1900-luvun alkupuolen myrskypoimintoja

Last Updated: Thursday, 04 March 2021 11:24
Written by Leevi Korpela

2-3.10 1912

ANKARA LUMIMYRSKY

Lokakuun 2-3 päivinä v. 1912 riehui maassamme ankara lumimyrsky, joka lienee voimakkain meillä viimeisen sadan vuoden aikana sattunut. Myrskyn aiheuttanut matalapaine saapui maahamme lounaasta. Sen keskus oli 2. päivän aamuna Hangon seuduilla ja 3. päivän aamuna Itä-Suomessa Joensuun luona. Tuulen voima oli suurimmillaan 2. päivänä, jolloin se kohosi Pohjanmaalla 11-12 boforiin (28-32 m/s).
Myrskyn yhteydessä satoi maassamme Lappia lukuunottamatta harvinaisen paljon lunta --Pohjanmaalla ja Kainuussa paikoitellen yli puoli metriä. Kovan tuulen takia lumi ajautui valtaviin kinoksiin, joista suurimmat olivat yleisesti 100-200 cm, paikoitellen jopa 300-450 cm korkeita. Voimakas kinostuminen häiritsi pahasti postin kulkua ja liikennettä estäen ne paikoitellen kokonaan.
Vuodenaika huomioon ottaen varsin erikoisena tapauksena mainittakoon, että Raumalta puolenpäivän aikaan lähtenyt juna pysähtyi kinoksiin Kokemäellä. Myrsky aiheutti metsässä suurta tuhoa. Yksistään Kokkolan kaupungin alueelta myytiin myrskyn jälkeen 100000 kaatunutta tukkipuuta ja kokonaistappiot koko maassa arvioitiin miljooniksi rungoiksi.
Myrskyn vaikutuksesta vesi laski Perämerellä jopa 275 senttiä. Matalan veden takia pysähtyi laivaliikenne Oulun ja Kemin satamissa. Rantoja jäi pitkälti kuivaksi ja mereen laskettuja kalanpyydyksiä kuivalle maalle. (vuoden 1966 Sääkalenterista)

 

SANOMALEHTIEN UUTISIA

(Tuonaikainen "uutisvirta" oli tietenkin kaukana reaaliaikaisesta. Niinpä myrskyn jälkeisenä päivänä Helsingin Sanomien ainoa uutinen sääilmiötä koskien pohti lumisateen varhaista ajankohtaa ja matalapaineen ilmanpaineita).

 

Seuraavassa muutamia otantoja otsikolla

"TOISPÄIVÄISESTÄ JA EILISESTÄ MYRSKYSTÄ"   Helsingin Sanomat 4.10.1912

Jo toissa iltana 9:n aikaan alkoi sataa vähän lunta, mutta yöllä lumentulo kiihtyi ja eilen aamulla näki heräävä Helsinki katot valkeina ensilumesta. Lumisade jatkui sitten koko torstaipäivän niin, että sitä oli illalla 8 aikaan kertynyt 11 cm. Omituisilta näyttivät lumivaipassaan etenkin lehtipuut, joiden lehdet eivät kaikki olleet vielä edes kellastuneetkaan.

Harvinaisen aikainen oli tämä lumisade ja lämpimän kesän jälkeen tuntui, kuin aivan liian pian olisi siirrytty kesästä talveen. Ensilumi tuli kuukautta normaalia aikaisemmin, mutta v. 1906 ja 1883 ensilumi saatiin jo syyskuun viime päivinä. Jyväskylästä päin on kerrottu tiellä olevan lunta "polvia myöten".

