2004 Kontiolahden tuhoisa trombi, Rafael ja Panu

Last Updated: Tuesday, 05 November 2019 18:46
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 2004

 

 

 

31.01-1.02.2004

VUOSIKYMMENEN PAHIN LUMIMYRÄKKÄ koetteli koko Etelä-Suomea. Viikonlopun aikana liikkui kaksi lumipyryaluetta Suomen yli koilliseen matalapaineen kulkiessa maamme länsipuolitse pohjoiseen. Lunta satoi eniten linjan Kristiinankaupunki-Tampere-Joensuu eteläpuolella ja runsainta pyry oli etelärannikolla, Salpausselän eteläpuolella ja Lohjan harjulla.

Lumipeite kasvoi Uudellamaalla yleisesti 20-30 senttiä. Suurimmat viralliset lumipeitteen kasvut olivat Helsinki–Vantaan 32 cm, Lohjan 31 ja Nurmijärven 26 cm. Tällaiset sademäärät ovat harvinaisia, mutta eivät ennätyksellisiä. Edellinen vähintään vastaava tilanne sattui Ilmatieteen laitoksen  tilastojen mukaan 17.2.1999. Lahden korkeudella lumipeite kasvoi 17 senttiä (sademäärä 22 mm), mikä navakan tuulen nietostamana riitti sekin sekoittamaan liikennettä pahoin ja aiheutti mm. postinjakeluun poikkeuksellisia ongelmia kaupungin alueella.

Pohjois-Suomea myöten ajokeli oli huono, etelässä erittäin huono. Lukuisia peltikolareita ja tieltä suistumisia sattui, mutta pahoilta onnettomuuksilta vältyttiin. Riittävän huono keli piti ajonopeudet pieninä.

Rautateillä lähinnä Helsingissä oli vaihdeongelmia runsaan lumentulon vuoksi ja pieniä myöhästelyjä sattui.

Vähäisiä sähkökatkoja esiintyi pääasiassa Lounais-Suomessa märän lumen taivuttaessa puita ja oksia linjoille.

Lumipyry ja laitevika sekoitti Helsinki-Vantaan lentoliikenteen pariksi tunniksi sunnuntaina alkuillasta. Saapuvia koneita jouduttiin ohjaamaan muille kentille, kun pahimman myräkän aikana vain yksi kiitotie pystyttiin pitämään avoinna. Lauantaina vastaavasti Turusta jouduttiin  koneita ohjaamaan Helsinkiin. Muutamia vuoroja myös peruttiin kokonaan.

Kova tuuli aiheutti laivoille joitakin reittimuutoksia lounaisilla merialueilla. Utössä tuuli pahimmassa mitatussa puuskassa 32,8 m/s.

 

 

 

02.03.2004

TALVIMYRSKY "VIRVE" RAVISTELI POHJANMAATA  

Vaasan seudulla tuuli puhalsi kovimmillaan tiistaiaamun ja aamupäivän aikana jopa yli 30 m/s. Kova tuuli ja lumipyry aiheuttivat liikenneongelmia. Suomen pisin silta Raippaluodossa jouduttiin sulkemaan aamulla hieman kello kahdeksan jälkeen. Noin kello 11 silta avattiin ja liikenne pääsi kulkemaan avustettuna vuoroin kummastakin suunnasta. Tilanne normalisoitui myöhemmin iltapäivällä. Raippaluodon silta suljetaan, jos sillalla olevat tuulimittarit osoittavat 10 minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 30 m/s.

Sankka lumipyry aikaansai sillalla huonon näkyvyyden ja hiukan ennen sulkemista siinä sattuikin kuuden auton ketjukolari. Myräkkä aiheutti myös muita liikenneonnettomuuksia Pohjanmaalla.

Kovasta myrskystä huolimatta kaatuneista puista tai irtoavista katoista ei ollut juurikaan haittaa.

Ilmatieteen laitoksen viralliset mittaukset Mustasaaren Valassaarilla antoivat keskituuli/puuskalukemiksi 28.5/35,2 m/s. Ahvenanmerellä Märketin vastaavat olivat 27/33,1 ja Utössä puuska 32,3 m/s.

 

 

 

20.04.2004

TUULENPYÖRRE SEINÄJOEN Pohjan kaupunginosassa riehui niin voimallisesti, että se irrotteli kattotiiliä kolmesta rakennuksesta. Heleenkadun eteläpäässä kahden rivitalon ja niiden autokatoksen katoilta lähti muutama kymmenen tiiltä lentoon, kun voimakas pyörretuuli nosti ne ilmaan.

Pahiten vaurioituneen rivitaloasunnon asukas oli juuri ajamassa autollaan pihaan ihmetellen voimakasta pyörittävää tuulta, joka kuului selvästi autoon sisälle.

- En viitsinyt nousta autosta ulos, kun hiekka lensi. Olisi tullut silmät, suut täyteen. Ihmettelin kyllä meteliä. Kai ne kattotiilet sen metelin saivat aikaan. Trombi tuli ja meni. Se oli tässä ehkä 15 sekuntia pyörittäen kunnolla, asukas sanoi.

Pyöräilemässä ollut mies ei ollut nähnyt mitään Kivistön ja Hyllykallion alueella.

- Vähän vain on iltapäivällä tuullut, lähes tyyntä on ollut. Vaikea uskoa, että tuuli saisi raskaat kattotiilet ilmaan, hän pohti.

(Sanomalehti Ilkka uutisoi jutun otsikolla ”Trombi lennätti kattotiilet Seinäjoella”)

 

 

 

12.05.2004

RAJU TUULENPYÖRRE ESPOOSSA

Voimakas tuulenpyörre nosti iltapäivällä kahdeksan metriä pitkän puutarhateltan ilmaan Espoon Martinsillan ostoskeskuksen pihalla. Kaksi naista pelastautui ison teltan, raskaiden putkien ja lentävien kukkaruukkujen alta.

- Tunsin ensin tuulenpyörteen ja hiekkaa selässäni. Vedin hupun niskaan ja sitten näin, kuinka sekunnissa nousi useita metrejä korkea trombi. Huusin perässä tulevalle ystävälleni, että juokse, teltan alta pelastautunut Hellevi Ahola kertoi.

- Näin kuinka koko iso puutarhateltta nousi 3-4 metrin korkeuteen. Rautaputket katkesivat, pihalaattoja ja kukkapurkkeja lenteli. Juoksin ja teltta putosi taakseni.

Kauppias seisoi hoomoilasena varmasti kolme minuuttia. Tavaraa oli kymmenien metrien säteellä. Enkeleitä oli matkassa, kun keneenkään ei sattunut.

- Vieläkin tärisyttää, Ahola kertoi.

 

Ostoskeskuksen pihalla reunakiviä laittamassa olleet työmiehet kiinnittivät ensin huomionsa isoon ruskeaan pölypilveen. Mika Koivisto kertoi:

- Se nousi lipputangon korkeuteen, enkä ensin ajatellut sen kummempaa. Sitten alkoi armoton rytinä. Kolina kuulosti aivan kuin autokolarin ääniltä. Se kesti kymmenen sekuntia ja sitten tuli aivan hiljaista. Iso puutarhateltta oli paiskautunut alas ja näky oli kuin pommin jäljiltä. Kaksi teltan alta pelastautunutta naista istui kaiteella sydäntään pidellen. Kauhea tuuri, ettei kukaan kuollut, Koivisto päivitteli.

 

Kukkakauppias Seppo Eklund oli juuri saanut kaupan päätökseen, kun teltta katosi varoittamatta.

- Se lensi mun pään yli, tuulenpyörre nosti teltan kohti taivasta ja tavarat lenteli ympäriinsä pitkin pihaa. Kaikki oli ohi nopeasti. Yksi rautaputkista ”lensi kuin ohjus” kauppakeskuksen ikkunaan ja rikkoi sen.

 

Päivystävän meteorologin Timo Erkkilän mukaan kyseessä oli todennäköisimmin pölypyörre. Silminnäkijän kertomus ruskeasta hiekkapilvestä tukee tätä. On hyvin harvinaista, että ihmissilmä pääsee näitä näkemään. Sitä ei välttämättä tapahdu koko elämän aikana. (IS)

 

 

 

14.06.2004

LUONTO NÄYTTI VOIMANSA TORNION AAPAJOELLA

Trombi nosti 20-metrisen konehallin ilmaan. (Lapin Kansa)

Maanantain iltapäivä Tornion Aapajoella noin kello 17 aikoihin oli aivan rauhallisen tuntuinen. Mustanpuhuvia synkkiä pilviä kyllä taivaalla liikkui. Heimo Aho saapui kotiinsa kylän länsipäässä ajaen autonsa pihamaalla sijaitsevaan konehalliin, jossa oli toinenkin auto, pari traktoria ja maatalouslaitteita.

Aho sai auton halliin ja vesisade tuntui yltyvän. Hän siirtyy ripeästi sisälle, sillä vettä alkoi tulla todella rajusti. Saatuaan puseron päältään ja sitä kuivumaan ripustaessaan alkaa ulkoa kuulua epämääräistä jyminää ja meteliä. Se muuttui hirveäksi rytinäksi ja hän menee katsomaan ovesta ulos.

