1970 Ukkosmyrsky "Reeta" runteli Savoa

Last Updated: Sunday, 23 August 2020 15:54
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1970

 

 

07.07.1970

RAEKUUROJA

Suonenjoella ja Rautalammilla vallitsi tiistaina noin kello 16.30-17.30 ankara ukkosilma, jonka yhteydessä satoi runsaasti vettä ja rakeita. Rautalammin kirkonkylässä oli suurimpien rakeiden läpimitta 1,5-2 cm. Ukkonen rikkoi puhelinyhteyksiä ja sytytti sahapalon, jonka palokunta sai nopeasti sammumaan.

Raju ukkosilma yllätti Kuopion noin kello 18 aikaan. Muutaman minuutin ajan satoi rakeita, joista suurimmat olivat samaa kokoluokkaa kuin Rautalammilla. Rissalan säähavaintoasemalla satoi vain 2 mm, mutta kaupungissa huomattavasti enemmän.

 

 

 

20.07.1970

"HIRMUMYRSKY REETA" RUNTELI SAVOA

Puuskapäinä ajoittain 37 (19 m/s) solmun nopeudella Pohjois-Savon ylitse kiitänyt ukkosmyrsky ruhjoi puita nurin tukkien teitä, sytytteli tulipaloja, katkoi sähköjä ja puhelinlinjoja, kaatoi heinäseipäitä ja hajotti maitolaitureita ohi mennessään. Myrsky vaurioitti myös talojen keskusantenneja ja raekuurot painoivat heinät ja viljat lakoon. Joillakin seuduilla ukkosmyrsky kesti vain parikymmentä minuuttia, muutamissa pitäjissä se kierteli jopa tuntitolkulla.

 

Hirmumyrsky Reeta tuli ja runteli koko Iisalmen

Reetan päivän raju ukkosmyrsky yllätti helteisenä maanantaipäivänä yläsavolaiset ja pani sananmukaisesti tuulemaan. Iisalmeen tämä meidän oloissamme todellinen hirmumyrsky saapui hieman kello 16 jälkeen iltapäivällä. Ensitöikseen se riuhtaisi rautatieaseman veturitallin katon radalle. Illan mittaan kaivinkoneet työntelivät katon vetureiden tieltä pois. Ahmolla puita kaatui voimalinjojen päälle ja talojen katoille. Salama iski siellä myös korkeajännitejohtoon sytyttäen metsän tuleen, jonka palokunta sammutti nopeasti saatuaan hälytyksen kello 16.40.

Yläsavolaisessa maisemassa tämä ainutkertainen vieras tekaisi muutamassa hetkessä itselleen melkoisen syntilistan. Ahmolta myrsky eteni kaupungin alueelle irrottaen vanhan kirkon kellotapulin katosta palasia lennättäen niitä kirkon katolle, johon tuli reikiä. Uuden kirkon rappausta karisi melkoinen määrä tiilikaton päälle. Samalta aukiolta kaatui hopeapaju juurineen kumoon ja kolme hopeapajua katkesi. Kirkonkylän kansakoulun luona pirstoutui kaksi koivuvanhusta.

Pappilan tv-antenni vääntyi pahanpäiväisesti, mutta Skippy kengurun ihmeelliset seikkailut jäivät näkemättä lähes kaikissa muissakin taloissa. Ainoat, joita Reeta ei tuntunut häiritsevän, olivat Visan järjestämien nuorten PM-kilpailujen yleisurheilijat, jotka sateesta ja salamoinnista piittaamatta suorittivat lajejaan.

Iisalmelaisille puhelinteknikoille Reeta toi täystyöllisyyden. Puoli kahdeksan aikaan kerrottiin, että yhteydet olivat poikki lähes kaikkiin suuntiin. Varsinkin Pyhäsalmen ja Varpaisjärven suuntien kerrottiin olevan "katastrofaaliset".

Kiuruveden Ruutanan suunnassa ukkosmyrsky kaatoi puita maanteiden varsille ja niiden päälle katkaisten liikenteen. Osa puista oli lyhentynyt vain latvansa verran, osa kaatunut juurineen. Kello 18.30 palokunta hälytettiin Ruutanalle, missä kunnan omistama opettaja-asuntola oli syttynyt salamaniskusta. Se paloi maan tasalle.

Reeta oli kovin ukkosmyrsky Iisalmen seudulla 30 vuoteen. Vanhat kaupunkilaiset muistivat vielä kesän 1941, jolloin vastaava myrsky repi kymmenittäin puita Iisalmen ja Lapinlahden välillä.