Tällaisen tuiskun sattuessa panee väkisinkin miettimään, mikä aiheutti näin äkillisen talven tulon? Viime sunnuntai-iltana alkoi ilmanpaine tasaisesti alentua noin 770 mm (1027 hPa) lukemista. Maanantaina kello 21 se oli 761 (1015), tiistaina samaan aikaan 744 (992) ja keskiviikkona klo 20 722 mm (976 hPa), jonka jälkeen se alkoi nousta ollen torstai-iltana 751 mm (1001 hPa). Nopeimmillaan ilmanpaine aleni 2 mm/h keskiviikkoyönä kello 24-6 välisenä aikana. "Olisi nähnyt, miten elohopea ihan silmissä laskeutui ja aneroibi-ilmapuntarin viisari kulki jotenkin nopeasti vastapäivään, ennustaen huonoa ilmaa."

Syy nopeaan ilmanpaineen alenemiseen oli jo maanantain sääkartalla nähtävissä. Minimin keskus oli Englannissa (750 mm). Tiistaiaamuun mennessä oli minimin keskus syventynyt 10 mm ja Pohjanmerellä hyvää vauhtia tulossa meille päin. Keskiviikkoaamuksi se oli ehtinyt jo Lounais-Suomeen ja syventynyt todelliseksi myrskykeskukseksi (725 mm). Tuuli oli kiihtynyt paikoin 8 beaufortiksi ja "tahtoi ihan repiä vaatteet päältä". Kello 9:n aikaan tuuli jo luoteesta kääntyen yhä enemmän pohjoisen puolelle "läpitunkevan viiman tuodessa meille hyvin alhaisen lämpötilan. Myöhemmin aleni ilman lämpötila tuntuvasti kylmä-asteitten puolelle." Helsingissä yön minimi oli -2,2 astetta ja torstaina päivälläkin -2 astetta.

 

Helsingin Sanomat 5.10

VIIME MYRSKYN TUHOJA

Keskiviikkoa vasten yöllä raivosi myrsky harvinaisen ankarana Uudenkirkon (entinen Suomen kunta Karjalankannaksen Suomenlahden puoleisella rannikolla, Neuvostoliitolle luovutetulla alueella) rannikolla. Tällaista myrskyä ei ole ollut miesmuistiin ja se kaatoi monesta kohdin laajalti metsää.

Jukkolan, Vitikkalan, Hännilän ja Vohmalan kylien kohdalla oli ankkuroitunut kymmenkunta Pietarista palannutta uusikirkkolaista rannikkoalusta. Laivojen ankkurit eivät kuitenkaan kestäneet myrskyssä, vaan seitsemän alusta ajautui rannalle murskautuen hylyiksi. Eräässä laivassa oli kaksi miestä yötä ja kun laiva alkoi ajautua rannalle, saivat miehet purjeita levitetyksi ohjaten aluksen ulapalle. Mikäli tiedetään, ei yhtään ihmistä ole onnettomuudessa menettänyt henkeään. Näin useata laivaa ei Itä-Suomessa ole yhdellä kertaa tuhoutunut sitten vuoden 1891, jolloin Koivistolla ajautui rannalle toistakymmentä alusta.

 

Rajuilma Vaasassa

Miesmuistiin ei moista myrskyä täällä ole ollut. Hovioikeudenpuistosta esimerkiksi oli kaatunut puu toisensa viereen, toiset katkenneina, toiset juurineen maasta. Kuuset olivat kaatuneet, koivut osin jäivät pystyyn. Ulkona liikkuminen oli miltei hengenvaarallista. Ihmisiä kaatui kadulle, toisia viskeli myrsky pitkiä matkoja, toiset taasen pitivät kiinni rakennusten seinistä, jopa tuntikausia. Oli kovin omituista nähdä tätä sekamelskaa kadulla, usein kääntyi se suorastaan koomilliseksi.

Vielä torstainakin oli rajuilma raivoamassa, iltapuolella alkoi kuitenkin tasaantua.