 

Näky aivan uskomaton.

- En voinut ensin käsittää, mitä oli tapahtunut. Ilma oli aivan harmaana ja varmaan sadan metrin korkeudessa leijaili jotain, aivan kuin pellin kappaleita. Hallin suunnalta kuului natinaa ja rytinää.

- Lopulta huomasin, että halli oli siirtynyt sijoiltaan ja oli vinossa  kaatumaisillaan.

Trombi oli pyyhkäisyt noin 15 metrin päästä asuinrakennuksesta ja nostanut 10 metriä leveän ja 20 metriä pitkän konehallin noin viisi metriä paikoiltaan. Heimo Aho ei voinut käsittää tapahtunutta.

- Varmaan siinä on tonnien paino. Miten se on voinut näin siirtyä?

Halli oli siirtynyt eteläpäässä säilytettävän traktorin yli ja pudonnut alas sen takana ja traktori jäi hallin ulkopuolelle!

 

Pellin paloja sadan metrin korkeudessa

Luonnonvoimien näytelmää kotipihoiltaan seuranneet naapurit alkoivat tulla Heimon pihamaalle ihmettelemään tapausta ja kertomaan näkemäänsä. Timo Alamäki kertoi havahtuneensa hevostensa levottomaan käyttäytymiseen ja näki sitten Heimon talon suunnasta luonnon järjestämän uskomattoman näytelmän suorana lähetyksenä.

- Koskaan en ole moista nähnyt kuin ehkä jossain elokuvissa. Pyörre kurvaili kiemurrellen tästä yli aivan kuin olisi tanssinut ja hajotti pellit tuolla korkealla – kyllä niiden täytyi olla ainakin sadan metrin korkeudella. Autotallista lensi peräseinä ilmaan ja katosta se sieppasi toisen puolen kattopellit, naapurin mies Timo Alamäki näyttää.

 

Halli kävi kymmenen metrin korkeudella.

Timo Alamäki kertoo edelleen:

 - Hallin maantien puoleinen pää kävi ainakin kymmenen metrin korkeudessa tullen alas hirveällä rytinällä.Hevoset vauhkoontuivat ja Alamäki ajatteli, että nyt lähti kartanolta koko lauma.

- Ilma oli aivan harmaana ja sakeana kaikenlaista moskaa ja tuosta pellolta olevasta aumasta puhuri nosti heinät korkeuksiin pellinkappaleiden sekaan. Niitä lensi aina parin kilometrin päähän tuonne Virkakummuntielle saakka.

Onni oli matkassa, ettei ihmisille sattunut mitään. Alamäen emäntäkin paineli ”neljän issikan ja ratsastajan kanssa siitä ohi juuri, kun Heimo oli tullut kotia, mutta ehtivät kuitenkin sen verran kauaksi, ettei pellit tippuneet niskaan”.

Silminnäkijöiden kuvauksia kuunnellessaan Aholle alkoi itselleenkin selvitä, miten lähellä oli hänenkin joutumisensa trombin kynsiin.

- Jos olisin 10 minuuttia myöhemmin tullut kotia, olisin ollut hallilla tai tulossa sieltä ulos tapahtumahetkellä. Mitenkähän olis äijän käynyt? Olisko se siepannut minut tuonne ilmaan pellinpalojen sekaan? Voimaa näytti kyllä olevan.

 

Palo- ja sähkölaitos kävi varmistamassa tilanteen. Autot ja traktorit korjattiin pois sortumassa olevan rakennuksen alta, jonka jälkeen turvallisuussyistä rakennus autettiin kokonaan kumoon.

(IS ja Lounais-Lappi)

 

 

 

19.06.2004

PÖLYPYÖRRE TEMPAISI ILMAAN telttoja, makuupusseja ym. Jämijärvellä Jukolan viestin lähtöalueella. Pyörre pyyhälsi alueen poikki noin tuntia ennen Venlojen viestin lähtöä eikä aiheuttanut suurempia vahinkoja.

 

 

 

01-02.07.2004 

RINTAMAUKKOSEN SYÖKSYVIRTAUS

Voimakas rintamaukkonen pyyhkäisi torstain ja perjantain välisenä yönä Keski-Lapin yli aiheuttaen metsissä suuria tuhoja.

Kuusamon korkeudelta kohti käsivartta edennyt myrskyrintama kaatoi Sodankylässä jopa tuhansia hehtaareita metsää ydinalueeltaan muutamia satoja metrejä leveältä kaistaleelta. Kyse on Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Teuvo Tapanisen mukaan kymmenistä tuhansista rungoista, joista suurin osa sijaitsee valtion mailla.

Tuhoalueen keskipiste oli Sodankylän eteläosissa Seipäjärven, Syväjärven, Sassalin ja Uimaniemen kylissä. Täällä tuhot olivat todella pahat, muissa kylissä on kaatunut vain lähinnä yksittäisiä puita. Tapaninen kertoo:

- Kun tulimme yksityisten maille oli tie niin tukossa, että jouduimme kiertämään toista kautta. Tiellä oli useampia kymmeniä runkoja ja yhdeltä metsäpalstalta näytti kaikki olevan kaatunut.

Kaatuneiden puiden asennoista oli pääteltävissä, että kyseessä oli syöksyvirtaus.

 

Kuusamoon raju ukkosmyrsky ehti jo illalla kello 21 jälkeen riehuen noin tunnin verran. Alueen metsänhoitoyhdistyksen korjuuvastaava Taisto Männikkö arvioi kaatuneita runkoja olevan täälläkin kymmeniätuhansia.

- Maisemia on mennyt lakoon yhdelle puolelle kuin ohrapeltoa. Se on lohtu, että yhteen suuntaan on kaatanut eikä ristiin, Männikkö sanoi. Puut olivat myös kaatuneet pääasiassa juurineen, mikä sekin auttaa korjuuta.

Kuusamon palokunnan mukaan alueella ei ole ollut yhtä rajua myrskyä sitten 80-luvun. Myrsky alkoi Kuusamon keskustasta Ruostesuontieltä kulkien pohjoiseen. Pahinta jälkeä se sai aikaan Piiloperässä ja Koramonniemellä, josta se jatkoi 5-tien suuntaan Kemijärvelle. Palokunta raivasi kaatuneita puita jopa 70 kilometrin matkalta kaupungin keskustasta pohjoiseen päin. Yöllä satoi myös rankasti vettä.

Kemijärvellä myrsky repäisi mukaansa kerrostalon peltikattoa noin 15 metriä. Metsää kaatui mm. Pitkävaarassa. (HS ja Radio Suomi Kainuu)

Salamamäärä ukkosrintamassa oli kello 21-01 välillä yli 5000.

 

 

 

06.07.2004

UKKOSET RIEHUIVAT POHJOIS-KARJALASTA PERÄMERELLE

Ukonilmat riehuivat aamupäivällä Pohjois-Karjalassa, iltapäivällä Kainuussa ja Perämeren seutuvilla ja illalla Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Kaikkiaan salamamäärä oli runsas, yli 25.000. Jo edellisenä päivänä Ivalosssa satoi kello 16-17 välillä 3,5-senttisiä rakeita.

Pohjois-Karjalassa ukkosrintama liikkui Ilomantsin, Lieksan, Nurmeksen, Valtimon ja Juuan ylitse kohti luodetta. Sähkökatkoksia oli noin 4000 taloudessa, joista Nurmeksessa 2000. (Karjalainen).

 

Trombi repi puita, taivas salamoi Kesälahdella

Tiistaisten ukonilmojen pahin myrskynsilmä osui Kesälahdelle, jossa tuhojaan teki myrskytuulen ja ukkosen lisäksi trombi. Noin sadan metrin levyisenä kiitänyt trombi kaatoi metsää ja heitti sijoiltaan Salokylän ampumaradan kivääriammuntakopin. 18 neliömetrin kokoinen ja 2,5 metriä korkea koppi putosi katolleen metsäautotielle viiden metrin päähän uudesta betonijalustasta, jolle se oli sijoitettu viime kesänä.

Veikko Ihanus Kesälahden riistanhoitoyhdistyksestä oli ajanut Vääränmäentietä kello 13.30 ja 14.45. Mennessä kaikki oli kunnossa, mutta palatessa puita oli nurin Mustalaiskiven risteyksen tienoilla. Samaan aikaan kirkonkylän ja Hummovaaran välillä satoi niin rankasti, että autot joutuivat lähes pysähtymään.

Ampumaradan luona jo maantieltä näkyvällä alueella oli kaatunut satoja kuutiometrejä puita, UPM:n metsätalousesimies Arto Haverinen arvioi. Saman verran tuhoa oli ampumaradalla. Haverinen ajoi yhdessä Ihanuksen kanssa 10 kilometrin matkan Mustalaiskiventien risteyksestä ampumaradalle joutuen välillä katkaisemaan yhden puun kirveellä päästäkseen eteenpäin.

