Ennustearkisto

Pitkä rajuilmaennuste 12.-13.8.2017

Last Updated: Saturday, 12 August 2017 00:25
Written by A-J Punkka

YHTEENVETO

Lauantai-iltapäivän ja sunnuntaiaamupäivän välillä on odotettavissa merkittävällä todennäköisyydellä kesän 2017 voimakkain salamaepisodi. Maasalamamäärä laskettaneen tuhansissa maan etelä- ja keskiosassa. Tilanne etenee maan lounaisosasta kohti koillista ja itää ja salama-aktiivisuuden huippu saavutetaan lauantaina illalla tai sitä seuraavan yön aikana. Tilanteessa saattaa kehittyä laajoja ukkospilvijärjestelmiä, joissa pääasialliset vaaratekijät ovat runsas sade ja tiheä salamointi. Ukkospuuskien ja isojen rakeiden esiintymiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, joista on kerrottu alla tarkemmin. Ennusteparametrien näkökulmasta tilanne on varsin äärevä ja osittain kesän 2010 rajuilmojen tasoinen. Tällä kertaa laajojen tuulivahinkojen esiintyminen ei kuitenkaan ole yhtä todennäköistä kuin seitsemän vuotta sitten. Ukkospuuskien aiheuttamat vahingot ovat todennäköisimpiä eteläisillä merialueilla sekä etelärannikon tuntumassa. Näin ollen tilanteen vaikutukset saattavat olla merkittäviä melko maltillisesta vaikutusalueen koosta huolimatta. Vaaratasoilla mitattuna tapaus menee keltaisen ja oranssin värin välimaastossa.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Lännestä on lähestymässä yläsola ja samanaikaisesti yläselänne Suomen itäpuolella vahvistuu. Ylätroposfäärin lounainen suihkuvirtaus yltää illalla Ruotsin poikki maan pohjoisosaan. Yläsola vaikuttaa voimistavasti myös keskitroposfäärin ilmavirtauksiin koko maassa.  Ylemmän troposfäärin lämpötila muuttuu vain hieman vuorokauden kuluessa kylmempään suuntaan.

Alempana troposfäärissä yläsola saa maamme eteläpuolella olevan kuuman ja kostean ilmamassan liikkeeseen kohti pohjoista. Lämmön ja kosteuden advektio on päivästä alkaen varsin voimakasta maan etelä- ja keskiosassa. Iltaan mennessä kuuma ja kostea ilmamassa kattaa jo lähes koko maan etelä- ja keskiosan. Vaatimaton pintamatala on välittömästi Suomen lounais/länsipuolella. Alatroposfäärin eteläinen suihkuvirtaus (LLJ) saattaa esiintyä pintamatalan itäpuolella maan länsiosassa. Yön aikana kostea kieleke ja mahdollinen  LLJ liikkuvat idemmäksi ollen varhain sunnuntaiaamuna maan itäosan yllä. Voimakas lämmin advektio tuo etelästä mukanaan korostuneen residuaalikerroksen (elevated mixed layer, EML), mikä johtaa Suomen alueella voimakkaan yläinversion muodostumiseen. Ennusteen epävarmuudet liittyvätkin suurelta osin yläinversion patoavaan vaikutukseen.

SYVÄ KOSTEA KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Voimakas eteläinen alatroposfäärin lämmön ja kosteuden advektio johtaa merkittävän kohokonvektioepisodiin lauantai-iltapäivän ja sunnuntaiaamupäivän välillä. Ukkosen todennäköisyys on suurin kartan osoittaman alueen länsiosassa, 50 - 80%. Muualla tilanteeseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, joista on kerrottu jäljempänä. Vaikka todennäköisyys on suurehko lännessä, käytettävissä oleva energiamäärä ja sitä kautta salamoinnin intensiteetti lienevät vähäisempiä kuin idempänä (mikäli kehitys käynnistyy idässä).

Tilanne käynnistyy iltapäivällä maan lounaisosassa, kun lämmön ja kosteuden advektio alkaa voimistua. Episodi alkaa kunnolla vasta illalla, kun kostea ilmamassa sekä mahdollinen LLJ yltävät reilummin Suomen puolelle. Illan ja yön aikana syvä kostea konvektio siirtyy vähitellen kohti koillista ja itää ja kasvanee konvektiivisen järjestelmän kokoluokkaan. Järjestelmiä saattaa kehittyä jopa pari-kolme kappaletta, mikäli itäisen alueen konvektiivinen esto ei ole liian voimakas. Järjestelmät tulevat liikkumaan antisyklonaalisesti kaareutuvilla liikeradoilla. Salamoinnin maksimi-intensiteetti saatetaan saavuttaa vasta alkuyön aikana, mutta salamointi saattaa jatkua katkotta pitkälle sunnuntain puolelle itärajan läheisyydessä.

Ennustemallit ennakoivat lauantaille melko suoria, mutta pitkähköjä hodografeja. Kuten edellä tuli ilmi, korostuneen EML:n vuoksi tilanteessa vallitsee voimakas yläinversio ja syvä kostea konvektio tulee esiintymään kohomoodissa. Tämä kombo vaikeuttaa huomattavasti vaaraa aiheuttavien ukkospuuskien ennustamista. Mahdollista on, että voimakkaita puuskia esiintyy merialueella, mutta ei enää välttämättä pitkällä sisämaassa. Mikäli konvektiivisessa järjestelmässä on SE-NW- tai E-W-suuntaisia lineaarisia elementtejä ja järjestelmä etenee ns. downwind-moodissa nopeasti pohjoiseen tai koilliseen, puuskat ovat todennäköisimpiä tässä yhteydessä. Mahdollista on myös, että peräkkäisistä konvektiosoluryppäistä ensimmäinen on "tuuleton" ja jälkimmäinen tuulinen. Mikäli merelliset ukkospuuskat toteutuvat vaikutuksia saatetaan kokea maa-alueilla noin 50 kilometriä etelärannikosta sisämaahan päin.