 

Myrsky Kauhajoella

Ilmatieteelliseen keskustoimistoon on Kauhajoelta saapunut seuraavansisältöinen tiedonanto: Tämän kuun 2 p. osoitti lämpömittari 0 astetta ja puhalteli kohtalaisen kova pohjatuuli. Kello 12  se oli kiihtynyt myrskyksi ja lämpötila aleni -2 asteeseen. Tuulen mukana tuli päivän mittaan sakeneva lumipyry ja seuraavan päivän valjettua oli lunta muutamin paikoin toista metriä. Myrsky raateli aitoja ym. mutta kukaan ei kuullut muuta kuin myrskyn pauhun.

 

Höyryveneliikenne keskeytynyt Oulussa meriveden paettua

Äskeinen koillismyrsky on vaikuttanut sen, että vesi on Oulun sisäsatamasta paennut miltei tykkänään. Kaupungin ja Hietasaaren välillä ainoastaan syvimmistä urista vesi virtaili ja kaupungin rannasta katsoen yhtenäinen kuiva maa näytti ulottuvan miltei saarelle saakka.

Vesi oli laskeutunut lähes kaksi metriä tavallisesta korkeudestaan. Siksipä pohja lukuisissa paikoin paistaa ja ainoastaan syvimmissä uomissa oli vettä. Venevalkamat olivat aivan kuivillaan ja veneet pitopaikoillaan kaukana rannasta. Kuivin jaloin olisi nyt päässyt ilman siltaakin Vänmannin saarelle ja Pattihuoneen ja Pikisaaren välille oli syntynyt kymmeniä maakaistaleita.

Hietasaaren ja kaupungin välinen höyryveneliikenne oli koko keskiviikkopäivän keskeytyksissä. Toppilansalmen-kaupungin yhteyttä koetettiin ylläpitää, mutta lopulta vain "Triz" yksinään koetti ryömiä matalikkojen ohitse. Höyryveneet, jotka olivat päivällä ulkona, tarttuivat kiinni kareille päästen vain vaivoin irti.

 

Tukkilautta hajosi Hangon lähellä

Keskiviikkona raivonnut myrsky aikaansai melkoiset vahingot merionnettomuudessa Hangon lähellä. Hinaajalaivat Otto ja Otto 2 olivat hinanneet 10 000 ja 12 000 tukkia käsittävää tukkilauttaa ja päästyään tiistai-iltana Hangon tienoille ajautuneet lounaistuulen painaessa suojaiseen paikkaan Nyhamnin  luokse. Keskiviikkona kääntyi kuitenkin tuuli, kuten tunnettua, äkkiä luoteiseksi ja ankarassa aallokossa suojattomaksi jäänyt lautta hajaantui kokonaan. Myrskyssä eivät hinaajat voineet tehdä mitään, vaan tukit ajautuivat merelle kohti Viron rannikkoa, minkä vuoksi tuskin on mitään toiveita niiden takaisin saamiseksi. Vain muutamia satoja tukkeja saatiin pelastetuksi Hangon edustan saaristosta.

Myrsky katkaisi kolme Uudestakaupungista Ruotsiin kulkevaa sähkölennätinkaapelia ja vain yksi linja on ehjänä. Kaksi kaapelia katkesi Isokarin kohdalla, yksi Ahvenanmaalla.

 

Myrsky ja tulva Pietarissa

Pietari lokak. 3 p:nä. Ankaran myrskyn takia on Nevan vesi kohonnut noin 6 jalkaa aiheuttaen tuhotulvia Pietarissa. Kello 4 aamulla oli suurin osa Kamenno-Ostrovia  veden peitossa, kaikki alavimmat paikat Krestovskin saarella ja koko Staraja Derevnja veden vallassa. Keskikaupungilla on vesi tunkeutunut melkein kaikkien talojen kellarikerroksiin. Vettä on paljon Aleksandrovskinkadulla ja Aleksanterin puistossa. Pietarin kaupunginosassa sijaitseva suojeluosasto on veden vallassa. Eläintarhaa ympäröi vesi. Liikenne joillakin silloilla on keskeytynyt. Paljon istutuksia ja nuoria puita on tuhoutunut ja telefonilankoja rikkoutunut. Ihmisiä ei liene hukkunut.