 

Kainuussa raju ukkosmyrsky kaatoi myös puita ja katkaisi sähkönjakelun laajalla alueella noin 2000 taloudelta. Pahiten kärsivät Puolangan, Hyrynsalmen ja Oulujärven alue Keski-Kainuussa. Kaatuneiden puiden lisäksi vikoja aiheuttivat salamaniskut. Korjaustyöt jatkuivat myöhään yöhön. (Karjalainen).

 

 

17.07.2004

PAIKALLISIA ”POPCORNUKKOSIA” ETELÄ-SUOMESSA

Turkua ravisutti kova ukkonen lauantaina puolenpäivän jälkeen ja paikoitellen saatiin voimakkaita sateita. Räntämäen maisema muuttui talviseksi keskellä kesää, kun maahan satoi rakeita puolessa tunnissa 34 millimetrin verran. Kooltaan rakeet olivat noin 5-millisiä. Ukkonen aiheutti myös sähkökatkoksia ja viivästytti junaliikennettä Turku-Toijala-välillä.

Myös Kotkaan raju ukkonen toi runsaasti vettä ja rakeita lauantaina iltapäivällä. Kello 15 aikoihin erityisesti Kotkansaarella riehuneessa ukkosessa satoi vettä kaduille kymmeniä senttimetrejä ja nurmikot ja tienpientareet olivat rakeista valkeina.

Rakeet pakkautuivat talojen vesiränneihin. Katujen viemäreistä irtosi veden paineessa kansia ja autoilla oli vaikeuksia edetä syvissä lätäköissä. Vesi tulvi myös Kotkansaaren keskustassa olevaan liikehuoneistoon ja myös Liikekeskuksen pysäköintihallissa lainehti.

Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen mukaan Kotkan rajuilman jälkeen alkoi rankkasade Kouvolassa. Ukkonen riehui iltapäivän lopulla myös Loviisan ja Porvoon seuduilla. (TS)

 

 

03-04.08.2004

UKKONEN JA ENNÄTYKSELLINEN KAATOSADE

Tiistai-iltana alkanut ja yön yli jatkunut voimakas ukkossade aiheutti vakavan tulvatilanteen Pohjanmaalla varsinkin Oravaisten ja Vöyrin kunnissa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vettä tuli Oravaisissa vajaassa vuorokaudessa 150 mm. Todennäköisyys tätä suurempiin sademääriin on paikallisesti keskimäärin kerran sadassa vuodessa. Naapurikunnassa Vöyrillä epävirallisten mittausten mukaan vettä olisi saatu jopa 200 millimetriä. Oravaisten virallinen lukema on kaikkien aikojen kolmanneksi suurin Suomessa mitattu.

 

Valtatie 8:lla Oravaistenlahden kohdalla vesi virtasi aamulla tien yli ja alikulkutunneli oli veden vallassa. Liikenne jouduttiin myöhemmin katkaisemaan ja oli poikki koko päivän. Kiertotie aiheutti autoilijoille yli 60 kilometrin lisälenkin.

Myös useita paikallisteitä jouduttiin sulkemaan jokien ja purojen tulvittua yli äyräidensä. Viimeinen tieyhteys Vöyrin keskustaan oli vaarassa katketa illan aikana, kun vesi uhkasi nousta tien 725 tasalle. Kriittistä tilannetta seurattiin Vaasan puolella keskustaa. 

 

Rankkasateet nostivat tulvia aamulla Oravaisten, Vöyrin ja Alahärmän suunnalla. Pahimmat tulva-alueet sijaitsivat Oravaisten Kimossa ja Vöyrin keskustassa. Vesi saartoi omakotitaloja tunkeutuen sisätiloihin ja kellareihin. Vöyrillä vesi pääsi postin kellaritiloihin, minkä seurauksena postinjakelu viivästyi.

Asukkaita jouduttiin evakuoimaan turvaan viidestä talosta ja kaikkiaan noin 40 taloa oli veden vallassa. Pahimmissa tapauksissa veden pinta nousi jopa ikkunalinjan korkeudelle.

Oravaisissa kunnan kotiavustaja haki aamupäivällä veneellä vanhukset turvaan kahdesta omakotitalosta ja illalla myös minkkejä jouduttiin kuljettamaan veneillä pois tulvan keskeltä. Vöyrissä vielä seuraavana aamuna yhden talon asukkaat jouduttiin evakuoimaan. Kukaan ei tiennyt, koska ihmiset pääsevät palaamaan koteihinsa.

 

Vettä täynnä ollut Röykkäsjärvi tulvi yli äyräidensä samoin kuin Kimojoki ja Vöyrijoki. Veden nousu oli talttunut torstaina (5.8), mutta vesi lainehti vielä monin paikoin pelloilla ja teiden varsilla. Alahärmässä vesi tulvi mm. seurakuntatalon, paikallisen elintarvikeyrityksen ja Alkon tiloihin.

– Vettä tuli niin paljon, että viemärit eivät kerta kaikkiaan kyenneet vetämään sellaista määrää, kuvaili Alahärmän palopäällikkö Ossi Laitala.

 

Tulvien laajuuden takia Pohjanmaan hätäkeskukseen Vaasaan perustettiin keskiviikkona johtokeskus organisoimaan muun muassa pelastustoimia poikkeuksellisissa oloissa. Pelastusjohtaja Simo Kakkuri kertoi tilanteesta:

- Asuntoja ja ulkorakennuksia on joutunut tulvaveden alle. Lisäksi joissakin tehdaslaitoksissa on pumppaamalla koetettu pitää vahingot mahdollisimman vähissä. Pumppukapasiteettia on selvitetty, että sitä on saatavilla sellaisiin paikkoihin, jotka voidaan pelastaa. Veden alle huuhtoutuneelle talolle ei voi tässä vaiheessa tehdä mitään, Kakkuri valitteli.

Veden nousun jatkuminen keskiviikkona yllätti pelastustyöntekijät, sillä tulvimisen oli aamulla arvioitu rauhoittuvan sateen lakatessa. Tulvatilanne kuitenkin pahentui illan aikana.

Viranomaiset kehottivat tulva-alueilla asuvia ja omaa kaivovettä käyttäviä keittämään juomavetensä kolibakteerivaaran takia.

 

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos vieraili tulvatuhoalueella 9.8 ja asukkaille järjestettiin kyselytilaisuus.

Vahingot Vöyrillä ja Oravaisissa nousevat useisiin miljooniin euroihin, jotka valtio pyrkii kattamaan lisätalousarvion kautta. Valtion avustuksen maksimimäärä on kuitenkin 80 %. Vakuutusyhtiöitä kehotettiin myös kehittelemään uusia vakuutusmuotoja tulvien varalle. Vesivahingoista kärsi lopulta kaikkiaan noin 100 vöyriläistä kiinteistöä.

(MTV-3 ja Karjalainen)

 

 

08.08.2004

UKKOSMYRSKY MELLASTI HAUTAUSMAALLA LAHDESSA

Sunnuntai-iltana Lahden yli pyyhkäissyt ukkosmyrsky  kaatoi Lahden läntisellä hautausmaalla puita juurineen, katkoi runkoja ja aiheutti melkoisen sekasorron. Tunnin myräkän aikana puita katkeili myös kilometrin päässä Lahden keskustasta vanhan raviradan ja Sopenkorven teollisuusalueen tuntumassa.

Myrskyä saatteli räväkkä raesade. Peukalonpään kokoisia rakeita on lahtelaisilla pakastimissa säilössä. Lahden ukkosmyrsky oli niin paikallinen, etteivät Ilmatieteen laitoksen Launeen sääasemalla työskennelleet havainnet sitä.

Rakennusten päälle ja teille kaatuneet puut pelastuslaitos korjasi pois jo sunnuntai-iltana. Hautausmaan tuho selvisi vasta maanantaina, kun väki tuli töihin.

Puistopuutarhuri Helena Suhonen kuvasi näkyä kamalaksi. Hän arveli tuhojen perusteella ukkosen nousseen koillisesta. Kolmisenkymmentä puuta oli nurin ja juurakkojen mukana hautakiviäkin oli kaatunut muutamia kymmeniä. Suhosen mukaan koko hautausmaa oli täynnä roskaa, mutta tiistai-iltapäivään mennessä puut oli saatu raivatuksi ja suurimmat tuhon jäljet siivottua. Hautakivien pystyttämisessä menisi kuitenkin vielä aikaa. (HS ja ESS)

 

Ukkonen riehui rajuna myös Etelä-Savossa aiheuttaen palokunnille paljon työtä. Hätäkeskukseen tuli alkuillasta vajaan tunnin aikana kymmenkunta ilmoitusta teille ja sähkölangoille kaatuneista puista. Alueella oli useita pieniä sähkökatkoksia. Myös rajut vesi- ja raesateet haittasivat liikennettä. Vakavilta onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin. (MTV-3)

 

Salamointi oli melko runsasta Oulun läänin korkeudelta etelärannikolle ja Laatokan tuntumaan liikkuneessa ukkosrintamassa. Ilmatieteen laitos rekisteröi noin 11500 salamaa. Kyseessä oli pohjoisesta tullut kylmä rintama.

