisrajalle viidessä tunnissa eli noin 80 km/h nopeudella. Salamakarttojen mukaan salamointi oli voimakkainta suunnilleen Päijänteeltä Mikkelin eteläpuolelle. Keski-Suomessa oli samaan aikaan toinen ukkosrypäs, mutta sen liikenopeus oli lähes puolet hitaampi ja suunta koilliseen.)

 

Voimakas salama iski pihamäntyyn ja aiheutti vahinkoja

Helsingissä Tapanilan asukkaat säpsähtivät hereille perjantaina aamuyöllä, kun tienoota järisyttänyt pamaus kajahti ilmoille salamaniskun myötä. Pamaus herätti myös lähialueiden asukkaat. Ikkunaruudut helisivät paineen voimasta.

Eräässä alueen kodissa herätys oli vieläkin ikävämpi, sillä salama iski vain muutaman metrin päässä puutalosta sijaitsevaan mäntyyn, joka korventui ja halkesi Paineen voimasta talon sen puoleiset ikkunat helähtivät rikki ja pihassa ollut auto kärsi vahinkoja. Omistajan mukaan korjaamolle hinattu ajoneuvo ei lähtenyt aamulla käyntiin ja sen ikkuna oli haljennut. Alueen muissa asunnoissa oli ukkosen jäljiltä sähköongelmia. Sähköt olivat joko kokonaan tai osittain poikki.

– Tapanilan alueella on ollut ennenkin rajuja ukkosia, mutta tuollaista pamausta en ole kuullut koskaan, eräs alueen asukkaista kommentoi.

Ääni oli niin raju, että se herätti asukkaita myös lähialueilla, kuten Puistolassa, Malmilla ja Tapulikaupungissa. Ilmatieteen laitoksen meteorologin Jari Tuovisen mukaan kyseessä todellakin oli voimakkuudeltaan poikkeuksellinen salama.

– On olemassa negatiivisia ja positiivisia salamoita. Negatiiviset salamat ovat yleisempiä, mutta tämä oli positiivinen salama. Niissä virtamäärä on suurempi ja ne voivat lyödä yllättäen varsin etäältä pilvestä esimerkiksi golfkentälle ja tappaa ihmisen, Tuovinen taustoittaa.                                             

Tuovisen mukaan Tapanilaan iskenyt salama on lyönyt mahdollisesti jopa 15 kilometrin korkeudesta. Ilmatieteen laitoksen järjestelmä ei ole kirjannut iskua, mutta Tuovinen epäilee, että kyseessä on ollut pääsalama, josta on polveutunut myös muita salamoita eri puolille pääkaupunkiseutua. (Iltalehti)

 

 

 

02.09.2019

LUONTO NÄYTTI VOIMANSA LAPPAJÄRVELLÄ

Lappajärven Karvalan kylän rantamaisemiin maanantaina alkuillasta iskenyt erittäin voimakas paikallinen tuulenpuuska teki pahaa jälkeä Kari Viita-ahon pihapiirissä. Isäntä huomasi tapahtuneen vaimonsa palatessa kotiin rankkasateessa.

–  Vaimo ihmetteli kotiin palattuaan, että miten hallin katto on oranssi. Katsoin sinne päin, ja totesin samalla katon lentäneen tiehensä. Tunne oli kieltämättä epäuskoinen, sillä en ollut huomannut tapahtunutta.

– Syynä huomaamattomuuteeni oli se, että olin ollut juuri samaan aikaan tarkastamassa pihan toiselta puolelta kuulunutta räminää, kun hiekkalaatikon katokset olivat lentäneet. Tuolla hetkellä oli valtava tuuli ja rankkasade, joiden pauhu oli itsessään hurja.

Raju tuuli repi irti noin sata neliötä hallin peltikattoa singoten sen rajulla voimalla aivan Viita-ahon talon viereen vahingoittamatta kuitenkaan tätä. Vaarassa oli myös hallin edessä ollut matkailuauto. Oli myös suuri onni, että kattopellit pysähtyivät isoon pensasaitaan, eivätkä lentäneet tekemään vahinkoja naapurin puolelle. Mukana oli myös naulaisia puita, mitkä sinkosivat vauhdilla kiinni nurmikkoon.