Prestovski ei koskaan ole ollut niin suuren hävityksen alaisena kuin nyt. Joka askeleella tapaa tiellä juurineen kaatuneita puita. Pari tehdasta on veden vallassa, sillat poissa, tieyhteydet keskeytyneet. Jelaginin saaresta Neva-joen suistossa kaatui yli 40 puuta juurineen.

Laivoja on tuuliajolla ja useita laivoja on hukkunut (uponnut). Laivaliikenne Nevalla sekä mm. Kronstadtiin on keskeytynyt. Myöskin Pietarin kihlakunnasta on saapunut tietoja myrskyn tuhoista.

 

____________

Ilkka 5.10.1912

ANKARA LUMIMYRSKY

Ankara lumimyrsky 2-3 päivinä toi noin 30 cm paksulti lunta ja myrskyn kanssa kokosi aukeille 2 metriä paksuihin kinoksiin. Lumimyrsky on maaseudulla täyttänyt tiet kinoksilla sekä kaadellut metsistä hyvin paljon puita, repinyt kattoja ja tuulimyllyjen siipiä, kaadellut puhelinpylväitä ym. Liike maanteillä keskeytyi kokonaan, postitkin myöhästyivät vuorokaudella.

Toivotaan hartaasti, että lumi vielä sulaisi jotta nekin joilla on vielä turnipsia ja perunoita maassa, saisivat omansa pois. Syyskynnötkin on vielä kokonaan tekemättä. Näin aikaista talventuloa eivät vanhatkaan muista. Tuomikylästä ilmoitetaan, että siellä on mainio rekikeli, kun kinokset vain tasataan.

Kurikassakin myrsky kaatoi tavattoman paljon metsiä. Varsinkin metsät, joissa on edellisvuosina suoritettu harvennushakkuita, ovat kaatuneet suorastaan paljaiksi. Lunta pyrytti samalla kujat niin täyteen, ettei paikoin olisi päässyt eteenpäin kuin lentämällä. Suurimmalta osalta maanviljelijöitä ovat kevätvilja vielä kokoamattomina vainioilla, juurikasvit maassa jne.

Vanhemmat ihmiset lohduttelevat sillä, "että on ennenkin tämänlaista nähty". Sanovat näet tasan 40 vuotta sitten syksyllä 1872 olleen samanlaisen ja kenties pahemmankin "metsänkaatomyrskyn".

 

Ilkka 8-12.10:

Myrskyn tuhoja Töysästä. Vallinnut ankara lumimyrsky teki paikoittain suurta vahinkoa kaataen metsiä, repien kattoja. Yhdestä talosta vei toisen puolen riihen kattoa, yhden talon saunankaton, eräästä torpasta tuvan katon ja kaatoi tornin, useiden asumusten kattoja oli kohotellut vaan ei vienyt kokonaan. Useita luhtaladon kattoja myrsky vei jättäen heinät taivasalle.

Kova oli myrsky Alajärvelläkin viime viikolla. Se repi ja reuhtoi oikein arveluttavasti, kaatoi paljon puita metsästä juurikkaaseen ja teki muutakin vahinkoa. Mitähän ne tuollaiset myrskyt tietänevät?

Paljon metsiä kaatui myös Ilmajoella. Oikein on puita maassa kuin heinäluokoa. Peljätään jo hintainkin alenevan, kun on niin paljon myytävää, eikä monikaan luule itse ennättävänsä kaikkia korjata. Niinikään kaatoi myrsky tuulimoottorin Iittalassa ja Seppälässä ja vahingoitti muulla tavalla melkein jokaista.

Lumien sulaessa tulivat tulvat. Vesi kohosi pelloille joenuomistaan vieden mukanaan tuhoon suuret määrät viljaa.

