Ennustearkisto

Rajuilmaennuste 8.8.2013

Last Updated: Sunday, 10 November 2013 18:46
Written by Super User
Kirjoittanut Ari-Juhani Punkka   
07.08.2013

Image

YHTEENVETO

Huolimatta suurista epävarmuuksista torstain säätilanteessa on potentiaalia merkittäväksi salamapäiväksi, jota saattavat maustaa suuriksi nousevat sademäärät. Salamoiva kohokonvektio on mahdollista sekä torstaipäivää edeltävänä että sitä seuraavana yönä. Iltapäivän ja illan aikana voi muodostua voimakkaita ukkoskuuroja, mikäli liian runsas pilvisyys ei pääse estämään lämpötilan kohoamista. Ukkoskuurot liikkuvat hyvää vauhtia kohti koillista, mutta erityisesti yöllä saattaa esiintyä ylävirtaan pyrkiviä kuuroryppäitä. Tämä lisää taajamatulvien mahdollisuutta. Mikäli ukkoskuurot etenevät lounais-koillissuuntaisessa jonossa, myös tällöin taajamatulvien mahdollisuus on kohonnut. Vaaraalueen pohjoisosassa on myös pieni todennäköisyys supersolujen esiintymiselle. Tunnusluvuiltaan (mm. kosteus ja instabiilisuus) torstai jää selvästi jälkeen Elviiran päivästä.

 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Läntisessä Euroopassa on syvälle etelään venähtänyt yläsola. Yläselänne yltää itäisestä Euroopasta Suomen itäpuolelle. Lounainen ylätroposfäärin suihkuvirtaus on iltapäivällä maan pohjoispuoliskon yllä. Keskitropofääri viilenee maan pohjoisosassa keskiviikosta, mutta etelässä esiintyy lämmintä advektiota. Alemman keskitroposfäärin instabiilisuus onkin suurinta Lapissa sekä toisaalta eteläisillä merialueilla, jonne yltää mantereiselle helleilmamassalle tyypillinen lämpötilavähetejakauma.

Alempana troposfäärissä matalapaine etenee Puolasta Itämerelle. Se ”työntää” yhä lämpimämpää ja kosteampaa ilmaa kohti pohjoista. Lounais-koillissuuntainen rintamavyöhyke (tuulikonvergensseineen) yltää iltapäivällä maan lounaisosasta kohti Kainuuta. Myös alatroposfäärin suurin kosteussisältö on pakkautunut tälle vyöhykkeelle. Torstain aikana vyöhyke siirtyy hyvin hitaasti idemmäksi. To-pe-yötä kohti Itämeren matalapaineen lähestyessä alatroposfääri on saamassa kosteuslisää lounaasta. Matalapaineeseen liittyy myös eteläinen alatroposfäärin suihkuvirtaus, mutta sen voimistama kosteuden ja lämmön kuljetus ruokkii syvää kosteaa konvektiota eniten vasta perjantain puolella.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Torstain salamoiva syvä kostea konvektio rajautuu rintamavyöhykkeen kostealle alueelle. Ukkoskuuroryppäiden ajoituksen ja sijainnin ennustamiseen liittyy tällä kertaa tavallista suurempia epävarmuuksia. Alatroposfäärin kosteusmäärät ovat melko korkealla tasolla, mutta keskitroposfäärin instabiilisuus rajoittaa tällä kertaa hieman käytössä olevia energiamääriä. Ukkosen esiintyminen on riskialueella mahdollista melkeinpä mihin tahansa aikaan vuorokaudesta. Suurin todennäköisyys on kuitenkin loppuiltapäivän ja illan aikana.

Baltian alueella keskiviikkona muodostunut residuaalikerros kohtaa jo vuorokauden ensimmäisten tuntien aikana lännestä advektoituvan alatroposfäärin kosteuden. Tämä luo otolliset olosuhteet salamoivalle kohokonvektiolle Suomenlahdella ja maan kaakkoisosassa. Energiavarat saattavat huveta aamupäivän aikana ja pintakerroksesta ponnistava kehitys käynnistyy maa-alueilla uudelleen iltapäivällä (mikäli aurinko pääsee paistamaan). Matalapaineen myötä salamoivan kohokonvektion ja ehkä jopa suurehko konvektiojärjestelmän mahdollisuus kasvaa uudelleen to-pe-yötä kohti aivan ennustealueen lounaisosassa. Alatroposfäärin suihkuvirtauksen ruokkimana yön energiavarat tulevat olemaan ke-to-yötä suuremmat.

Ennustettu troposfäärin tuulijakauma viittaa siihen, että ke-to-yön aikana muodostuvat mesobeta-elementit saattavat edetä ylävirtaan (hitaasti itään tai jopa kaakkoon). Yksittäiset konvektiosolut liikkuvat melko rivakkaa vauhtia koilliseen. Tämän myötä torstain pikkutuntien pääasiallinen haitta lienee runsas sade (sekä mahdollisesti suuret salamamäärät). Päivemmällä kehittynee myös alavirtaan eteneviä ukkoskuuroryppäitä, joiden yhteydessä ukkospuuskien todennäköisyys on kohonnut. Vaikka ylävirtaan eteneminen vähenisi päivällä, ukkoskuurot saattavat jonoutua kulkemaan rintamavyöhykkeen suuntaisesti. Niinpä myös päivällä saatetaan paikoin kärsiä rankkasateiden aiheuttamista haitoista. Pohjoisessa oleva voimakkaampi ylätroposfäärin virtaus aiheuttaa sen, että ukkosriskialueen pohjoisreunalla paksun kerroksen tuuliväänne on noin 15 m/s. Tällä alueella ei ole poissuljettua yksittäisen supersolun kehittyminen. Mikäli näin käy, myös suuria rakeita voi esiintyä solun kulkureitillä.

Tämänkertainen ennuste on huomattavan epävarma. Ukkoskuuroryppäiden ajoitus ja sijainti on heikosti ennustettavissa, mikä näkyy myös numeeristen mallien sade-ennusteiden vaihteluna. Malleilla on kuitenkin melko hyvä yksimielisyys energeettisen alueen sijainnista laajassa skaalassa. Suurin epävarmuustekijä lienee pilvisyys, joka määrittelee pitkälti, mitä iltapäivällä ja illalla tapahtuu. Runsaan pilvisyyden tapauksessa ukkosen todennäköisyys jää edellä kuvattua alhaisemmaksi. Toisaalta, jos aurinko pääsee lämmittämään hyvin vaara-alueen pohjoisosaa, supersolukonvektion todennäköisyys kasvaa. Ke-iltapäivän luotauksista ei myöskään löytynyt tukea torstaille ennustetuille alatroposfäärin kosteusmäärille. Oma lukunsa on yöaika, josta malleilla oli tyypilliseen tapaan varsin kirjava käsitys. Yöukkosen mahdollisuus on kuitenkin selvästi kohonnut molempina öinä ja erityisesti jälkimmäisenä alueen lounaisosassa.

Vaikka torstain tunnusluvut häviävät erityisesti termodynaamisella puolella Elviiran päivälle, tilanteessa on eväitä merkittävään loppukesän ukkospäivään, jota leimaavat paikoin runsaiksi kohoavat sademäärät.

                                                               

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 500...1500 J/kg (MUCAPE ke-to-yö ~500 J/kg), Shear1km alle 10 m/s, Shear6km 10...15 m/s, MIXR500m 10...12 g/kg, PW 30-40 mm

 

Add comment


Security code
Refresh