– Oli ihme, että talo säilyi vahingoittumattomana, samoin kuin hallin vieressä kulkeva sähkölinja, eli tuuli on nostanut katon ensin korkealle ilmaan, mistä se on tullut voimalla alas. Tuuli oli todella raju, puutkin olivat aivan oikosenaan. Mitään vastaavaa en ole koskaan kokenut. Olipa sitten kyseessä trombi tai syöksyvirtaus, niin katto lähti! Viita-aho toteaa.

Pelastuslaitos saapui tapahtuneen jälkeen kiinnittämään katon toisen puolen paikalleen ja asentamaan pressun hallin suojaksi. Ylipalomies Hannu Övermark piti myös luonnonilmiötä hurjana.

- Voima on ollut valtava. Kyseessä oli varsin uusi halli ja katteet lensivät silti vauhdilla. On todellakin onni, ettei kukaan jäänyt alle tai katto lentänyt taloa päin. (Iltalehti)

 

Trombi toisaalla Lappajärvellä. Erittäin voimakas, trombimainen tuuli repi rakennuksen peltikattoa irti noin 100 neliön kokoiselta alalta Lappajärven Ollin kylässä Pelastuslaitos hälytettiin paikalle noin puoli viiden aikaan. Kohde suojattiin pressuilla.

 

 

 

06.09.2019

ISOJA TROMBEJA RANNIKOLLA

Mikael Sundström oli poikansa kanssa rakennustöissä Storönin saaressa Kemiönsaaren kunnassa Varsinais-Suomessa, kun tavallinen perjantaiaamu sai yllättävän käänteen.Aamukymmenen aikaan Sundström huomasi merenselällä suorastaan valtavan tornadon.  Meren yllä kieppunut vesipatsas sai Sundströmin aluksi jähmettymään niille sijoilleen, näky oli niin poikkeava.

–  Voi hyvänen aika, se oli kyllä näky. Näimme yhteensä kolme trombia sen myräkän aikana. Ensimmäinen hävisi, enkä ehtinyt saada sitä kuvattua. Sitten toinen trombi nousi saaren ylle, Sundström kertoo.

Trombien jälkeen taivas räjähti. Saarella alkoi salamoida, ukkostaa ja sataa kaatamalla. Tuuli oli niin luja, että Sundström joutui säntäämään laiturilta sisään mökkirakennukseen suojaan. Myrsky loppui yhtä äkkiä kuin oli alkanutkin, eikä siitä aiheutunut sen suurempaa haittaa kuin korkeintaan märät päällysvaatteet.

–  Tämä (trombi) oli oikeasti niin iso, että se veti vettä korkealle ylöspäin. Viidentoista minuutin kuluttua oli jo selkeää, Sundström toteaa.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Hannu Valta kertoi Ilta-Sanomille, että isot veden ylle nousevat trombit ovat hyvin harvinaisia, mutta eivät vuodenaikaan nähden sinänsä aivan poikkeuksellisia.
– Loppukesästä on tyypillistä, että varsinkin vielä lämpimän meren päälle ilmestyy vesipatsas tai vesipyörre. Merellä ne voivat helposti olla useita satoja metrejä korkeita.

 

Vartiolentolaivueen lentäjä: Voimakkain näkemäni trombi

Länsi-Suomen merivartioston sivuilla julkaistu upea video trombista herättää kiinnostusta luonnon ja ilmailun harrastajissa. IS kysyi Vartiolentolaivueen koneen ohjaajalta, miten kaikki oikein tapahtui.

–­ Olimme normaalilla valvontalennolla, kun Paraisilla, Attun saaren Pohjoispuolella näkyi harvinaisen mielenkiintoinen ilmiö. Trombi oli arviolta 300 - 400 metriä korkea ja voimakkain, minkä olen havainnut urani aikana, Dornier 228-212 -lentokonetta lentänyt ilma-aluksen päällikkö, luutnantti Jukka Peitsala kertoi tilanteesta.

