MYRSKYT 1966
27.04.1966
UKKOSTA, VETTÄ JA RÄNTÄÄ
Erittäin kylmän kevään jälkeen lumipeite oli maassa vielä rannikoita myöten, mm. Helsingissä huhtikuun 26 päivä 25 cm ja Turussa 20 cm. Lumisista olosuhteista huolimatta ukkonen jyrähteli etelärannikolla tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Ukkossadealue ulottui Hangon tienoilta itään päin pitkin rannikkoa. Näin huhtikuussa melko harvinainen ukonilma salamoi ja jyrähteli Helsingissä vielä kello 2-3 aikaan. Eräs majakkapalo sai todennäköisesti alkunsa salamaniskusta.
Etelä-Suomessa satoi myös paljon vettä. Yöllä sademääräksi kertyi esimerkiksi Hämeenlinnassa 25 ja Lahdessa 24 millimetriä. (Savon Sanomat)
02.07.1966
TODELLA TROOPPINEN UKKOSKUURO yllätti Kuopion eilen iltapäivällä noin kello 16.30 aikaan. Vettä ja lähes peukalonpään kokoisia rakeita tuli vajaan puolen tunnin ajan sananmukaisesti taivaan täydeltä.
Ukkosrintama ankarine vesi- ja raesateineen tuli Kuopioon Varkauden suunnasta. Varkauden ja Jäppilän välillä satoi vettä niin rankasti, että autoilijoiden oli pysähdyttävä. Samalla tieosuudella satoi rakeita 5-10 sentin kerroksena tielle suurimpien jääpalojen ollessa lähes tuuman läpimitaltaan.
Kuopiossa katujen viemärit eivät jaksaneet vetää valtavaa vesimäärää vaan työnsivät liikavetensä suihkukaivojen lailla ylöspäin. Rakeet muodostivat paikoin paksuja kinoksia - mm Kasarminkatu 7:n kohdalla puolen metrin korkuiset kinokset tukkivat koko ajoväylän. (Savon Sanomat).
24.06.1966
UKKOSMYRSKY JA RAKEET TUHOSIVAT VAINIOT
Kortesjärven Ylikylää Etelä-Pohjanmaalla kohtasi eilen raskas onnettomuus luonnonvoimien riehuessa täydellä voimallaan. Kova ukkosmyrsky raesateineen tuhosi monen talon uurastuksen tulokset. Rakeita satoi Tepon ja Pitkäjärven kylien vaiheilla niin rankasti, että maisemat muuttuivat aivan talvisiksi. Vihreää ei paljonkaan näkynyt äsken niin viljavilta vainioilta.
Lehtemme edustaja sattui kylään ukkosmyrskyn riehuessa pahimmillaan. Vettä satoi niin rajusti, että autoa oli melkein mahdoton pitää tiellä eikä eteensä nähnyt. Sitten alkoi pudota rakeita. Hetkessä tie oli paksun raekerroksen peittämä ja pian auto juuttui rakeisiin. Tuntui siltä, että kovassa myrskyssä maahan pudonneet rakeet murskaavat auton alleen. Suurelle kiitolinja-autolle sen sijaan rakeet eivät mahtaneet mitään ja kiitolinjan jättämiä jälkiä myöten pikkuautokin pääsi jälleen eteenpäin.
Mikä outo ja katkera näky. Niin kauaksi kuin silmä kantaa oli maa valkoisena. Kevätviljapelloilla rakeet olivat murskanneet oraat ja painaneet ne maahan. Ruis on pirstoutunut risukoksi ja äsken niin rehevä heinä makasi murskattuna rakeitten alla. Perunamailla vaot olivat täynnä rakeita. Kaikki maantie- ja pelto-ojat olivat täynnä vettä ja Kujanpään ja Pitkänjärven välinen kytöaukea täysin veden alla.
Salama tappoi veljekset Hautalalta kolme parasta lehmää, vain kolme jäi jäljelle. Salama iski metsään ja sytytti sen tuleen 200 metrin päässä Herman Tepon talosta, mutta rankkasade tukahdutti tulen. Puhelimista ainakin kolmannes mykistyi.
- Kyllä vuodentulotoiveet meidän kylän kohdalla ovat olemattomat. Rukiit ovat melkein tuhoutuneet, heinä makaa maassa murskaantuneena. Alavimmat ja kevätviljavainiot ovat vesimassojen alla. Huonolta näyttää, lausui mv. Toivo Myllymäki.
Äsken Ylikylää koetteli paha tulipalo ja nyt luonnonvoimat riehuivat pahaa jälkeä. Mielet ovat apeita, vaikka pitäisi valmistautua vastaanottamaan kesän suurta juhlaa, juhannusta. Juhannuskoivuja hakiessa illalla metsässä oli vielä runsaasti lunta. (Ilkka)
10.07.1966
SATEITA JA VESIPATSAAT
Sateesta suurvahinkoja Savonlinnan seudulla
Täystyöllisyyden aiheutti Savonlinnan palokunnalle sunnuntain vastaisena yönä maakunnan yli kulkenut sadekuuro, joka seitsemässä tunnissa antoi vettä 39,4 milliä, lähimmällä sääasemalla Punkaharjulla mitattuna. Tätä suurempi sademäärä on kyseisellä asemalla mitattu vain kerran, vuonna 1957 52 mm. Sade alkoi kello 20.30 lauantai-iltana ja loppui noin 5.30 sunnuntaiaamuna.