 

Kohtalonsa kokeneita

Huittinen. Lumeen sortuneena löydettiin maantieltä viime keskiviikkoaamuna torppari Kalle Mäenpää Vampulasta. Vainaja oli ollut hevosen kanssa matkalla Vampulaan päin, kun hän kovassa myrskyssä uupui tielle hevosen jatkaessa matkaa kotiin päin vielä 7-8 kilometrin matkan. Paleltunut kuoli Lauttakylän lääkärin luona tuntoihinsa tulematta.

Laitilassa paleltui kuoliaaksi paluumatkallaan Turusta viime keskiviikkona 40-vuotias torppari Juho Hepojoki. Hän oli jo lähellä kotikyläänsä jollain tavoin ajanut hevosineen tien viereen kumoon. Jäljistä päätellen oli hän onnettomuuden jälkeen kulkenut tiellä sinne tänne ja lopulta väsyneenä kaatunut ja ankarassa lumimyrskyssä onneton paleltunut kuoliaaksi tiellä. Hevonen tavattiin puolinääntyneenä tien varresta, missä se kaatuessaan oli joutunut kahden puun väliin.

Suomussalmella epäiltiin postimiehen hukkuneen myrskyssä.

Myrskyn jälkeen odotettiin monesta aluksesta levottomina tietoja, minne ne ovat miehistöineen joutuneet. Muun muassa himankalaisen laivurin alus oli matkalla Raahesta Vaasaan, mutta ei ole vieläkään saapunut.

 

_________

Kaleva 5.10

VIIME MYRSKY

Tiistaipäivänä alkanut myrsky jatkui valtavalla voimalla yöllä ja osaksi vielä torstaiaamunakin saaden aikaan kaikenlaista tuhoa sekä kaupungissa että ympäristössä. Vesi pakeni Oulun sisäsatamasta lähes tykkänään. Torstaina keskipäivällä se oli alimmillaan, 7 jalkaa alle tavallisen vedenkorkeuden.

Veden pakenemisen takia venevalkamat olivat aivan kuivilla ja 40 miestä ryhtyi luomaan maata pois niiden syventämiseksi. Paikoin kaupunkilaiset pyydystivät kauhoilla ja lipoilla kaloja lätäköistä, joihin niitä oli paenneen veden jäljiltä jäänyt.

Puita kaatoi myrsky koko joukon Kajaanin maantien varrelta sekä kaupungin että Knuutilan metsistä. Nähtävästi on samoin ollut muissakin metsäpaikoissa. Myös telefoonilangat maaseudulle myrsky sotki. Puhelinjohtoja on myrsky katkonut koko maassa äärettömät määrät.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä myrsky särki Oulujoen kirkon tuulenpuoleisen katon. Tuuli kiskoi irti joenpuoleisen levyvuorauksen, nosti sen ylös yhtenä telinä ja lennätti purjeena alas, jossa se sitten makasi muodottomana röykkiönä. Juna myöhästyi lähes kolme tuntia Seinäjoen eteläpuolella vallinneen lumimyrskyn vuoksi. Oulussakin tuli toissayönä jonkun verran lunta muodostaen aikalaisia kinoksia, mutta pahempi lie etelämpänä ollut.

 

Kaleva 8-9.10

Haaksirikkoja. Kaikkialta maastamme saapui tietoja viime viikon myrskyn tuhotöistä. Suurimmat tuhot ovat tapahtuneet merellä pitkin koko Suomen rannikkoa. Useita laivoja on näet joutunut haaksirikkoon.