 

Savo kaaoksessa

Varpaisjärvellä riehui pyörremyrsky puolisen tuntia kaataen tuhansia runkoja puita. Reittiöön johtava tie oli monesta kohdin poikki, niin myös sähköt ja osa puhelinliikenteestä. Ukonilma alkoi noin kello 15.50 jatkuen yli neljä tuntia.

Kuopiossa ukkosmyrsky ylitti kaupungin jyrinän ja rankkasateen saattelemana. Kuopion puhelinaluetoimistosta kerrottiin, että Joensuun suuntaan katkesivat kaikki yhteydet ja seitsemän yhteensä 12 -kanavaisesta kantoaaltojärjestelmästä oli vialla ukkosen jäljiltä ja lisäksi kymmenkunta 3-kanavaista kantoaaltojärjestelmää. Korjaukset saatiin tehtyä todennäköisesti jo ennen aamua.

Rissalan sääasemalta kerrottiin ukkosmyrskyyn liittyneen tuulennopeuden olleen 23 solmua (noin 12 m/s) ja pahimpien puuskapäiden 37 solmua (noin 19 m/s). Vettä tuli 17,6 mm ja ylin arvo mitattiin 30,5 mm:ksi.

 

Pieksämäellä hieman ennen kello 17 puhjennut raju ukonilma kaatoi runsaasti puita ja katkoi sähkölinjoja. Teille kaatuneet puut pitivät illalla jonkin aikaa Pieksämäen täydellisesti maantiemotissa. Runsaimmat vahingot syntyivät aivan kaupunkialueella. Puita kaatui tielle mm. Kukkaronmäessä, Joroisten ja Mikkelin teillä. Naavatiellä talon päälle kaatunut puu särki kattoa. Myrsky repäisi irti muuntajan katon Nikkarilassa.

Kaupungin sähkölaitoksen kaikki irrotettavissa oleva työväki komennettiin korjaustöihin. Muutamin paikoin olivat sähkölinjat kokonaan maassa. Sähkölaitokselta kerrottiin, että linjavikoja päästään korjaamaan vasta seuraavana aamuna. Myös Haukivuorella ja Virtasalmella oli puita kaatunut runsaasti teille. 

 

Ukkosmyrsky koetteli myös Mikkelin ympäristöä. Kaatuneiden puiden aiheuttama sähkökatko kesti Ristiinassa useamman tunnin ja Sappilassa paloi viljankuivaamo maan tasalle. Mäntyharjulla syttyi kolme tulipaloa, joista suurin oli Halmeniemen maamiesseurantalon palo. Hirvensalmen keskustassa kaatoi tuuli tervaleppäkujaa. Juvan-Virtasalmen maantielle kaatui parisenkymmentä puunrunkoa, jotka pirstoivat täysin puhelinyhteydet.  Juvan tiemestaripiiri sai tien raivatuksi, mutta katkenneet puhelinpylväät ja maahan painuneet johdot veivät enemmän aikaa.

Kangasniemen kirkonkylän läheisyydessä sijaitsevalta Lapaskankaalta tuuli kaatoi kymmeniä tukkirunkoja. Puhelinyhteydet ja sähköt olivat poikki useita tunteja. Mikkelin kaupungissa kaatui Tuomikadulla suuri petäjä ja Pirttiniemen puistossa koivu kioskin katolle. Myös maalaiskunnan alueella kaatui puita.

 

Joensuu: Kadut kanavina, puistot pengottuina

Yhdeksän boforin myrsky ja kolme tuntia kestänyt kaatosade runtelivat pahoin Joensuun kaupungin puistoja ja omakotitaloja maanantaina. Yli 30 asteen helle muuttui kello 15 ukkosmyrskyksi, joka riehui voimakkaimpana kaupungin länsiosissa. Palokunta sai kuusi hälytystä, mutta tulipaloista ei koitunut huomattavia vahinkoja.

Kaupungin kadut muuttuivat monin paikoin vesialtaiksi ja vettä oli jopa puoli metriä. Vettä virtasi kellareihin. Suurimmat vahingot koituivat puistojen turmeltumisesta ja puiden kaatumisista omakotitalojen kattojen päälle. Esimerkiksi Linnunlahden männikkö muistutti taistelutannerta, sillä sadoittain runkoja oli kaatuillut ja katkennut. (Savon Sanomat 21.7)