Ennustearkisto

Rajuilmaennuste 19.5.2014

Last Updated: Sunday, 18 May 2014 22:54
Written by A-J Punkka

YHTEENVETO

Maanantain aikana instabiilisuus, kosteus ja voimakkaat ukkospilviä ohjaavat virtaukset kohtaavat toisensa toukokuuksi varsin harvinaisella tavalla. Päivän asetelma mahdollistaa erityisesti maan länsiosassa runsaan salamoinnin, suuret rakeet ja syöksyvirtaukset. Iltapäivän ja illan aikana saattaa esiintyä myös supersoluja, joiden yhteydessä voi sataa yli 4 cm kokoisia rakeita ja esiintyä jopa trombeja. Illan aikana ukkospilvet saattavat ryhmittyä laajaksi ukkospilvijärjestelmäksi, joka voi "sylkeä" yleisesti vahinkoa aiheuttavia ukkospuuskia. Syntyessään järjestelmä liikkuu maan länsiosasta kaartaen koilliseen ja kestänee pitkälle tiistain puolelle. Asetelma on ukkospilvikehitystä estävän yläinversion vuoksi vahvasti patoava, joten tilanteen käynnistyminen voi kestää jopa iltaan saakka. Tällöin erilliset supersolut jäävät muodostumatta ja tapahtumat rajoittuvat ukkospilvijärjestelmän yhteyteen.

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Itäisessä Euroopassa on erilleen kuroutunut ylämatala ja sen itäpuolella Venäjällä yläselänne. Maanantain kuluessa yläselänne vahvistuu ja samalla ylämatala liikkuu Etelä-Skandinaviaan. Tämän seurauksena eteläiset/eteläkaakkoiset keskitroposfäärin ilmavirtaukset voimistuvat erityisesti ennustealueen länsiosassa kohottaen paksun kerroksen tuuliväännettä merkittävästi. Sunnuntaista maanantaihin keski- ja ylätroposfäärin lämpötiloissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Sen sijaan alemman keskitroposfäärin ja alatroposfäärin lämpeneminen on huomattavan voimakasta. Tämän seurauksena keskitroposfäärin lämpötilavähetteet kohoavat erityisesti maan itäosassa noin 7 K/km:iin.

Alempana troposfäärissä helleilmamassan sektori kurottautuu eteläkaakosta Suomeen. Pohjois-eteläsuuntainen kylmä rintama rajaa tätä aluetta iltapäivällä likimain linjalla Riianlahti-Suomen länsirannikko. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö on pakkautuneena enimmäkseen pari sataa kilometriä leveäksi vyöhykkeeksi rintaman itäpuolelle. Suomen alueella iltapäivän suurimmat kosteusmäärät ovat siis maan länsiosassa. Osa ennustemalleista muodostaa pintamatalan iltapäivällä Baltian länsirannikolle. Mikäli näin käy, matalapaine tehostaa entisestään lämmön ja kosteuden advektioita illan ja ma-ti-yön aikana maan länsiosan alueella.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Maanantain salamoiva syvä kostea konvektio saattaa esiintyä Suomen alueella useassa eri syklissä ja eri moodissa. Ukkosen todennäköisyys on suurin läntisen Suomen alueella kartan osoittamalla vyöhykkeellä iltapäivästä alkaen. Jo maanantain pikkutunneilla, kun alatroposfäärin lämmön ja kosteuden advektio voimistuvat, on pieni mahdollisuus salamoivaan kohokonvektioon ennustealueen eteläosassa. Myöhemmin päivällä konvektiosolujen kohoamista taivaalle rajoittaa huomattavan suuri konvektiivinen esto (laajalti MLCIN > 50 J/kg). On mahdollista, että iltapäivän aikana on maa-alueilla hyvinkin hiljaista ja kehitys ryöpsähtää käyntiin maan länsiosassa vasta pintamatalan lähestyessä myöhään iltapäivällä tai illalla. Jos ja kun kehitys käynnistyy, syntyvät solut ovat erittäin voimakkaita ja ryhmittyvät illan aikana pitkäikäiseksi ukkospilvijärjestelmäksi (MCS), joka etenee nopeasti antisyklonaalisesti kaartaen pitkin edellä mainittua kosteusselännettä. Etenkin aktiivisen alueen länsiosa tulee olemaan osittain tai jopa kokonaan kohokonvektiota.