Raumalainen parkkilaiva Biriä oli syyskuun 18 p:nä lähtenyt Neustadtista painolastissa matkaan Raumalle. Aluksen arvellaan olleen aivan lähellä päämäärää, kun äskeinen myrsky puhkesi raivoamaan ja laiva ilmeisesti joutunut tuuliajolle. Alus ajautui Ahvenanmaan Eckerön saaristoon, jossa se karilta karille hypeltyään on lopulta tarttunut kiinni. Miehistö, jonka onnettomuuden nähneet eckeröläiset pelastivat, oli ankarasta taistelusta aaltoja vastaan lopen väsynyt.

Turun saaristossa eräs Kokkolasta kotoisin oleva suuri kaljaasi joutui myrskyn hätiin ja upposi vain mastonhuippujen jäädessä pinnalle. Miehistö pelastui täälläkin.

Viime torstain myrskyssä ruotsalainen kuunari haaksirikkoutui Uudenkaupungin edustalla. Laiva tavattiin ajelehtimasta miehistöttä. Kuunarista löydettiin yhden miehen ruumis ja arvellaan, että muut 7 miestä ja kapteeni ovat hukkuneet.

 

________________

Savon Sanomat 7.10

"TALVEN ESIMAKUA"

Olipa se aika nujakkaa se lumentulo viime torstaina. Monen lienee tämä tilapäinen talvi yhyttänyt "kesänööpeleissä", varsinkin hitaiset potatinnostajat. Satoi räntää silmät, korvat täyteen ja tuuli niin järjettömästi, että eipä köyhät kunnolle tahtoneet pysyä pystyssä. Telefoonilangat vonkuivat kuin tusina kurtiseeraavia kissoja, puut taipuivat ja oksat paukahtelivat poikki, varsinkin jos sattui hiukan rosoista, lahoa tai kieroa kohtaa, sillä myrskyllä on se ominaisuus, että se puhdistaa.

Pikkupojille on lunta jo tarpeeksi hiihtourheilun harjoittamiseen katuvierillä, ja mäenlaskuun alas Luuperinrinteeltä. Oikeita suksia sääliessään niiden asemesta käytettiin viinitynnyrin kuvelautoja kolutessa alas jääpeitteisiä kallioita.

Omituisilta näyttävät maisemat, kun on lumi maassa ja vielä vihreä lehti puussa. Harvoimpa sattuukaan näin aikaista ja tuimaa tuiskua. Jumalanilma oli parhaimmillaan niin voimakas, että sen aikana oli ahtaalla kadulla, jota pitkin Puhurinpoika pyyhkäisi, hyvin vaikeaa vaeltaa vastavirtaan. Varsinkin naisilla oli täysi työ eteenpäin pyrkiessään, kun hameenhelmat kietoutuivat alaulottimiin tiukasti kuin kuori makkaraan.

Mutta kovimman tingan teki tuuli eräälle ylianniskelusta tulevalle ukkelille, joka litistyi kauppahallin seinää vasten, eikä päässyt tuumaakaan eteenpäin, vaikka saikin suojaa siinä samassa paikassa luullakseni ainakin noin varttitunnin verran, ennen kuin tuli armelias passipoliisi, joka sitten yhtä armeliaan isvossikan kanssa vei ukon torin toiselle puolen suojaiseen poliisiputkaan, jossa ei maailman myrskyt pauhaa.

                                                                                                                                                                                               5.10.12 Arolan Aaro

Savon Sanomat 9.10

Raju myrsky raivosi Vesannolla t.k. 2 ja 3 p:nä kaataen monin paikoin puitakin aivan tuhansia. Myrskyn ohella satoi lunta, että tavattiin kinoksia 2:kin metriä korkeita. Työtä oli ihmisillä saadakseen lampaansa moisesta ilmasta kunnialla ihmisten ilmoille, jotka useimmilta olivat jääneet laitumelle ennen myrskyn alkua.

Suuremmoinen lumipyry vallitsa Rautavaarallakin t.k. 2 ja 3 p:nä. Lumesta keräytyi 1½ metriä korkeita kinoksia. Luonnollista on, että tällaisesta liian aikaisesta talvesta koitui useita vahinkoja. Niinpä myöhästyi Nilsiästä tuleva posti 5 tuntia.