 

 

11.08.2004

UKKOSMYRSKY RIEHUI JÄLLEEN LAHDEN SEUDULLA.

Raju tuuli katkoi puita ja aiheutti sähkökatkoja Lahdessa ja ympäristökunnissa keskiviikkona iltapäivällä, kun ukkosrintama liikkui alueen ylitse. Puita raivattiin teiltä ja sähkölinjoilta Lahdessa mm. Launeella, Karjalankadulla, Kytölässä ja Tonttilassa.  Hiojankadulla Saksalassa palokunta joutui paikkaamaan tuulen irti repimää teollisuushallin peltikattoa.

Myös Orimattilassa ja Artjärvellä jouduttiin raivaustöihin.

Lyhyitä sähkökatkoja oli Lahden lisäksi mm. Nastolan Villähteellä ja Uudessakylässä. Pisimmän katkoksen aiheutti Hollolan puolella Vesijärven Pitkä-Ruokosen saaressa linjan päälle kaatunut puu. Vettä satoi jälleen rankasti, mutta suuremmilta tulvavahingoilta vältyttiin. (ESS)

Lammilla tehtiin havainto jopa 30 millimetrin rakeista. (lähde: Jari Tuovisen raetutkimus)

 

 

16.08.2004

OULUN TROMBI ei tiettävästi aiheuttanut vahinkoja, mutta oli näyttävän näköinen. Noin viisi minuuttia kestänyt luonnonilmiö liikkui merellä kohti Rajakylää ja Toppilaa. Rajakylän kohdalla se rantautui ja hävisi pilviin.

Oulunsalossa Riutunkarin lauttasatamassa seissyt oululainen Kauko Ervasti huomasi trombin sateen keskellä maanantaiaamuna noin kello 9.30.

- Ilmiö oli kerta kaikkiaan mahtavan näköinen, upea. Kokoa on vaikea sanoa tarkasti, mutta pyörre oli halkaisijaltaan useita kymmeniä metrejä, aitiopaikalta näkyä seurannut mies kuvaili elämänsä ensimmäistä trombia. Ervasti myös kuvasi tapahtuman 400-millisellä putkella. Hänen mukaansa ilmiö kesti 5-7 minuuttia. (Kaleva)

 

 

18.08.2004

TROMBI RIEHUI ANJALANKOSKELLA

Erittäin raju tuulenpyörre iski Rautakorven kylään Anjalankoskella keskiviikkona puoli viiden aikoihin. Pyörre kaatoi useita satoja puita, tuhosi vanhan hirsiladon, repi katon irti kahdesta ulkorakennuksesta ja kaatoi puita kahden talon päälle. Kaikkiaan se kulki neljän talon pihapiirin läpi vahinkoa tehden. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. Silminnäkijöiden mukaan sääilmiö kesti vain noin minuutin verran, jonka jälkeen oli aivan tyyntä.

 

Kymenlaakson pohjoisen toimialueen päivystävä palomestari Pekka Mäenpää johti raivaustöitä alueella ja kuvaili tapahtunutta:

- Talon väki kuuli ulkoa outoa ääntä. Noin sadan metrin päässä näkyi muutaman kymmenen metrin levyinen pyörre, joka tuli suoraan taloa kohti ja vei kaiken mennessään.

Mäenpään mielestä tuulenpyörre täytti kaikki trombin merkit. Se oli raju, kesti vain hetkisen ja rajoittui melko pienelle alueelle. Trombi eteni länsi-itä suuntaisesti noin kilometrin matkan tuhoalueen leveyden ollessa noin sata metriä.

Trombin tuhoja raivasivat keskiviikkoiltana Anjalankosken pelastuslaitoksen palomiehet ja apuun kutsuttu linjaraivausauto. Ensimmäiseksi raivattiin auki tiet ja talojen pihapiirit. Trombi oli heitellyt puiden lisäksi myös tiiliä ja kattopeltejä ympäriinsä. Kaatuneet puut vaurioittivat kahden talon kattorakenteita niin paljon, että raivaajat suojasivat ne pressuilla.

- Puolen metrin paksuiset kuuset olivat menneet poikki kuin tulitikut. ja 20 metriä korkean koivun latvasta otettiin kattopelti pois, Mäenpää kertoi.  (Kouvolan Sanomat)

 

 

SILMINNÄKIJÖIDEN KUVAUKSIA:

Ilta-Sanomat:

Talonsa sisällä trombin tullessa ollut Varpu Kykkänen kertoi:

- Olin keittiön pöydällä lukemassa lehteä, kun yhtäkkiä alkoi sataa kovasti ja ovet lensivät auki. Kuului helinää ja pakenin keittiön viereiseen kamariin. Yllätys oli suuri, kun kamarin ikkunasta törrötti koivun oksa.

Trombi pyyhkäisi pihan yli vajaassa minuutissa.

- Lähdin laittamaan ulko-ovea kiinni, ja jo silloin kaikki oli ohi.  Poika tuli sisään ja kertoi yhden puun melkein kaatuneen auton päälle, jossa hän oli olut irrottamassa penkkiä.

Ilta-Sanomien mukaan äkkinäinen vieras jatkoi matkaansa vielä useita kilometrejä. Palotarkastaja Risto Pihkalan mukaan kattoja vaurioitui satoja neliöitä, puiden alle jäi useita autoja ja puutarhat menivät uusiksi.

 

Kaupunkilehti Seiska:

Peltoaukeilta vauhtia ottanut tuholieriö pyyhkäisi ensimmäisenä Poikalan perheen pihamaan poikki jättäen sen lohduttomaan kuntoon ja jatkaen sitten vimmaista matkaansa naapuritalojen suuntaan.  Ensimmäisenä havahtui perheen äiti Virva, joka oli kotona kolmivuotiaan lapsen ja Misti-koiran kanssa. Sade oli juuri tauonnut ja äiti vilkaisi ulos ikkunasta. Hän näki kaukaa lähestyvän harmaan, kierivän patsaan. Perheenisä ajoi juuri auton talliin ja ehti nipin napin kävellä sisään eteiseen, kun alkoi tapahtua.

Hiljaisuuden rikkoi aavemainen humina ja outo vihellys.

– Ehdin jo miettiä, että ei kai täällä nyt sentään ufoa ole, perheen äiti sanoi.

Sitten trombi iski ja kaikki tapahtui silmänräpäyksessä. Puu kaatui olohuoneen ikkunan edestä, jossa kolmivuotias istui katsomassa lastenohjelmaa.

- Kuului vain rajua rytinää, kun tumma möhkäle teki tuhojaan. Valtava harmaa hyrräpatsas runnoi pihamaata kaataen puita, heittäen pihakeinun ympäri ja irrottaen asuintalon sekä kahden piharakennuksen kattopeltejä, Esa Poikala kertoi.

Misti-koira vauhkoontui pyörremyrskystä täysin. Kun pihaan vielä kaarsi palokunta, oli mitta täysi ja se tarrasi naapuriin kiinni. Seuraavana päivänä koira oli rauhoittunut, mutta ihmettelemistä riitti myllerrettyä pihamaata nuuskiessa.

Poikalan perheen talo on pienellä mäenkukkulalla. Ympärillä on peltoa ja hieman metsää. Äiti harmitteli, että talon suojana olleet suuret puut tuhoutuivat ja pihasta tulee paljon tuulisempi. 

 

Metsän kautta trombi siirtyi naapuritaloon, sieltä pellon kautta taas metsään ja vielä parin maatalon pihamaalle. Pahinta tuhoa pystypyörre teki naapurimaatalon pihalla. Se kuori navetan peltikaton, kaatoi puun asuinrakennuksen päälle ja heitteli satoja kattotiiliä pitkin pihamaata ja metsää. Muitakin puita kaatui.

Toinen naapuri Marjo Kankkunen menetti noin 25 neliön suuruisen vanhan aitan, jossa oli arvokas kokoelma vanhaa maaseudun museotavaraa. Aitasta lähti peltikatto lentäen kauas pois.

- Peltikattoa etsittiin lähistöltä, mutta sitä ei näkynyt missään. Se on lentänyt todella kauas. Täytyy käydä tänään etsimässä metsässä, Kankkunen kertoi.

Trombin tuhot näkyivät selvästi, mutta irtotavaraa oli etsittävä lähes suurennuslasin kanssa.

– Ei sitä tiedä, mitä mistäkin löytää. Kyllä tämä sellainen myräkkä oli.

 

 

20.08.2004

KONTIOLAHDEN TROMBI, YKSI SUOMEN TUHOISIMMISTA

Pohjois-Karjalassa voimakkaan ukkospilven yhteydessä syntyneet tuulivahingot aiheutti Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi, mahdollisesti useampikin. Lisäksi puustoa kaatoivat pienialaiset hyvin voimakkaat ukkospuuskat eli syöksyvirtaukset.