Peitsalan mukaan trombi oli jo koneen saapuessa voimissaan. Pian se kuitenkin purkautui, mutta alkoi uudestaan. Paluumatkalla alueen ylitse trombi oli kuitenkin hävinnyt.

- Trombista ei ollut mitään ongelmaa, sillä sen voi väistää riittävän kaukaa. Kohtaamme usein pystyvirtauksia ja purkautuvia ukkospilviä, joita on syytä väistää, lentäjä sanoi.

Video julkaistiin Länsi-Suomen merivartioston Facebook-sivuilla. Trombeja on nähty ja kuvattu ennenkin lennoilla, mutta kun kyse oli erityisen hienosta trombivideosta, se päätettiin julkaista myös Ilta-Sanomissa. (Viereen kehittyi myös toinen suppilon tynkä videossa.)

 

 

 

10.09.2019

SYYSUKKOSESSA SALAMOI RUNSAASTI

Melko runsaasti salamoiva ukkosrypäs nousi yöllä mereltä ja saavutti rannikon Hangon seutuvilla. Ilmatieteen laitos ilmoitti Twitterissä Hanko Tulliniemessä mitatun 20 m/s puuskan ukkospilvirykelmästä. Aamun aikana systeemi liikkui yhä voimakkaasti ukkostaen Uudenmaan ja Hämeen maakuntia sivuten Etelä-Savoon ja edelleen itärajalle. Maasalamoita kertyi matkalla kaikkiaan 3 350. Lappeenrannan Konnunsuolla mitattiin iltapäivällä vielä hellelukema 25,8 astetta.

 

Raju ukkonen Savonlinnassa

Ajankohtaan nähden harvinaisen voimakas ukkosmyrsky koettiin maanantaina  Savonlinnassa. Ilmatieteen laitos mittasi seutukunnalta reilut 500 salamaa kolme tuntia kestäneen rajuilman aikana, joka alkoi noin puoli kahdeksan aikaan aamulla. Ukkonen aiheutti myös vahinkoa. Pahin vahinko aiheutui Moinsalmessa Niemeläntiellä, jossa noin 70 neliömetrin kokoinen asuintalo tuhoutui salamaniskun aiheuttamassa rakennuspalossa täysin. Tulipalon havainnut henkilö pääsi pelastautumaan talosta. Palomestarin mukaan myös naapurirakennukset olivat vaarassa. Paikalla oli kaikkiaan kuusi palokuntaa sammutustöissä iltapäivään saakka.

Kerimäellä puukirkon automaattinen hälytysjärjestelmä pärähti salamoinnin aikana päälle, mutta paloa ei havaittu. Kerimäellä ilmoitettiin salaman iskeneen myös Vanhainkodintien varren suuriin puihin, mutta palokunta totesi, ettei niitä ole tarpeen kaataa. Ilmoituksen tehnyt henkilö totesi palomestarille, että ulkona oli myrskyn aikaan suorastaan maailmanlopun meininki.

Punkaharjulla salama iski sähkömuuntajaan aiheuttaen pienen öljyvahingon. Tehtävää oli myös Nätkin suunnalla.

 

 

 

11.09.2019

SADEKAAOS ETELÄ-SUOMESSA

Rajut sadekuurot aiheuttivat kymmeniä vahingontorjuntatehtäviä lähinnä Keski-Uudellamaalla keskiviikkoiltana, kertoivat pelastuslaitokset. Tiet lainehtivat ja vesi nousi asuntoihin Espoossa, Vantaalla, Keravalla ja Tuusulassa. Merkittäviltä aineellisilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Juha Virolainen kertoo, että vahingontorjuntatehtäviä oli Kerava–Tuusula–Vantaa-alueella lähemmäs 20, joista reilun vartin sisällä Keravalla 12. Alikulkutunnelit ja talojen kellarit tulvivat, vettä pääsi kauppakeskuksiin ja teollisuushalleihin, katotkin pettivät paikoin rankkasateen voimasta.