Samaan aikaan meni seurakunnan kirkkoherra Nurmekseen virantoimitukseen ja lienee sinne talvehtinut, koska ei pyhäksikään saapunut, joten kirkko sai olla autiona. Vieläpä sattui yksityisiäkin papintarpeessa olevia, mutta minkä teki, kun luonto oikkunsa näyttää.

 

Savon Sanomat kertoi myös kahden laivan karilleajosta sisäjärvillä myrskysäässä. Äänekoski-yhtiön omistama höyryalus "Keitele" ajoi torstaina sakeassa lumipyryssä karille Keitelejärvellä, lähellä Nininientä. Laiva sai vuodon ja upposi, mutta jäi yläosaltaan pinnan yläpuolelle. Laivaväki pääsi veneillä maihin. Hinaajalaiva "Toimi" ajoi Ollinkarille lähellä Vehmersalmea, mutta ei juuri kärsinyt vahinkoja.

 

_________________________________________________________

Ilmatieteen laitoksen I l m a s t o k a t s a u s - lehti lokakuu 1912:

Kovia tuulia ja myrskyjä vallitsi maassamme 2 ja 3 p:nä. 725 mm:n (967 hPa) syvä minimi kulki Etelä-Suomen yli ja kun ilmanpaine-eroitukset läheisyydessä olivat suuret, kiihtyi tuuli paikoin 8-9 Beafort'in vahvuiseksi myrskyksi. Kaatamalla suuret määrät puita tuotti tämä myrsky paljon vahinkoa. Pohjanlahden pohjoisissa osissa aleni vesi tavattomasti, sillä myrsky puhalsi siellä koko ajan pohjoisesta; useita laivoja tarttui pohjaan kiinni ja kalastajien pyydyksiä jäi kuivalle maalle.

Lumisateita sattui lokakuussa runsaasti. 2 ja 3 p:n rajuilmain aikana satoi vuodenaikaan nähden aivan harvinaisen paljon lunta. Ahvenanmaallakin sitä kertyi 25 cm ja Pohjois-Suomessa vielä paljon enemmän. Yleisesti saatiin jompana kumpana päivänä yli 30 mm, Hattulassa 2 p:nä 49 mm ja Pielisjärvellä 48 mm.

 

Myrskyn laajuutta kuvasivat saman lehden Havainnontekijäin muistiinpanot:

Turun ja Porin lääni

Uusikaupunki: Harvinaisen kova myrsky raivosi 2 p:nä. Satoi niin runsaasti lunta, että oli 1-1½ metrin korkeita kinoksia. Myrsky kaatoi suuret määrät puita kaupungin ympäristössä. Lyökin edustalle ajautui ruotsalainen kuunari, kaksi muuta laivaa haaksirikkoutui.  Paljon puita kaatui myös Hinnerjoella ja HuittisissaEura: Kaatui paljon puita ja lunta satoi runsaasti muodostaen aina 90 cm korkuisia kinoksia.  Tyrväältä raportoitiin suurista kinoksista.  Kokemäki: Myrskyn aikana satoi runsaasti lunta ja Kokemäenjoki paisui toista metriä.  Pori: 2-3 p:nä kaatui lähellä olevissa metsissä suuret määrät puita.  Parkano: 2-3 p:nä vallitsi hirmuinen myrsky, joka repi suuret joukot puita juurineen. 

 

Hämeen lääni

Jokioinen: 2-3 p:n myrskyssä kaatui suuret määrät puita Lammin kankaalla.  Hämeenlinna: 2 ja 3 p:n välisenä yönä satoi lunta niin runsaasti, että katujen pohjoispuolella oli ainakin metrisiä nietoksia.  Kuhmoinen: 2-3 p:nä vallinnut myrsky kaatoi paljon puita ja satoi lunta niin, että sitä kokoontui toisin paikoin 1½ m korkeiksi nietoksiksi.