Tapahtumapäivänä perjantaina 20.8 Suomessa vallitsi lounaanpuoleinen ilmavirtaus, jossa kostean ja lämpimän ilmamassan kieleke liikkui maamme yli koilliseen. Keskipäivällä maan länsiosaan syntyi runsaasti ukkoskuuroja, jotka liikkuivat nopeasti koilliseen. Iltapäivällä kuuroalueen kaakkoiskulma liikkui osittain Pohjois-Karjalan yli. Tuulivahinkoalueen eteläpuolella oli koko päivän lähes sateetonta (Ilmatieteen laitoksen meteorologien Jenni Teittisen ja Ari-Juhani Punkan raportista).

Outokummussa ja Polvijärvellä tehtiin havaintoja 30 mm:n rakeista.

 

Ilmatieteen laitoksen tuhojälkitutkimuksessa vahinkojen laatuun perustuvan arvion mukaan Viinijärvellä tuulen nopeus ylitti 33 metriä sekunnissa. Idempänä Höytiäisen ympäristössä tuulen suurin nopeus pyörteen reitillä oli arvion mukaan laajoilla alueilla yli 50 m/s, paikoin lähes 70 m/s. Näin voimakkaat tuulet tekevät täystuhoa tiheäkasvuisessakin metsässä ja hajottavat vankkarakenteisia rakennuksia.

 

 

Trombin tuhojäljen reittikuvaus:

Trombin ensimmäiset vahingot syntyivät Outokummun eteläpuolella sijaitsevan Sysmäjärven ja valtatien 17 Joensuu – Kuopio välissä, lähellä Outokummun ja Liperin rajaa. Sieltä trombi suuntasi itäkoilliseen Nauvunkankaan ylitse Ahonkylää sivuten Viinijärvelle, jonne matkaa tuli noin 3,5 km. Järven päällä useat silminnäkijät havaitsivat vesipatsaan. Pyörre kaatoi mennessään puita pikkusaarista ja aiheutti vahinkoa myös muutamille rakennuksille. Noin kolmen kilometrin vesistön ylityksen jälkeen se kaatoi vielä puita Harmaasalon Vekarusniemessä ja Laikanlahden tienoilla heikentyen heti sen jälkeen. Viinijärven isommalta selkävedeltä ja itärannalta ei ole tiedossa tuhojälkiä.

 

Toisen ja laajemman tuhoalueen alkupää sijaitsi noin kolme kilometriä Sotkuman kylän koillispuolella Vehkalammen  kohdilla, josta trombi liikkui leventyvää tuhojälkeä tehden kohti Höytiäisen rantaa. Tukittuaan Katintien Kunnasniemellä tuhoura oli jo noin 200 metriä leveä ja matkaa Höytiäiselle runsas kilometri. Trombin maamatka ennen järven päälle siirtymistä oli noin 6 km.

Trombi jatkoi matkaansa voimakkaana Höytiäisen yli aiheuttaen suuren tuhon matkalle osuneiden saarien puustolle. Ehkäpä vaikuttavin näky uutiskuvissa oli trombin Jouhtenisen saaren läpi runnoma puoli kilometriä leveä jyrkkäreunainen tuhoväylä, josta kaikki puusto oli lakoontunut totaalisesti. Ilmakuvista oli nähtävissä, kuinka puut olivat kaatuneet eri suuntaisiin jonoihin ja myös pyörteenomaisiin kuvioihin.

Yli 10-kilometrisen selkäveden ylitettyään myrsky puhkui maihin Höytiäisen itärannalla Kivelän kohdalla tehden selvää mm. Jari Kerosen hirsihuvilasta. Seuraavaksi se ylitti kuutostien katkaisten liikenteen ja hiipui viimein Latvajärven itäpuolisen Latvavaaran rinteisiin lähelle Latvavaarantietä, lähes viiden kilometrin päähän Höytiäisen rantaviivasta. Trombin toisen tuhoväylän lähtöpisteestä kertyi matkaa yli 20 km.

 

 

Sanomalehti Karjalaisen uutisointia

TROMBI HAJOTTI KAIKEN TIELLEEN OSUNEEN

 

Harvinaisen voimakas trombi ja myrskytuuli aiheuttivat laajaa tuhoa Polvijärvellä ja Kontiolahdella Perjantaina iltapäivällä klo 17-18 välillä. Puita kaatui satojen hehtaarien alueelta, ainakin yksi talo tuhoutui ja lukuisia kesämökkejä jäi kaatuneiden runkojen alle. Myrsky katkoi teitä ja sähköjä laajoilta alueilta. Valtatie 6 oli poikki puolisen tuntia, kun puita oli kaatunut trombin ylityspaikassa noin 500 metrin matkalla. Trombin kulkureitillä olleita mökkejä ja taloja tarkastettiin illan aikana mönkijöiden avulla.

Sähköittä jäi pahimmillaan Kontiolahdella ja Enossa 2500 taloutta. Suurimmat vauriot tapahtuivat Kontiolahti – Varparanta – Heinävaara – alueella. Sähköt saatiin valtaosin palautettua jo seuraavaan yöhön mennessä. Asiaa auttoi se, että tiestö saatiin trombin jäljiltä yllättävän nopeasti puhtaaksi puista. Suurin osa pikkuteistäkin oli liikennöitävässä kunnossa jo ennen puoltayötä.

Sähkölinjoja jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan muutamia kilometrejä, kun sekä pylväät, että johdot olivat hävinneet puuröykkiöiden alle. Niinpä Varparannassa oli vielä sunnuntai-iltana muutama vapaa-ajan asunto vailla virtaa.

Trombin laaja tuhoalue kiinnosti monia ja poliisin varoittelusta huolimatta sivulliset häiritsivät aluetta raivanneita jopa niin, että raivauskaluston siirtelyssä oli vaikeuksia.

 

Pohjois-Karjalan Metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Matti Saramäki arvioi metsää kaatuneen arviolta 500 hehtaaria, josta 200 ha Höytiäisen länsipuolella ja loput itäpuolella.

- Kunnasniemeltä alkavalla kymmenen kilometrin pituisella ja jopa 500 metrin levyisellä tuhoväylällä tuho oli totaalista: Maata vasten makaa nyt 50 000 – 100 000 kuutiota puuta. Tuhoura oli hyvin selvärajainen, reuna erottui selkeästi kuin aukkohakkuu. Siitä, mihin täystuho loppui alkoi metsä, josta oli kaatunut vain yksittäisiä puita.

Arvon alenemisesta koituu noin miljoonan euron tappiot, 10-20 euroa kuutiolta. Myrskytuhojen yhteydessä arvosta katoaa karkeasti ottaen puolet. Korjuutyö on tavanomaista kalliimpaa ja hankalampaa, mutta selväpiirteinen tuhoalue helpottaa sitä. Vain harvalla metsänomistajalla on täysarvovakuutus myrskytuhojen varalta.

 

Länsi-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen Outokummun alueella tuhoja on löytynyt Laikanlahdella, Harmaasalon Vehkarusniemessä ja suuremmin Ahonkylässä ja Nauvunkankaalla, 300-400 metriä Outokummun rajasta Liperin puolella. Puita on kaatunut mm. Joensuu – Kuopio-radan kahta puolta Sysmäjärven läheisyydessä (Outokummun seutu-lehdestä nämä tiedot).

 

 

”Pikkuserkku” rellesti Ilomantsissa

Isot tuhot aikaansaaneella Polvijärven – Kontiolahden myrskyllä oli pikkuserkku Ilomantsissa. Ilajan Koivuvaaran ja Möhkön Aajevaaran välisen tien varressa. ns. Seitenkirveisen alueella oli puita lakoontunut maisemakaupalla.

Karjalaisen mukaan joissakin paikoissa puita oli tien varressa pitkällään röykkiöittäin ja niiden eri suuntiin törröttävät juurakot kertoivat pyörteisyyttäkin olleen ilmassa. Tien yli oli kaatunut noin puolen kilometrin matkalla alueen tiheää valiomännikköä ja lauantaina puita raivasi ilomantsilainen monitoimikoneurakoitsija Timo Pesonen.

- Kun tulin aamulla paikalle, ensimmäinen ajatus oli, että olenko ajanut harhaan. Kone oli tuolla parin kilometrin päässä, joten päivä alkoi estekävelyllä. Jos tämä myrsky olisi kulkenut viikko sitten, meillä olisi mennyt koko korjuuketju uusiksi, mietti Pesonen.

Tämä myllerrys oli tapahtunut samoihin aikoihin kuin muuallakin maakunnassa. Paikalla karhua metsästänyt seurue poistui alueelta kovan sateen alettua noin kello 17.30.

 

 

MYRSKYNSILMÄÄN JOUTUNEIDEN KOKEMUKSIA, KOOSTE

 

Viinijärvi

Pelastushelikopteri Ilmari sai trombin vuoksi hälytystehtävän. Viinijärvellä myrsky kulki saaren läpi ja mökillään ollut mies jäi kaatuneen puun alle loukaten selkänsä. Hänet vietiin hoidettavaksi Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Muita henkilövahinkoja trombin ei tiedetä aiheuttaneen.

