Ennustearkisto

Rajuilmaennuste 23.7.2011

Last Updated: Saturday, 23 July 2011 20:29
Written by A-J Punkka

YHTEENVETO

Aktiivinen ukkospäivä on tiedossa lauantaille. Kohokonvektiota saattaa olla liikkeellä jo varhain lauantaina ja sen saattaa mutkistaa tilannetta loppupäivän osalta. Silti kosteaan ja lämpimään ilmamassaan syntyy ukkoskuuroja päivän mittaan. Baltiasta saattaa myöhään iltapäivällä tai illalla saapua yksi tai useampi mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä. Suurin riski lauantain tilanteessa liittyy voimakkaisiin ukkospuuskiin, mutta koko ”vaarapaletti” on mahdollinen mikäli ennusteiden ”paras/pahin” skenaario toteutuu. 

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Suomi kuuluu lauantaina Venäjältä ulottuvan yläselänteen vaikutuspiiriin. Keski-Eurooppaan kuroutuneen ylämatalapaineen alueeseen liittyvä sola matkaa päivän mittaan Baltista kohti Suomea, mutta pysyttelee vielä Suomen rajojen ulkopuolella. Solan lähestyminen toisaalta tietää virtauskentän voimistumista keski- ja ylätroposfäärissä etenkin Baltian alueella. Tämä suihkuvirtaus ulottaa vaikutuksensa iltapäivällä ja illalla maan etelä- ja länsiosaan.

Alempana troposfäärissä lämmin helleilmamassa on rajoittumassa maan etelä- ja keskiosaan. T850 lukemat ovat 14–18 asteen vaiheilla. Tämä lämmin sektori on kapenemassa Baltiasta nousevan kylmän rintaman etupuolella. Pintarintaman etupuolella jälleen uusi annos kosteaa ilmaa on virtaamassa kohti Suomea läheisen alatroposfäärin suihkuvirtauksen avittamana. Edellispäivien kosteusannokset majailevat edelleen maan keskiosassa, jossa alimman 500 metrin vesihöyryn sekoitussuhteet ovat Suomen olosuhteisiin nähden varsin korkeissa lukemissa.   
 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Numeeriset säämallit ovat olleet viime päivinä enemmän tai vähemmän kebab-kioskilla. Niinpä mallien erimielisyys ja räikeät ajoitus- ja paikkaerheet aiheuttavat lauantain ennusteen tekemiseenkin omat epäilyksensä.

Synoptinen asetelma ukkosten kannalta on sieltä ”parhaimmasta” päästä. Hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa on majaillut maan etelä- ja keskiosassa jo useamman päivän ajan ja nyt Etelä-Skandinaviassa olevaan matalapaineeseen liittyvä kylmä rintama on nousemassa etelästä kohti Suomea. Tämän viimeistäänkin toimii ukkosten käynnistävänä tekijänä lauantaina. Ukkosreseptiin kuuluvista osasista myös kosteutta on Suomen olosuhteisiin nähden melko hyvin, mutta keskitroposfäärin lämpötilavähete on kolmesta osasesta heikon lenkki. Silti ainekset riittävät yhteen tämän kesän aktiivisimmista ukkospäivistä.

Lauantaina ukkoskuurojen mahdollisuutta on lähes kaikkialla Lappia lukuun ottamatta. Suurin riski painottuu maan etelä- ja länsiosaan, jossa alatroposfäärin suurin kosteussisältö ja rintaman läheisyys nostavat ukkosriskin noin 60–80%. Maan itäosassa mitataan todennäköisesti päivän korkeimmat lämpötilalukemat, mutta kuivempi rajakerros ja muutaman kilometrin korkeudella majaileva tulppa pienentävät ukkosriskiä. Silti täälläkin yksittäiset ukkoskuurot ovat mahdollisia.

Tämän kesän ukkosia ovat maalanneet tuuliväänteiden puuttuminen. Vielä noin viikko sitten ennusteet näyttivät näille päiville varsin hurjia tuuliväänteitä, mutta tuttuun tapaan lukemat ovat tulleet alaspäin. Silti tuuliväänne on lauantaina edellispäiviä korkeammissa lukemissa ja niinpä voimakkaiden ukkospuuskien riski on kohonnut. Väänteet ovat Suomen riskialueen osalta kovempia etelässä kuin pohjoisessa. Kovimmat väänteet löytyvät kuitenkin Suomen eteläpuolelta kylmän rintaman läheisyydestä.