Erityisesti maan länsiosan ennustetut tuuliprofiilit yhdessä termodynaamisen tilanteen kanssa ennakoivat merkittävää vaaraa aiheuttavan konvektion riskiä. Etelästä advektoituneen paksun residuaalikerroksen vuoksi tilanne on vahvasti tulpattu. Idässä konvektiivinen esto on laajalti yli 100 J/kg, mikä estänee ukkospilvikehityksen kokonaan. Sen sijaan lännessä myöhään iltapäivällä taivaalle saattaa nousta yksittäisiä supersoluja, joista saattaa myöhemmin muodostua MCS. Supersolujen yhteydessä voi esiintyä suuria rakeita (yli 4 cm), syöksyvirtauksia eikä Suomen oloihin voimakkaan supersolutrombinkaan mahdollisuutta voi sulkea pois. Mikäli yläinversio estää iltapäivän kehityksen kokonaan, etelästä saapunee kuitenkin illaksi pintamatalan koilliskulmassa liikkuva nauhamainen MCS. Todennäköisin orientaatio nauhalla on SE-NW, mutta tyypillisesti näissä tilanteissa nauhassa on elementtejä, jotka ovat kohtisuorassa paksun kerroksen tuuliväännevektoria vastaan. Erityisesti näissä itä-länsisuuntaisissa elementeissä on olemassa kohonnut syöksyvirtausriski.

Pintamatalaan liittyvä MCS saattaa tilapäisesti menettää puhtiaan vyöryessään etelästä viileiden merialueiden ylle. Suomen puolelle saavuttuaan järjestelmällä olisi kuitenkin jälleen käytettävissään enemmän energiaa ja hyvät olosuhteet uudelleenvoimistumiseen. On mahdollista, että kesän 2010 tapaan nähdään jälleen myöhäisen illan ja alkuyön merkittävä syöksyvirtausepisodi. Näiden tilanteiden ennakoiminen on kuitenkin huomattavan vaikeaa, koska yöllinen rajakerroksen stabiloituminen ehkäisee syöksyvirtausten pääsemistä maanpintaan. Koko maanantain ajan konvektiosolujen liike on pohjoiseen 15-20 m/s. Myötäpäivään kaartuvat hodografit ennakoivat oikealle liikkuvien supersolujen suunnaksi pohjoiskoillisen ja nopeudeksi noin 15 m/s. Mikäli tilanteessa muodostuu MCS, sen alavirtaan etenevä osa liikkunee koilliseen 20 tai jopa 25 m/s.

Kuten edellä on tullut jo ilmi, tilanteen suurimmat epävarmuudet liittyvät yläinversion vahvuuteen. Näin ollen on mahdollista, että maanantain episodi rajoittuu ainoastaan illalla etelästä saapuvaan MCS:ään ilman lämpimän sektorin supersoluja. Tilanteen haastavuus näkyy myös ennustemallien sade-ennusteissa, joissa konvektiivisten sateiden paikka vaihtelee huomattavasti. Epävarmuutta luo myös sunnuntain konvektiosolujen raatojen aiheuttama pilvisyys ja jopa heikohkot sateet vaara-alueella. Mikäli pilvisyys jää runsaaksi, iltapäivän kehitys tulee lähes varmasti estymään. Mallien ennustamassa rajakerroksen kosteudessa on myös eroja ja sunnuntain kuluessa maanantaille ennustetut kosteusmäärät olivat lievässä laskussa. Ne ovat kuitenkin hyvin linjassa su-iltapäivänä Suomen kaakkoispuolella havaittujen kosteusmäärien kanssa.

Kävi lopulta niin tai näin, maanantain synoptinen ja mesomittakaavan asetelma on Suomessa harvinainen. Lapse rate - vesihöyryn sekoitussuhde - paksun kerroksen tuuliväänne -combo ei yllä läheskään joka kesä lukusarjaan 7 - 11 - 20. Erityiseksi tilanteen tekee se, että nyt tämä tapahtuu jo toukokuussa. Jo yksinomaan kosteuslukema 11 g/kg hipoo ajankohdan ennätystasoa. Edellistä vastaavaa asetelmaa joudutaan hakemaan heinä-elokuulta 2010, joskin tuolloin lukemat olivat vielä astetta rajumpia.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 500...1500 J/kg, Shear1km 7...15 m/s, Shear6km 15...20 m/s, MIXR500m 9...11 g/kg, PW 30-40 mm

Comments  

#2 heli 2014-05-19 05:54
Meinaakohan tämä estofexin tasolla vähintään nro 1 tai peräti nro 2 tason ukkosia? Vuoden 2010 taso oli 2.
Quote
#1 muikkw 2014-05-18 23:15
Hienoa taas lukea ammattilaisten ennusteita. Kesä on tullut
Quote