 

Silminnäkijä: ”Yks kaks alkoi ulvominen”

Kalamestari Risto Kosonen näki sorsametsällä ollessaan trombin tuhovoiman saaressa, jossa pelastushelikopteri kävi.

- Ensin oli mahdoton ukonilma ja sitten tuli vettä jumalattomasti…yks kaks alkoi semmoinen ulvominen ja katsoin mantereen puolelta, että ei helvetti, kun kaikki nousee tuosta saaresta ilmaan.

- Sitten tuli kiire, kun se tuli tänne kohti. Onneksi se kääntyi saaren kohdalla selälle päin. Minulla oli sata metriä saareen. Myrsky liikkui niin nopeasti, että jos olisi sen alle joutunut, millään ei olisi kerennyt karkuun.

-  En ole ikipäivänä tuommoista nähnyt ja vieläkin on onho olo, Kosonen päivitteli.

Pian hänelle paljastui, että trombi jätti jälkeensä myös henkilövahinkoja, kun tuhoutuneeseen saareen laskeutui pelastushelikopteri Ilmari.

- Ilmari kävi ensin saaressa ja laskeutui sen jälkeen toiseen paikkaan, jossa oli varmaan toista tuntia.

Kososelle jäi kuva, että trombi sai alkunsa Viinijärven ensimmäiseltä selältä, noin 400 metriä Viinijoesta. Kello oli tuolloin hieman vaille viisi iltapäivällä.

- Se ei tullut kaukaa, vaan alkoi mantereen ja veden rajassa.

- Saaresta ei ollut ikipäivänä mökkiä näkynyt. Nyt se näkyi selvästi, kun oli moottoritien levyinen aukko. Ei ikipäivänä voi uskoa, että luonnonvoimalla on tuommoinen voima, mitä se näytti. Lähti kaikki, sorsatkin meni pyörteen mukana, Kosonen ihmetteli.

 

Polvijärven Verkkolammin kylä, tuhojäljen alkutaipaleelta

”Nyt kaatui metsä” (Marja-Leena Airaksinen)

Olimme mieheni Karin kanssa kesäpaikallamme. Edellisenä päivänä hän täytti 50 vuotta ja seuraavaksi päiväksi oli kutsuttu juhlavieraita. Valmistelut oli suurin piirtein tehty ja istuskelimme mökin portailla taivasta tiiraillen noin kello 17. Taivas oli pilvessä ja ukkonen jyrähteli. Jyrähtelyn lomassa rupesi kuulumaan yhtämittainen, minuutteja kestävä jylinä, joka kuulosti vähän samalta kuin lentokone. Sitten alkoi tuulla voimakkaasti ja muutama sadepisarakin tuli, joten siirryimme sisälle.

Katsoimme ikkunasta. Äkkiä tuulen kohina yltyi, puiden oksat viuhuivat vinhemmin ja ilma oli täynnä roskaa, ruohoa ja lehtiä. Sanoin miehelleni, että mene äkkiä ottamaan valokuvia, jos saisi vaikka tämän ennen kokemattoman luonnonnäytelmän tallennettua. Mies meni portaille kuvaamaan.

Ilmassa alkoi lentää myös puiden latvoja ja samalla mies huusi portailla, että nyt kaatui metsä. Pihapiiriimme näkyi matalamman koivikon takaa vanhemman havumetsikön latvat, mutta silmänräpäystä myöhemmin ei näkyvissä ollut yhtään latvaa.

Metsää kaatui mailtamme  noin 14 hehtaaria. Yhden pienen lämpäreen myrsky jätti kaatamatta. Mökille johtava tie oli tukossa monen sadan metrin matkalta ja myrskyn laannuttua alkoi soittokierros juhlavieraille. Piti keksiä reitti suunnalta, johon myrsky ei ulottunut. Pihapiiri säästyi trombilta, kun sen reuna jäi noin 100 metrin päähän.

Syksyllä alkoi raivausurakka metsäyhtiön urakoinnin jälkeen ja pihapiiri oli puita pullollaan. Keväällä äitienpäiväviikonloppuna alkoi uudelleenistutus. Tuhoalueella riitti vieläkin raivausta ja syksyllä odottaa uusi istutusurakka. Luonto kyllä ratkaisi vapaa-ajanvietto-ongelmat viimeisen päälle.

 

Outokummun seutu-lehdestä samaan tapaukseen liittyen:

Siinä hävisivät lähes kokonaan niin vajaa 30-vuotinen taimikko, kuin 40- ja 60-70-vuotiaat puutkin. Pyörre oli kiskonut puita mukaansa juurineen ja katkoi osasta latvat. Puunlatvoja löytyi sellaisistakin paikoista, ettei tiennyt mistä ne olivat peräisin.

- Ei se paljon säästänyt, vei kaiken edestään, Kari Airaksinen huokasi. Lohtuna oli vakuutusten kunnossa oleminen.

 

Kunnasniemi

Sakari Mustosen Kunnasniemellä sijaitseva kesämökki jäi kaatuneiden puiden alle. Palomiehet yrittivät vapauttaa mökkiä puiden puristuksesta, mutta yksi puu oli niin suuri, että nostoon tarvittiin järeämpää kalustoa.

Mustonen arvioi Kunnasniemen tuhouran leveydeksi 300 metriä. Itse hän ei myrskyn silmään joutunut. Osa puista kaatui juurineen, osa katkesi ylempää.

- Yksi mies haastoi nähneensä, kun iso petäjä nousi todella korkealle ilmaan ja tuli alas sieltä. Koko tapahtuma oli ohi kymmenessä minuutissa ja vettä tuli todella kovasti perään.

 

Höytiäisen itäranta

LUONTO EI ANTANUT YHTÄÄN ARMOA  (Karjalaisen otsikko 23.8)

Höytiäisen ylittänyt trombi iski täydellä voimalla ensimmäiseksi Rauno Kerosen perheen tontille. Kello oli hieman yli viisi perjantaina, kun maisema muuttui ja vuosien työt tuhoutuivat.

- Äiti oli tullut juuri kotiin ja kertoi, että Höytiäiselle oli alkanut tulla harmaata sumua, mutta ei kiinnittänyt siihen enempää huomiota. Äiti oli olohuoneessa, kun taivas alkoi näkyä, poika Jari Keronen kertoi. Trombi vei katon ja imaisi ylimmät hirret pyörteisiinsä. Perheen äiti ehti pelastautua menemällä saunaan turvaan.

Kahdeksan vuotta vanhan hirsitalon katto lensi 50 metrin päähän pihatielle. Talon yläosan 230-millisiä hirsiä myrsky paiskoi kymmenien metrien päähän ja lankkuja löytyi jopa lähes kilometrin etäisyydeltä. Osa hirsistä tippui talon sisään, lisäksi vesi ja rakeet täydensivät myös sisustuksen tuhotyön.

Jari Kerosen 50 metriä pohjoisempana olleet kesämökki ja sauna kärsivät myös suuret vauriot ja venevaja oli kokonaan kateissa. Mies ei voinut kuin ihmetellä.

- Kuin pommin jäljiltä. Savupiippu on lentänyt 20 metriä. Ikkunan on puhaltanut saranoineen sisään. Sauna on siirtynyt viisi senttiä kivijalaltaan. Ainut mitä jäi ehjäksi oli kolme pulloa keskiolutta. Ne kyllä juotiin heti yön aikana. Onni ettei oltu ehditty tänne, olisi ollut hengenlähtö lähellä, Jari päivitteli.

 

Höytiäisen itäpuoli, kuutostie

”Edessä oli todellinen kaaos”  (Tuija Hirvonen)

Olimme menossa Kolille 60-vuotispäiville, kun ihmettelimme Kontiolahden kirkon jälkeen edessä olevan taivaan outoa tummuutta. Alkoi sataa vettä roimasti ja salamoida. Minulle tuli kuskina ”kumma tunne” pysähtyä bussipysäkille. Puut kaartuivat luokille ja meitä hirvitti.

Olimme pysäkillä kymmenisen minuuttia. Kun lähdimme ajamaan eteenpäin, edessä oli todellinen kaaos. Trombi oli juuri puhaltanut ohi ja puita oli hujan hajan pitkin tietä, ja aukeaa metsää silmänkantamattomiin. Jouduimme pysähtymään. Soitimme hätäkeskukseen. Pian tulikin paloautoja ja ambulansseja. Miehet tekivät töitä hiki hatussa saadakseen tien ajokuntoon.

Entä jos emme olisi pysähtyneet? Olisimmeko olleet jossain ”huitsinnevadassa” autoinemme tai saarroksissa puiden seassa? Suojelusenkelit olivat taas kerran mukana.

Jalkojen tärinästä huolimatta jatkoimme matkaa ja pääsimme juhlan viettoon. Päivänsankari sai ikimuistettavan syntymäpäivämuiston! (Seuraavan päivän lehdistä vasta paljastui todellinen kauheus, emme arvanneet tuhon laajuutta).