Merkittävimmät vaaratekijät liittyvät erittäin runsaaseen sateeseen (jopa 30-50 mm/h) sekä todella tiheään salamointiin. Konvektiivisten järjestestelmien eteläinen tai kaakkoinen osa saattaa siirtyä ns. upwind-moodiin ja mikäli näin käy, sademäärät voivat kohota entisestään. Ennustetut tuuliprofiilit mahdollistavat (koho)supersolut, joiden yhteydessä saattaa sataa isoja rakeita, vaikkakin huomattavan korkea lämpötilan nollaraja pienentää todennäköisyyttä. Trombien esiintyminen maa-alueilla ei ole tilanteessa todennäköistä, mikäli ennustetut lämpötilaprofiilit toteutuvat.

EPÄVARMUUDET

Numeeriset mallit olivat pe-iltana yksimielisiä kostean ilmamassan saapumisesta Suomeen. Mallien välillä vallitsi myös melko hyvä konsensus siitä, että yläinversio murtuu varmimmin vaara-alueen länsikulmilla. Mallien käsitys konvektiivisen eston vahvuudesta tämän alueen itäpuolella vaihteli suuresti. Osassa malleja esto oli jopa luokkaa 100 J/kg, joka on todennäköisesti liikaa kehityksen käynnistymiselle. Yksi mahdollinen skenaario onkin, että aktiviteetti pakkautuu varsin kapealle vyöhykkeelle kostean kielekkeen taka- eli länsiosaan. Mikäli kehitys pääsee ryöpsähtämään käyntiin keskemmällä kosteaa sektoria vapautettavaa potentiaalienergiaa voi olla tarjolla jopa 2 kJ/kg.

Ukkospuuskiin liittyvät epävarmuudet ovat vielä salamoinnin esiintymistä suurempia. Ennusteparametrit ovat rajussa äärilaidassa, jossa periaatteessa laajatkin syöksyvirtausepisodit ovat mahdollisia. Stabiili alatroposfääri kuitenkin vaikeuttaa syöksyvirtausten ennustamista ja saattaa lopulta syödä puuskilta terävimmän kärjen pois. On kuitenkin erittäin tärkeää seurata edellä kuvattuja piirteitä ukkospilviryppäissä ja mikäli puuskaisuuden merkkejä alkaa ilmaantua, varautua jopa yli 20 m/s hetkittäisiin tuulennopeuksiin.

Epävarmuuksista huolimatta tilanne on täysin kiistatta hiljaisen kauden 2017 toistaiseksi potentiaalisesti vaarallisin. On varsin todennäköistä, että episodin salamamäärä nousee kirkkaalle ykkössijalle tänä vuonna. 2000-luvun statistiikan perusteella vastaavista ainesosista on kehkeytynyt vähintään 5 000 ja enimmillään yli 20 000 maasalaman vuorokausia.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE

MIXR500 12...14 g/kg, LR850-500 7...7,5 K/km, MUCAPE 1...2 kJ/kg, EffShear 10...15 m/s, CVect-U 5-10 m/s itään, CVect-D 20-30 m/s koilliseen

Comments  

#2 AJP 2017-08-12 15:36
Syvä kostea konvektio järjestäytyy Latvian länsirannikolla . Tämä samainen alue on todennäköisesti se, johon eteläisen Suomen aktiviteetti tulee liittymään. Tämänhetkinen sijainti salamoivilla pilvillä on hieman itäisempi kuin osalla ennustemalleist a. Salamointi saapunee alkuillan aikana etelärannikolle , mutta aktiivisuus tullee painottumaan kartan osoittaman vaara-alueen etelä- ja kaakkoisosaan.

Estofexin antama level3 saattaa olla lievä yliarvio, koska ennuste perustuu oletukseen, että Suomen alueellakin syvä kostea konvektio olisi rajakerrokseen juurtunut. Oma arvioni on, että tämänkertainen rajuilma ei yllä meteorologisill a mittareilla kesän 2010 tapausten tasolle. Täytyy kuitenkin huomioida, että vaikutusalue on selvästi sääherkempi kuin seitsemän vuoden takaisissa rajuilmoissa (Sylvi toki pois lukien). Vaikuttavuusnäk ökulmasta rankkaus voi siis olla toisenlainen.
Quote
#1 AJP 2017-08-12 10:56
Eilisessä Puolan MCS:ssä esiintyi voimakas bow echo, jonka päätypyörteestä muodostui Itämerelle mesomittakaavaa n konvektiivinen pyörre (MCV). Pyörre on lähestymässä parhaillaan Suomen lounaisosaa ja näkyy selvästi tutkakuvassa. Harmi vaan, että pyörre on todennäköisesti ajautunut täysin hedelmättömälle alueelle eikä pysty osallistumaan tämän päivän konvektioepisod iin.

Pikainen vilkaisu tuoreimpiin malliajoihin antaa viitteitä, että aktiviteetin painopiste voisi olla aavistuksen idempänä kuin yöllä tehty ennuste osoittaa. Ratkaisuvaihtoe hdot ovat kuitenkin edelleen varsin kirjavia. Upwind-moodi on tänään varteen otettava vaihtoehto. Mikäli huonosti käy, "Ruuhka-Suomess a" saatetaan kärsiä illalla vedentulosta todenteolla. Tilanteen voisi pelastaa ukkospilvien muodostuminen vasta pk-seudun itäpuolella.
Quote