YHTEENVETO

Kesän toistaiseksi kostein ilmamassa saapuu etelästä Suomeen. Yön ja aamun aikana kohokonvektio ja ukkospilvijärjestelmän kehitys on mahdollista lounaisilla merialueilla. Järjestelmä saattaa jatkaa päivällä matkaansa maan länsiosassa kaartaen vähitellen koilliseen. Samalla sisämaahan syntynee uusia ukkoskuuroja. Ukkospilvien käytettävissä oleva energiamäärä sekä ennustetut tuuliprofiilit mahdollistavat yksittäiset syöksyvirtaukset, suuret sademäärät sekä intensiivisen salamoinnin. Vaaraa aiheuttavan sään riski lienee suurin maan länsiosan sisämaassa.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Vahva yläselänne on Suomen itäpuolella. Selänteen länsireunassa (Venäjän lounaisosassa) on heikko kuroutunut ylämatala, joka liikkuu päivän mittaan kohti Laatokkaa. Ylätroposfäärin lounainen suihkuvirtaus yltää Ruotsista Lapin alueelle. Alempana troposfäärissä kuumaa ja kosteaa ilmaa virtaa Baltiasta maan etelä- ja keskiosaan. Tätä ilmamassaa reunustava lämmin rintama etenee pohjoiseen ja on iltapäivällä linjalla Turku-Oulu. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö (kesän kärkitasoa) majailee rintamavyöhykkeellä sekä välittömästi sen itäpuolella. Iltaa kohti rintaman liike pysähtyy lännessä, mutta jatkuu vielä pohjoisessa hitaasti kohti Lappia. Alemman keskitroposfäärin instabiilisuus on suurinta maan lounaisosassa.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Torstain ukkostilanne lähtee kehittymään jo yöllä ja varhain aamulla, kun kostean ilman advektio maan eteläosaan voimistuu. Ukkosriski on 50-80% vuorokauden alkutunteina lounaisina merialueilla sekä maan lounaisosassa. Myöhemmin päivällä suurimman ukkosriskin alue siirtyy pohjoisemmaksi ja idemmäksi. Torstain ja perjantain välistä yötä kohti aktiivisuus laskee, mutta salamointi saattaa jatkua riskialueen pohjoisosassa, missä rintama etenee vielä hitaasti pohjoiseen.

Ennustetut tuuliprofiilit ovat jokseenkin vaisuja riskialueen itäosassa. Lähestyttäessä alueen länsireunaa (ja Ruotsin suihkuvirtausta) paksun kerroksen tuuliväänne voimistuu. Suurimmat tuuliväänteet jäävätkin lämpimän pintarintaman kylmälle puolelle. Lämpimälle puolelle jää kuitenkin kapea vyöhyke (ainakin Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi), jossa ukkospilville tarjolla oleva energiamäärä on melko suuri ja tuuliväänne kohtalainen. Tämän vuoksi mm. syöksyvirtausriski on tällä alueella suurin. Länteen päin mentäessä tuuliväänne kasvaa, mutta mahdolliset ukkospilvet lienevät siellä kohokonvektiomoodissa. Toisaalta idempänäkin tarjolla oleva energiamäärä viittaa yksittäisten syöksyvirtausten mahdollisuuteen.

Lähes kauttaaltaan ukkosriskialueella tuuliprofiilit mahdollistavat ylävirtaan tapahtuvan hitaan etenemisen. Yksittäiset konvektiosolut liikkuvat pohjoiseen tai koilliseen, mutta ylävirtaan etenevät meso-betaelementit itään tai jopa kaakkoon. Tästä syystä taajamatulvien riski on myös kohonnut. Mikäli pintarintaman läheisyydessä konvektio pääsee juurtumaan rajakerrokseen, tarjolla on siististi myötäpäivään kiertäviä tuuliprofiileja, mikä voisi mahdollistaa jopa supersolujen (ja trombien) syntymisen.

Syntyvä tilanne on haastava kokonaisuus kohokonvektiota ja rajakerrokseen juurtunutta syvää kosteaa konvektiota. Niinpä epävarmuustekijöitä on tällä kertaa parikin. 1) Konvektiivinen moodi. Yöllä ja aamulla saattaa muodostua melko voimakas ukkospilvijärjestelmä (MCS), joka voi säilyä hengissä koko torstain ajan kaartaen maan länsiosassa tai länsirannikolla koilliseen. Voimakkaan järjestelmän tapauksessa, sisämaan ukkoskuurot saattaisivat jäädä melko heikoiksi. Toinen vaihtoehto on, että järjestelmän itäosa saattaa laajentua iltapäivällä rintaman lämpimälle puolelle ja kaartaa ”ylävirtaan” (kohti itää). Tällöin järjestelmä yksinään kuluttaisi suurimman osan tarjolla olevasta energiasta. 2) Lämpimän rintaman pilvisyys. Etelästä saapuva rintama saattaa lisätä siinä määrin pilvisyyttä, että se hidastaa lämpötilan nousua. Ilmamassa on niin lämmintä, että tämä voisi jättää alatroposfääriin kehitystä estävän yläinversion. Tällöin mahdollinen MCS jäisi likipitäen ainoaksi ukkostavaksi otukseksi Suomen alueella. Tilanteen kompleksisuus näkyi selvästi myös keskiviikon numeerisissa ennusteissa mm. ukkoskuuroalueiden vaihtelevana sijaintina.

Oli toteuma mikä tahansa, tulossa on aktiivinen ukkospäivä. Syvän kostean konvektion ajoituksessa ja sijainnissa on kuitenkin kesän aiempia tilanteita suurempi epävarmuus. Asetelma vaikuttaa etukäteen otolliselta etenkin ukkospilvijärjestelmille, mutta rintamavyöhykkeen läheisyydessä jokusen supersolun esiintyminenkään ei ole pois laskuista.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 700...1200 J/kg (kohokonvektiolle MUCAPE 500-1000 J/kg), Shear1km 7-12 m/s (rajakerrokseen juurtuneelle konvektiolle), Shear6km pääosin alle 15 m/s (rajakerrokseen juurtuneelle konvektiolle), MIXR500m 12...15 g/kg