 

Höytiäisen itäpuoli, Varparanta

”Vettä tuli vaakasuorassa ikkunan yläreunaan saakka”  (Eero Inkinen)

Oli iltapäivä kesämökillä Höytiäisen rannalla. Vieraat olivat juuri lähteneet ja rupesin päiväunille. Heräsin nousevan ukonilman jyrinään. Menin ikkunan ääreen ja katsoin ulos, mutta en nähnyt järveä, joka on noin 15 metrin päässä mökistä. Vettä tuli vaakasuorassa aivan ikkunan yläreunaan saakka kovassa tuulessa.

Aikansa riehuttuaan ilma tyyntyi ja tein poislähtöä kotiin kirkolle. Ulos tullessa huomasin etten pääse kolmen metrin päässä olevaan autoon matalissa kengissä: vettä oli pihamaalla sen verran, että piti hakea kumisaappaat.

Ensi silmäyksellä en havainnut ympäristössä vaurioita, mutta ajettuani noin 40 metriä huomasin suuren männyn kaatuneen tielle ja estävän etenemiseni. Ei hätää, hakemaan mökiltä moottorisahaa ja raivaushommiin.

Matka jatkui, kunnes mökkitiellä oli taas puu poikittain. Ei kun takaisin hakemaan sahaa ja taas savottaan. Viisastuneena otin sahan mukaan, jos vielä olisi esteitä.

Matkalla kirkonkylään 6-tiellä alkoi näkyä melkoista tuhoa. Palokunta oli jo raivaamassa tietä auki. Vasta silloin tajusin, että jos trombi olisi sattunut mökkini kohdalle, en ehkä olisi tätä kertomassa.  Asia kiinnosti tuttavia Etelä-Suomea myöten ja he soittelivat ja kyselivät tapauksesta, koska tiesivät, että mökki sijaitsee alueella.

 

Höytiäisen itäpuoli

”Navetassa eläimillä oli pakokauhu”  (Jorma Takkunen)

Iltapäivällä olin menossa navettaan töihin ja näytti tulevan ukkonen. Töissä huomasin, että rupeaa tuulemaan. Yhtäkkiä tuuli yltyi hirmu kovaksi. Pihamaalla lenteli paljon tavaraa ilmassa. Peltikattoa hävisi noin 800 neliömetriä.

Navetassa eläimillä oli pakokauhu. Vettä tuli sisälle paljon kun kattoa ei ollut enää. Ulkona syntyi paljon tuhoa. Laakasiilo oli hajalla,. Hirsinen vanha kuivurirakennus hajosi, puolet siitä lensi 20 metrin päähän. Lehtikuusikujasta kaatuivat kaikki puut.

Höytiäisen rantahuviloilta lensi lautaa ja kattohuopaa pelloille. Osa meidän kattopelleistä lensi puolen kilometrin päähän. Huvila rannalta särkyi ja tuli paljon muutakin vahinkoa. Myöhemmin meidän kohdalla Höytiäisen rantatiellä kävi muutama tuhat uteliasta.

 

Trombin silminnäkijä Kontiolahden satamasta

”Eihän tuollaista voinut uskoa todeksi”  (Irma ja Antero Mutanen)

Taivas oli synkkä järvenselällä, niin kuin ukkosen edellä ja tuuli kääntyi hetkessä päinvastaiseksi. Kuului kova humina ja näytti niin kuin olisi satanut hirveästi, harmaalta, jonka läpi näkyi kartiomainen vesipatsas, joka nousi järvestä ylöspäin. Antero sanoi luulleensa sitä harhakuvaksi, sillä eihän tuollaista voinut uskoa todeksi.

Kestoltaan luonnonilmiö oli noin 10-15 minuuttia. Sen jälkeen näimme tarkasti katsoen aukon saaren puustossa. Satamassa oli tuulenpuuskan mentyä tyyntä, eikä ollut juuri pilviäkään.

 

Viimeinen rynnistys lähellä Latvajärveä

Ruoholahdentietä ajettaessa puut olivat kaatuneet tien toisella puolella menosuuntaan, vastakkaisella puolella tulosuuntaan. Pyörre asetteli puut mielensä mukaan. Samoin kävi Enna ja Veijo Virran kesämökillä. He olivat siellä trombin iskiessä.

- Naapurin vene tuli maalle, ja meidän on missä lie järvellä., Veijo Virta kertoo ja osoittaa pihalle ristiin rastiin katuneita puita.

- Aloin katsomaan, että mistä se katto vuotaa, Veijo naurahtaa hetkestä ennen kuin havaitsi katon kadonneen mökin toiselta sivustalta. Virtojen pihan jyllääminen oli trombin viimeisiä voimankoetuksia. Trombi jatkoi vielä Latvajärven yli saaria parturoiden, kunnes voima loppui Latvavaaran rinteille.

 

Trombin jäljet kiinnostivat

Trombi poiki mittavien tuhojen lisäksi ainakin yhden matkailuidean. Laivuri Antero Mutanen Kontiolahdelta järjesti elo–syyskuussa m/s Aallotar–laivallaan trombiristeilyjä, joilla tutustuttiin Höytiäisellä olevaan ainutlaatuiseen Jouhtenisen saareen.

Trombi niitti nurin mäntymetsän kulkiessaan pääosin Metsähallitukselle kuuluvan saaren eteläosan poikki 500 metrin levyiseltä ja 800 metrin pituiselta matkalta. Näky on vaikuttava laivan saapuessa saaren länsipuolelle ja siinä riitti ihmettelemistä kuudella trombiristeilyllä yhteensä noin 120 henkilölle.

Kaikkiaan puuta on nurin saaressa noin 10 000 kuutiota. Ainoastaan rannan tuntumassa olleet nuoret puut olivat säilyneet pystyssä. Saaren korkein kohta, Sirnitsanharju, on 60 metriä korkea ja trombi kulki sen eteläpuolelta. Viereinen Heikinluoto oli pyyhkäisty putipuhtaaksi.

Risteilyjä jatkettiin seuraavana keväänä. Jouhtenisen saari on jätetty toistaiseksi luonnontilaan.

 

 

21.08.2004

TROMBI HEITTELI PUITA POHJANMAALLA

Etelä-Pohjanmaan Soinissa ihmeteltiin hurjaa luonnonilmiötä lauantaina. Ukkosmyrskyn mukana kirkonkylässä iltapäivällä piipahtanut trombi paiski varttitunnissa töitä oikein olan takaa.

Palokunta selvitteli sekasotkua useita tunteja. Puita kaatui teiden päälle ja isokokoisten puiden alle jäi joitakin rakennuksiakin. Vakavammilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Kenkäkauppias Kalle Järvenpää kertoo:

- Sytytin tuolla kellarissa tulta saunan pesään, kun kuului hirveä pohaus. Juoksin äkkiä ulos katsomaan, mutta homma oli jo ohi ja vettä alkoi tulla kaatamalla.

Trombi oli paiskannut sekunnissa kumoon viisi puuta kaupan ympäriltä, mutta yksikään ei onneksi osunut rakennuksen päälle. Järvenpää säikähti ”pohausta” toden teolla, mutta onneksi kauppa oli jo kiinni, eikä asiakkaiden autoja ollut pihassa. Onneksi, sillä näyteikkunan nurkalle kaatui yksi iso puu. Trombi säästi läheisen pappilan 200 vuotta vanhan ison kuusikon.

 

Vimpelissä rajun ukkosmyrskyn pudottama vesi sai ojat tulvimaan ja vesi nousi kellareissa jopa 30 sentin korkeudelle. Mm. terveyskeskuksen keskusvarasto ja vanha postin kellari tulvivat. Vettä satoi tunnin aikana 55 mm. (Ilta-Sanomat)

 

 

14.09.2004

TUULI JA UKKONEN POHJOIS-SAVOSSA JA P–KARJALASSA

Myöhäisillan ukkonen ja kova tuuli katkoivat sähköjä Pohjois-Karjalan pohjoisosissa sekä Pohjois-Savon itäosissa tiistaina. Sähkökatkokset alkoivat kello 21.30 maissa.

Kova tuuli kaatoi puita illan aikana ympäri Pohjois-Karjalaa. Räiskittyään tunnin Juuassa ukkosrintama ylitti Pielisen iltayhdentoista maissa ja sähköt katkesivat myös Lieksassa. Katkokset olivat lyhytaikaisia. Palolaitokset saivat vain yhden hälytyksen tielle kaatuneen puun vuoksi. Tulipaloja ei tiettävästi syttynyt.

 

Enossa jättirakeita

Iltalenkiltä kotiin Enon Vanhankaltimon Valkealammen rantaan tiistaina tv:n iltauutisten aikaan palannut Leena Jääskeläinen arvelee, että huonosti olisi käynyt, jos lenkki olisi ajoittunut puoli tuntia myöhemmäksi. Seudulla oli poikkeuksellisen pitkä ja raju raekuuro, joka satoi halkaisijaltaan jopa neljäsenttisiä jättirakeita.

- Se alkoi yhdeksältä ja loppui kello 21.20. Sen ajan paukkui ja rajusti.  Naapuri sanoi, että katolta kuului ensin yksi kova pamaus ja sitten rakeita alkoi tulla tasaisesti.