-– Perinteisesti syys- ja kevätmyrskyjen aikana tulee tällaisia. Nyt tuli vaan hyvin lyhyenä hetkenä.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Kalle Ristola kertoi, että vesi nousi useisiin asuntoihin Espoossa ja hetken aikaa satoi todella rajusti.

Espoon keskuksessa suorastaan tulvi. Liikenne oli poikki parin tunnin ajan Reviisorinkadun ja Siltakadun risteysalueella. Ristolan mukaan alueella autoilleet ihmiset kertoivat, että veden nousun sadeviemäristä näki silmin.

– Siinä oli sellainen 300 metriä pitkä järvi. Kolme autoa jäi liikenneympyrän keskustaan, mihin ne olivat ajaneet, kun vesi nousi niin nopeasti. Yksi taksi jäi veden varaan ja oli ikkunoihin asti vedessä. Autolle ei varmaan käynyt hirveän hyvin loppupelissä, Ristola sanoo.

 

Ilta-Sanomat kertoo omassa jutussaan:

Pahin tulva oli Espoon keskuksessa kello 19 aikaan. Autoilijat kertoivat päivystävälle palomestarille Kalle Ristolalle, miten veden pinta nousi silmissä niin, että yhtäkkiä edessä oli järvi.

– Tuossa oli pieni liikenneympyrä. Kolme autoa oli ajanut paniikissa keskelle kukkapuskia ja yksi hybridiauto oli jäänyt veteen ja uponnut ovia myöten. Palomies kävi kantamassa nuoren tytön ja kolme pientä lasta pois sieltä. Vettä oli noin 300 metrin matkalla, syvimmillään varmaan puolentoista metriä.

Ristola kertoi, että palokunnallakin matka katkesi "järveen".

–  Tuli hälytys toiselle vesitehtävälle ja yritettiin itse ajaa, mutta ei päästy läpi. Oltiin sen verran fiksuja, että lopetettiin ajaminen ja peruutettiin pois.

Viemärit eivät Espoon keskuksessa Ristolan mukaan vedä kunnolla. Alueella on kolme putkea, joihin kaikki vedet tulevat. Vettä valui viemäreitä pitkin alueelle. Sen lisäksi kaduilla olevat siivilät olivat täynnä roskaa.

 

Sateet eivät jättäneet rauhaan myöskään Espoon koillispuolisia seutuja. Keski-Uudellamaalla rankkasade osui pahiten Keravan, Tuusulan ja Itä-Vantaan alueelle.

– Sade oli lyönyt aika rajusti, hallien katot ja vedenkuljetusjärjestelmät ottivat vähän itseensä. Tästä syystä katot olivat vuotaneet, palomestari Juha Virolainen kuvasi tilanteen kehittymistä. Hän arvioi pahimmin kärsineen Postin logistiikkakeskuksen, jossa vesi tuli kahdesta kohtaa sisään. Pahemmilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Virolainen myös toppuutteli, että mitään katastrofia ei ollut Uudellamaalla. "Tämä oli tällainen normaali syyssade, mikä tuli kerralla vähän runsaampana".

 

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Iiris Viljamaan mukaan Etelä-Suomen yli mennyt voimakas saderintama oli voimakkaimmillaan Helsingin yläpuolella. Itään ja pohjoiseen siirtyessään sade kuitenkin laantui. Suurin tunnin sisällä tullut sademäärä oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattu 17 mm. Kuuden tunnin aikana Hki-Vantaalla satoi 20,3, Hyvinkäällä 18,1 ja Porvoossa 16,5 mm. (MTV/IS)

Vielä syyskuun 13 päivän aamu alkoi eri puolilla Suomea tuulisissa, sateisissa ja ukkosellisissa merkeissä. Aamupäivän aikana sähköt olivat poikki noin 3 000 kotitaloudesta. Uudessakaupungissa Carunalla yli tuhat oli vailla sähköjä aamukahdeksalta. Kova sade ja paikoitellen myös ukkonen piiskasivat myös Keski-Suomea. Pohjoisen suunnasta saapunut myräkkä kuritti erityisesti Uuraisten kuntaa, jossa seitsemän jälkeen aamulla sähköittä oli lähes 800 Elenian asiakasta.