 

Viipurin lääni

Johannes: 2-3 p:nä vallinnut myrsky kaatoi aitoja ja harvemmissa paikoin puita.  Hamina: Myrskyn aikana nousi meri niin paljon, etteivät vanhemmatkaan muista sellaista nähneensä. Puita kaatui ja aitoja särkyi.  Suursaari: Myrsky kaatoi puita metsässä ja tempasi eräästä talosta katon. Lunta satoi 20-30 cm.  Valkjärvi: Kova myrsky kaatoi paikka paikoin puita ja lunta satoi 10-15 cm.

 

Kuopion lääni

Vesanto: 2-3 p:nä vallinnut myrsky kaatoi paljon puita.  Rautalampi: Myrskyn aikana kaatui paljon puita ja satoi runsaasti lunta, joissain paikoin kujissa lumi ylsi miehen korkeudelle.  Kuopio: Myrsky kaatoi lennätinpylväitä ja metsää ympäristöllä.  Iisalmi: Myrskyn ohella satoi paljon lunta, tasaisesti 80 cm, kinoksissa 1,7 metriin saakka.  Kiuruvesi: Lunta satoi yleensä 35 cm ja kinoksiin kokoontui 2 metriä.  Valtimo: Myrsky kaatoi puita.

 

Vaasan lääni

Vaasa: Ukkosta kuultiin 2 p:nä.  Kokkola: 2-3 p:n myrsky kaatoi saaristossa kaiken nuoren metsän. Kinokset Kokkolan kaupungissa kohosivat 2,6 metrin korkeuteen.   Toholampi: Myrskyjen aikana satoi metsiin lunta noin 20 cm ja ilmestyi 185 cm korkuisia kinoksia. Puita kaatui suuressa määrin.  Konginkangas: Myrsky kaatoi suuret määrät puita ja satoi paljon lunta, niin että syntyi aina 190 cm korkuisia kinoksia. 

 

Oulun lääni

Kemi:3 p:nä vallitsi kova myrsky, jonka aikana kaatoi puita ja meri aleni 2 metriä tavallisesta.  Karihaara: 3 p:n aamuna oli meri alentunut 2½ metriä, josta johtui, että laivat tarttuivat pohjaan ja kalastajain verkot jäivät kuiville.  Kuivaniemi: 2 ja 3 p:nä vallitsi kova myrsky, joka kaatoi puita, jopa 30-50 cm paksuisiakin. Vesi meressä aleni  noin 1,5 metriä, joten voitiin kuivin jaloin kulkea ½ km päässä oleviin saariin.  Kuhmoniemi: Kova myrsky kaatoi puita ja telefoonipylväitä.  Suomussalmi: Myrskyn aikana 2-3 p:nä muodostui 106 cm korkuisia kinoksia. 

 

 

 

1928 KESÄLLÄ

SUOMEN TUHOISIN SALAMANISKU

Heikki Virtanen näki nelivuotiaana sellaisen salaman tuhon, että se on piirtynyt kirkkaana mieleen.
Oli vuosi 1928. Heikki-poika pääsi isänsä kanssa Parkanon kirkkoon, joka korjauksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. Kansaa oli niin paljon, että he joutuivat jäämään eteiseen, ja se koitui heidän pelastuksekseen. Salama iski erilliseen kellotapuliin ja siitä kirkkoon. Neljä ihmistä kuoli. Yhdeltä heistä paloivat vaatteet kravattia lukuunottamatta päältä. Shokissa mies lähti pyöräilemään kotia kohti, mutta kuoli matkalle.
Kirkko syttyi tietenkin palamaan, mutta mahtava rankkasade sammutti palon alkuunsa. Tapaus on tiettävästi pahin salaman aiheuttama onnettomuus Suomessa. (Apu-lehti v. 2003)