Rakeet olivat suunnilleen puolikkaan tulitikkuaskin kokoisia ja muodoltaan särmikkäitä. Kuuro teki Jääskeläisten pihamaasta täydellisen jäätikön, jonka raekuuron jälkeen alkanut vesisade nopeasti sulatti. Raepommitus koettiin Jääskeläisten lisäksi lähialueella muutamassa naapuritalossa, mutta ei ilmeisesti kovin paljon kauempana.

Leena Jääskeläinen otti muutamia rakeita talteen pakastimeen.

- Nämä ovat jo vähän sulaneet. Mieheni yritti ottaa kiinni vielä isompia, mutta ei siitä tullut mitään, niin rajusti ne tulivat alas .Auto oli tuossa pihalla ja ajattelin, että nyt menee kyllä ikkunaa rikki, mutta eipä mennyt.

(Karjalainen)

 

 

07.10.2004

LOKAUKKONEN MERELLÄ

Suomenlahden mittainen ukkospilvinauhasyntyi illansuussa meren päälle etelärannikon ja Viron puoliväliin. Salamoiden välke näkyi kymmenien kilometrien päähän, mutta ääni ei enää kantautunut. Salamointi näkyi sisämaahankin Kouvolan korkeudelle asti.

Ilmoituksia oudoista valoilmiöistä tehtiin yhteensä kymmeniä niin Helsingin poliisille, Ilmatieteen laitokselle kuin STT:llekin.

Ilmatieteen laitoksen mukaan muutaman tunnin aikana välähti noin 400 salamaa.

 

 

11-12.11.2004

VOIMAKAS SYYSMYRSKY PANU

Voimakas syysmyrsky  riepotteli torstaina Etelä – ja Keski-Suomea. Lounaismyrsky alkoi iltapäivällä Perämerellä ja levisi yön kuluessa kaikille merialueille ja sisämaahan. Suurin keskituulennopeus mitattiin Utössä, 24 m/s. Sisämaassa   Helsinki-Vantaan lentoasemalla päästiin 14 metriin sekunnissa, puuskissa 20 m/s.

Sähkölinjojen päälle kaatuneet puut katkaisivat sähköt enimmillään noin 30 000 taloudelta Etelä- ja Keski-Suomessa. Länsi-Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa sähköittä jäi noin 8000, Etelä-Pohjanmaalla 7000, Itä-Suomessa 10.000. Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa sähköt menivät muutamilta tuhansilta ja Kuusamossakin muutamilta sadoilta talouksilta. Katkokset kestivät enintään joitakin tunteja.

Kaatuneet puut teettivät muutenkin töitä monin paikoin varsinkin Etelä-Suomessa, mm. Vantaalla. Porvoossa tuuli paiskasi kumoon kaksi kaupungin torille pystytettyä joulukuusta. Toinen kuusi kolhi kaatuessaan neljää autoa.

Helsingissä Aleksanterin teatterin katto repesi perjantai-iltana myrskyn voimasta. Vuonna 1879 valmistuneen rakennuksen peltikattoa irtosi 30 neliömetrin verran. Kattopeltejä repeytyi myös muualla Helsingissä.

Hangon ja Rostockin väliä liikennöivä matkustaja-autolautta Superfast VII sai vaurion peruuttaessaan myrskyisässä tuulessa laituriin Hangon satamassa niin ikään perjantai-iltana. Vuoro jouduttiin peruuttamaan. Myös Viking Linen  autolautta Cinderella törmäili laituriin aamulla Maarianhaminan satamassa.

Pika-alusliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä keskeytettiin.

 

 

22-23.12.2004

VUODEN VOIMAKKAIN MYRSKY (RAFAEL)

Vuoden voimakkain matalapainemyrsky kaatoi puita, repi kattoja ja katkoi sähköjä Lappia, Kainuuta ja maan itäisimpiä osia lukuun ottamatta.

Kovimmat tuulet mitattiin eteläisillä merialueilla, jossa keskiviikkoiltana Utön suurin keskituulilukema oli 27,7 m/s ja puuska 33,4 m/s. Myrskyn siirtyessä itään mm. Tammisaaren Jussarössä mitattiin iltayöllä 25,9/32,6 m/s, Helsingin majakalla 25,4/30,8 ja Porvoon Emäsalossa aamulla 26 /31,1 m/s.

Syvän matalapaineen (950 mb) keskus liikkui Norjan merta koilliseen ja Suomessa voimakkaimmat tuulet olivat etelän puolelta.

 

Myrskyvahinkoja alkoi tapahtua lännestä alkaen keskiviikkona illansuussa ja ne jatkuivat torstaihin aamupäivään. Teille, kattojen päälle ja sähkölinjoille kaatuneet puut pitivät palokuntia ja sähkölaitosten korjausryhmiä tiiviisti urakoimassa aatonaaton iltaan saakka ja töitä jatkettiin vielä jouluaattonakin.

Kaikkiaan sähköt katkesivat noin 45 000 taloudelta. Näistä 30 000 oli Fortumin jakelualueella läntisellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomen puolella Salon, Perniön, Särkisalon, Someron ja Kiskon seudulla. Pirkanmaalla ja Hämeessä Wattenfallin alueella katkoista kärsi noin 9000 taloutta.

Helsingin pelastuslaitos sahasi ja siirteli aatonaattopäivän ja alkuillan aikana kymmeniä katkenneita puita  pois kulkuväyliltä ja talojen pihoilta. Myös myrsky-yönä irronneita kattopeltejä naulailtiin kiinni. Tehtäviä oli tullut iltaan mennessä kaikkiaan 80. mikä oli palomestari Kimmo Tuomisen mukaan todella paljon. Pelastuslaitoksen yksiköt olivat koko ajan liikkeellä, minkä lisäksi apuna oli taukoamatta viisi sopimuspalokuntaa.

 

Tieliikenne oli pahoissa vaikeuksissa liukkaiden teiden, lumisateen ja kovan tuulen takia. Eri puolilla Suomea sattui kymmeniä peltikolareita ja ulosajoja. Kuolonkolareiltakaan ei vältytty; neljä ihmistä menetti henkensä. Rannikolla satoi aluksi vettä, joka iltaa kohti muuttui rännäksi ja lumeksi.

Pahin turma sattui lumimyrskyssä vanhalla ykköstiellä Halikossa noin kello 22. Helsingistä Turkuun matkannut bussi joutui peltoaukealla rajun tuulen paiskomana sivuluisuun suistuen kaiteen läpi, putosi 5-6 metriä ja kellahti oikealle kyljelleen Purilanjoen rantaan. Auton keulaosa jäi osaksi veden peittoon. Yksi matkustaja kuoli ja 20 loukkaantui.

Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko ajoi turmapaikalle ja peruutti välittömästi kaikki yön bussivuorot Helsingistä Turkuun. Näin järeää päätöstä hän ei yli parikymmenvuotisella urallaan ole aikaisemmin tehnyt.

- Keli Halikossa oli kerta kaikkiaan järkyttävä. Liukas, sohjoinen tie ja myrskytuuli olivat todella vaarallinen yhdistelmä. Linja-auto on sellainen purje, että tuuli pystyy sitä paiskomaan oikein toden teolla, sanoi Heikki Alanko.

Onnettomuuspaikka sijaitsi laajalla aukiolla, joka aukeaa suojaisen metsätaipaleen jälkeen.

 

Ennätysaallokko

Aallokko kohosi ennätyskorkeaksi Pohjoisella Itämerellä keskiviikkona 22.12. Merkitsevä aallon korkeus kohosi 8,2 metriin, joka on korkein koskan Itämerellä mitattu, ja yksittäinen ukkoaalto oli liki 14-metrinen. Edellinen ennätysarvo oli joulukuulta v. 1999, jolloin merkitsevä aallon korkeus nousi 7,4 metriin kaksi kertaa kahden viikon välein.

Pohjois-Itämeren Ruotsin rannikon puolella Almagrundetissa on myös mitattu yhden kerran 7,7 metrin keskiaallonkorkeus tammikuussa 1984.

Merivesi ei suhteellisen lyhytkestoisen myrskyn vuoksi noussut  ennätyslukemien lähelle, vaikka tulvikin jo hivenen Turun satamalaiturille.

 

Talvimyrsky hidasti melkoisesti laivaliikennettä Helsingin edustalla. Laivat joutuivat odottamaan tuulen hellittämistä ennen satamaan tuloa. Saaristolauttaliikenteessä oli myös häiriöitä ja Tallinnan pika-alusvuorot olivat pysähdyksissä.

Joissakin venesatamissa tuuli kohteli kaltoin säilytystelineisiin talveksi nostettuja pienveneitä. (TS, HS, Karjalainen)

 

 

30.12.2004

KOVA TUULI katkaisi sähköt arviolta 5 000-6 000 taloudelta Vaasan eteläpuoliselta  rannikolta torstaiyön ja –aamun aikana. Kova noin 20 m/s puhaltanut tuuli ja märkänä pyryttänyt lumi kaatoivat puita sähkölinjoille.