Aamupäivällä Saimaan pohjoisilla järvialueilla oli paikoin kovia puuskia ukkoskuuronauhaan liittyen. Toinen ukkosteleva alue ulottui Uudenmaan pohjoisosista Turkuun päin. Sadetta saatiin ravakoista kuuroista aina 10 - 20 mm tunnissa.

 

 

 

25-26.10.2019

MYRSKYTUULIA ILLALLA JA YÖLLÄ

Syvä matalapaine liikkui perjantai-illan ja lauantain vastaisen yön aikana Etelä-Lapin yli itään. Matalapaineen yhteydessä lounaanpuoleinen tuuli voimistui paikoin myrskypuuskiin etenkin lännessä ja maan keskiosissa. Perämereltä Selkämerelle keskituulituuli nousi myrskylukemiin ja kovin mittaus tuli Kaskisten Sälgrundilta, keskituuli 27,6 m/s ja puuska 33,8 m/s. Kuopion Rissalassa kovin tuulenpuuska oli 19.4 m/s.

 

Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan  noin 45 000 kotitaloutta oli Suomessa ilman sähköä hiukan puolenyön jälkeen. Iltakahdeksan jälkeen myräkkä katkaisi nopeasti sähköt liki 10 000 taloudelta Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Eniten koteja pimentyi Satakunnassa Porissa, missä sähköttä oli lähes 25 000 taloutta keskiyön jälkeen. Satakunnan Kansan mukaan kaupungin keskusta pimeni täysin. Myös Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa olivat tuhannet vailla sähköä. Aamuyöstä sähkökatkokset vaivasivat mm. Pohjois-Savoa, jossa pimeni jopa 15 000 kotia.

 

Länsirannikon ja Pohjanmaan pelastuslaitoksilla oli lukuisia vahingontorjuntatehtäviä noin puoli kahdeksasta alkaen. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella oli yön ja aamupäivän aikana noin 20 myrskyn aiheuttamaa tehtävää, suurin osa tuulen kaatamien puiden raivaamista pois teiltä. Joensuun paloaseman pelastajat joutuivat kiinnittämään kattopeltejä viisikerroksisen kerrostalon katolle valjaiden ja köysien avulla, kun voimakas tuuli vei kattopellit mennessään. (IS/IL)

 

 

 

18.12.2019

TUULI JA MÄRKÄ LUMI VAIVANA

Iltapäivästä voimistunut tuuli ja varsinkin puihin tykkyyntynyt märkä lumi jättivätkeskiviikkona kymmenettuhannet kotitaloudet ilman sähköä. Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan sähkökatkoja oli illalla kello 23 aikaan noin 65 000 kotitaloudessa 70 kunnassa. Erittäin märän lumen ja navakan tuulen yhteisvaikutus kaatoi puita sähkölinjoille yleisesti Etelä-Pirkanmaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Etelä-Savossa ja maan kaakkoisosassa.

Aivan etelärannikolla Hangosta itään lämpötila kohosi lähes 7 asteeseen. Eteläisillä merialueilla tuuli voimakkaasti ja pari Tallinnan laivavuoroa peruttiin, mutta kovimmat myrskytuulet jäivät etelämmäksi Itämerelle.

Ilmatieteen laitos tiedotti Twitterissä, että eniten märkää lunta pyrytti Joutsassa, 17 cm. Etelässä satoi runsaasti vettä (10-20 mm/vrk). Kovin keskituuli ja puuska mitattiin Hangon Russarössä. (21,7/26,5 m/s), kovimmat tuulet jäivät Viron puolelle.