Ensimmäinen epävarmuustekijä liittyy jo lauantain vastaiseen yöhön ja aamuun. Yksi ennustemalli on näyttänyt varsin laajaa kohokonvektioaluetta saapuvaksi etelästä epl-selänteen myötä. Mikäli tämä skenaario toteutuisi, saattaisi tähän kohokonvektioon liittyvä runsas pilvisyys (ja sateet) mutkistaa maan etelä- ja länsiosan ukkostilannetta iltapäivän osalta. Mikäli tämä kohokonvektioskenaario ei toteutu varhaisessa vaiheessa ja laajalla alueella, on ukkosilla tällöin paremmat mahdollisuudet kerätä voimia ponnistaakseen pinnasta saakka. Tällöin ukkospuuskariskikin on kohonnut.

Mikäli aikainen kohokonvektio ja pilvisyys ei sotke kuvioita liikaa, on pinnasta ponnistavia ukkoskuuroja odotettavissa etenkin maan lounaisosassa iltapäivän mittaan. Ukkosten yhteydessä lähes koko ”vaarapaletti” on mahdollinen (suuret rakeet, rankkasateet, runsas salamointi, yksittäinen trombi). Silti näistä lähinnä ukkospuuskariski on hieman enemmän korostunut. Ennustealueen pohjoisosassa heikommat tuuliprofiilit viittaavat lähinnä taajamatulvien ja runsaan salamoinnin riskiin. Itärajan tuntumassa pinnasta mahdollisesti ponnistavat solut saattavat pudottaa myös suuria rakeita suurimman konvektion käytettävissä olevan energiamäärän ja hiukan koholla olevien tuuliväänteiden myötä. Koko ennustealueella on rankkasateiden riski hyvin kostean ilman vuoksi.

Päivän suurin mielenkiinto keskittyy Baltiassa syntyviin ukkoskuuroihin ja niiden mahdolliseen rantautumiseen Suomeen. Kuurot syntyvät Suomea paremmassa tuuliväänteessä kylmän rintaman etupuolella ja sieltä ne matkaavat kohti luodetta rintaman myötäisesti. Säämallien perusteella Baltiasta löytyy kaksi mahdollista aluetta, josta ukkoskuurot voivat ajautua Suomeen. Toinen on aivan rintamapinnan yhteydessä, josta ukkoskuurot saapuisivat Viron kautta suurin piirtein Helsinki-Hanko linjalle. Tämä on todennäköisempi vaihtoehto, sillä osa malleista kehittää rintamaan pienen aallon Viron kohdilla ja tämän myötä myös ukkosriski kasvaa. Toinen alue on hieman kauempana idässä, jolloin ukkoset saapuisivat suunnilleen Suomenlahden itäosaa tai Karjalankannasta pitkin Etelä- tai Kaakkois-Suomeen. Tällä jälkimmäisellä alueella kosteussisältö saattaa olla aavistuksen heikompi ja syvän kerroksen tuuliväänne heikompi. Toisaalta 0-3km väänne on varsin korkeissa lukemissa ja tämä saattaa avittaa syvän kostean konvektion järjestäytymistä kaarimaiseksi ukkoskuuronauhaksi.

Eli myöhään iltapäivällä tai illalla on siis mahdollista, että etelästä saapuu yksi tai useampi mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä matkalla länsiluoteeseen, joiden yhteydessä voimakkaiden ukkospuuskien riski on kohonnut. Tilanne hieman muistuttaa viime kesän Asta-rajuilman asetelmaa. Tosin tällä kertaa sekä ilmamassa, ukkosten käytettävissä oleva energia sekä tuuliväänteet ovat heikompia eli samanlaista vahinkoa ei ole odotettavissa. Epävarmuus näiden etelästä saapuvien systeemien osalta ovat kosteuden ja tuuliväänteiden osuminen kohdilleen ja se kuinka järjestäytynyttä konvektiota lopulta pääsee syntymään ja matkaamaan Suomeen saakka. Mikäli kuurot jäävät enemmän irrallisiksi toisistaan eivätkä ne saavu Suomeen itä-länsi tai lounas-koillis-suuntaisina kuuronauhoina, on tällöin Etelä-Suomen vaaratason riski ehkä liian korkea.

Summa summarum: Varsin aktiivinen ukkospäivä on tiedossa ja tällä kertaa ukkospuuskariski on kohonnut. Epävarmuuksia on silti runsaasti: mahdollinen varhainen kohokonvektio ja pilvipeite, tulpan voimakkuus idässä, ukkosten käytettävissä olevan energian ja tuuliväänteiden kohtaaminen Suomen eteläpuolella, mahdollinen aallon/osakeskuksen kehittyminen Viron länsiosassa.

                                                                

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 500...1600 J/kg, Shear1km ~ 10 m/s, Shear6km max. ~ 16 m/s, MIXR500m 13...15 g/kg

Comments  

#1 AbertFaift 2022-03-05 14:21
скільки триватиме війна в україні скільки триватиме війна в україні коли почалась друга світова війна
Quote