Äärevä säävuosi 2010

Last Updated: Monday, 10 January 2011 16:20
Written by A-J Punkka

Vuosi 2010 antoi äärevän esimerkin siitä, mitä mantereiset ilmamassat voivat pahimmillaan tai parhaimmillaan tuoda mukanaan. Vuosi alkoi ja päättyi lumisissa ja varsin kylmissä oloissa. Muutaman vuoden tauon jälkeen lämpötila laski helmikuussa -40 asteen kylmemmälle puolelle. Kylmille ja mantereisille talvivuosipuoliskon ilmamassoille on leimallista vähäinen myrskypäivien määrä. Niinpä vuoden 2010 myrskypäivien määrä jäi vain 16:een keskiarvon ollessa noin 20. Vuoden viisi viimeistä myrskypäivää ylsivät vain hieman myrskyrajan yläpuolelle, joten vuoden 2009 laiha 11 myrskypäivän saalis oli jälleen melko lähellä. Kylmä alkuvuosi johti myös paikoin ennätyspitkiin pakkaskausiin. Kevyen pakkaslumen läsnäolo näkyi ikävällä tavalla myös alkuvuoden raideliikenteen sujuvuudessa. Kylmää ja mantereista talvea seurasi ikimuistoinen hellekesä, joka löi lähes kaikki tähänastiset helle-ennätykset. Kesän "kruununa" oli lähes sadan vuoden ikään ehtineen koko maan lämpöennätyksen rikkoutuminen 29. heinäkuuta. Joensuussa mitattu uusi ennätys +37,2C tulee varmasti olemaan kova lukema rikottavaksi.

Rajuilmoihin liittyvistä ääriarvoista merkittävimpiä vuoden 2010 tapahtumia olivat ennätykselliset metsävahingot aiheuttanut neljän rajuilmapäivän sarja, harvinaisen laajalti mittausasemille osuneet voimakkaat ukkospuuskat, ennätyskokoa sivunneet jättirakeet sekä suurin vuorokausikohtainen maasalamamäärä yli 10 vuoteen. Viimeisimpien arvioiden mukaan kesän rajuilmojen sarja kaatoi metsää peräti 8,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä on noin miljoona mottia enemmän kuin syysmyrskykaksikko Pyry-Janika vuonna 2001. Yli 15 m/s puhaltaneista ukkospuuskista saatiin useampi kymmenen havaintoa, joiden ääripäätä edustavat 8. elokuuta mitatut 30 m/s ylitykset Suomenlahdella sekä Porin lentoasemalla. Lukemat kuuluvat kovimpiin mitattuihin ukkospuuskiin automaattisten säähavaintojen aikakaudella Suomessa. Lisäksi rajuilmajakson aikana Suomeen rynnäköi harvinaisella tahdilla laajoja ukkospilvijärjestelmiä sekä niihin liittyviä nk. mesomittakaavan konvektiivisia pyörteitä. Edeltävä yhtä massiivinen ukkospilvijärjestelmien joukko nähtiin Suomessa kesällä 2001. Tuolloin aktiviteetin painopiste oli huomattavasti kaakkoisempi (ja enemmän Baltian ja Venäjän puolella), jolloin Suomi välttyi pahimmilta tuulivahingoilta.

Tilasto- ja muita tietoja säävuodesta 2010:

Myrskyvaroitus.comin sää-ääriarvot

Sääbriefin.comissa Paulin tiivis yhteenveto säävuodesta

Ilmatieteen laitoksen vuositiedote

Ilmatieteen laitoksen myrskypäivätilastot

Metlan metsävahinkotiedote

Myrskyvaroitus.comin uutisarkisto

Myrskyvaroitus.com toivottaa kävijöilleen mielenkiintoista säävuotta 2011!

Add comment


Security code
Refresh