 

Vetinen lumipyry iski Pirkanmaalle ja sähköt olivat iltakahdeksan aikaan poikki yli 12 000 Elenian asiakkaalta. Sähköyhtiönviestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas kertoi, että keliolosuhteet olivat keskiviikkona sekä maantieliikenteen kannalta vaaralliset että maastoon menemisen kannalta äärimmäisen hankalat. Vahingontorjuntatehtäviä kertyi pelastuslaitokselle lähes 80 kello 14 jälkeen.

Suurimmissa vaikeuksissa oli Kanta-Häme, jossa sähköittä oli pelkästään Hämeenlinnassa pahimmillaan yli 8  000. Elenian asiakkaista kärsi sähkökatkoista kaikkiaan noin 38 000. Paikkakunnista Hämeenlinnan seudulla märkää lunta oli tullut kolmen aikaan iltapäivällä 10–15 senttiä. Sade muuttui eteläosiltaan myöhemmin vedeksi.

 

Päijät-Hämeessä suurin osa sähkökatkoista osui maakunnan itä- ja pohjoisosien haja-asutusalueille. Tilanne paheni iltamyöhällä, sillä kello 22.50 oli 7 200 kotitaloutta sähköittä. Pahiten myräkkä koetteli päivän aikana Asikkalaa, missä pahimmillaan samanaikaisesti oli sähköittä 3 500 ja Padasjoellakin 3 000 taloutta. Itä-Hämeen alueella länsituulet ottavat uutta vauhtia Päijänteeltä, jossa on myös asuttuja saaria, minne pitää mennä veneellä vikapaikkoihin. Heini Kuusela-Opas Elenialta:

- Toivoimme, että tuuli olisi pudottanut vesimärän lumen, mutta niin ei käynyt. Lehtipuut taipuivat holvikaarelle osuen sähkölinjoihin, havupuista taas katkesi oksia linjojen päälle. Ilman maakaapelointia oltaisiin nyt kuitenkin ihan eri luvuissa sähkökatkoksissa. Elenialla on 72 000 km sähkölinjaa, joista puolet maakaapeleissa.

Torstaina vikapaikkoja etsittiin neljän helikopterin avulla. Vaikeimmat vika-alueet olivat Padasjoki, Sysmä, Kuhmoinen, Hämeenlinna, Kangasala, Pälkäne ja Urjala. Eilisillasta torstai-iltapäivään mennessä sähköt on palautettu lähes 35 000 asiakkaalle. Koko maassa sähköittä oli torstaina iltakahdeksan aikaan vielä yli 6 000 asiakasta, pääosin maan keski- ja itäosassa.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella oli yli 60 tehtävää, joista 44 puunraivausta linjoilta tai teiltä. Kiivain vaihe oli kello 18-20, jolloin tehtävät vähän jonoutuivat.

 

Sakea lumipyry ja huono ajokeli sekoitti liikennettä varsinkin kaistaleella Satakunnasta Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. Itä-Suomen poliisin mukaan liikenne on pahoin häiriintynyt Etelä-Savon alueella, jossa rekkoja oli jumissa peräti kolmessa eri paikassa ja Mikkeliin menevä liikenne täysin poikki. Useampi rekka oli jumissa Uusi Ristiinantiellä, Porrassalmentien ja Heimarintien välissä. Rekkojen lisäksi myös muu liikenne on ollut kovalla koetuksella keskiviikkona.

Rataliikennekeskuksen mukaan radalle kaatuneet puut vaurioittivat sähköradan rakenteita Parikkala–Joensuu-rataosuudella keskiviikkoiltana, minkä vuoksi henkilöjunat korvattiin linja-autoilla Parikkalan ja Kesälahden välillä. Myös Pieksämäen ja Kouvolan sekä Pieksämäen ja Mäntyharjun välillä vielä torstaiaamun junia korvattiin linja-autoilla. Rataliikennekeskus ei antanut arviota korjausaikataulusta.

(MTV, Aamulehti, ESS, IS)

(Kotipihalla Nastolassa märkää lunta oli enimmillään 7 cm ja sademäärä vedeksi muutettuna päivän aikana 21 mm.)