Palokunta sai puoliyöstä lähtien sunnuntaiaamupäivään asti jatkuvasti avunpyyntöjä kellareiden tyhjennykseen. Suurimmat vesivahingot kohtasivat Itä-Suomen osuusliikkeen päävarastoa, jossa sade aiheutti ainakin 10 000 markan vahingot.
MAHTAVAT VESIPATSAAT
Mahtava pyörremyrsky nähtiin yöllä Raumanmerellä. Se nosti kaksi valtavaa vesipatsasta satojen metrien korkeuteen Kylmäpihlajan majakkasaaren lähistöllä. Aikaisemmin yöllä oli ollut ukonilma ja taivas oli pilvinen, musta ja salamien valottama, kun mahtavat vesipatsaat nähtiin noin 1,5 tunnin ajan. Juuriltaan ne olivat useiden satojen metrien levyisiä, mutta eivät sattuneet laivareiteille. Tällaista ilmiötä ei muisteta ennen nähdyn Raumanmerellä, Suomenlahdella kylläkin. (HS)
25.07.1966
KESÄN ANKARIN UKKONEN ETELÄ-POHJANMAALLA (Ilkka)
Ukonilma ja sen mukana tullut rajusää raekuuroineen yllätti Etelä-Pohjanmaan maanantaina. Sähkö- ja puhelinpylväitä sekä puita kaatui eri puolilla maakuntaa. Kevätviljoille rankkasade aiheutti vaurioita mm. Ähtärissä ja Kauhavalla. Latopaloja sattui useampia ja parissa niistä paloi heinää 5 000 ja 2 000 kiloa. Pieniä salaman aiheuttamia palonalkuja oli lukuisia.
Vakavin tapaus oli Maalahden salamaturma, jossa menetettiin ihmishenkiä.
Kaksi miestä paloi latoon
Kaksi ihmishenkeä vaatimaanantaina iltapäivällä Etelä-Pohjanmaalla riehunut ankara ukkossää. Maalahden Börängenin kylässä salama iski latoon, johon kaksi miestä etsiytyi sateensuojaan heinänkorjuusta. Maanviljelijä Hemming Råholm oli juuri nousemassa sateensuojaan, kun salama iski. Hemming ja hänen 17-vuotias poikansa Mikael, joka jo oli ehtinyt latoon sisälle, saivat iskun salamasta ja paloivat ladon mukana. Hemming Råholmin vaimo Linnea oli vielä ladon ulkopuolella ja sai myös iskun salamasta, mutta säilyi hengissä. Paikalle hälytetty palokunta saattoi vain todeta ladon palaneen ja löysivät miesten hiiltyneet ruumiit raunioista. Linnea Råholm toimitettiiin lääkärihoitoon eikä hänellä ollut välitöntä hengenvaaraa.
Talo paloi - ihmiset pelastettiin
Ylihärmässä paloi talo, mutta siinä olleet vanhus ja seitsemän lasta pelastettiin. Salama iski Hirvelänkylässä Anna Moksusen kaksi huonetta käsittäneeseen taloon. Isku oli niin voimakas, että talon välikatto romahti ja ikkunat putosivat sisään. Asukkaat sinkoutuivat eri puolille huoneita. Talo sijaitsi hiukan erillään muista taloista, mutta naapurin väki oli läheisellä heinäpellolla ja huomasi alkaneen palon. He kiiruhtivat paikalle ja saivat vanhuksen ja seitsemän lasta ulos talosta. Kaikki selvisivät pelkällä säikähdyksellä, vain yksi tytöistä käytettiin lääkärissä poskeen tulleen suuremman naarmun takia.
Ylihärmän palokunta oli tapahtuma-aikaan sammuttamassa muuntajaa, eikä paikalle hälytetty Alahärmän palokunta ehtinyt enää pelastaa taloa, vaan se paloi perustuksiaan myöten. Mitään ei onnistuttu pelastamaan.
Salama tainnutti kaksi naista
Alavudella ukkonen teki monenlaista tuhoa. Sydänmaalla se iski Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vaasan osaston kesäsiirtolan keittiöön, missä se tainnutti emännät Marjatta Harjun ja Toini Härösen. Näistä Härönen virkosi jo siirtolan pihalla, mutta Härönen vasta Alavuden kunnansairaalassa, jonne heidät molemmat kuljetettiin.
Alavudella Karsinakosken Sähköstä kerrottiin, että kaikkiaan kuusi muuntajapiiriä on pimeänä. Satoja puhelimia oli mykkänä. Lehmä kuoli salamaniskusta.
Seinäjoen puhelinyhteyksistä puolet oli poikki kello 14 alkaneen ukkossään jälkeen. Vaasaan päin tilanne oli synkin, kun 28 linjasta oli illalla vain yksi kunnossa, kun taas Ouluun päin vain yksi oli vialla. Tilannetta pelasti maanantaipäivä, joka on viikon hiljaisin arkipäivä puhelinliikenteessä.
Seinäjoella ja Kauhavalla paloi useita muuntajia. Kauhavalla salama ehätti sähköjohtimia pitkin virvoitusjuomatehtaalle, mutta palo saatiin sammumaan alkuunsa. Sateen takia näkyvyyskin supistui hetkittäin alle kymmeneen metriin.
Sippolassa ukkosmyrsky katkoi pitäjän alueella puita, jotka veivät mennessään sähkö- ja puhelinpylväitä. Tuuli repi myös latojen kattoja.
Ilmajoella palokunta hillitsi salaman Nopankylässä sytyttämän metsäpalon. Ylistarossa salamasta syttyi kello 13.45 nevapalo, jonka sammuttamisessa sade ja paikalliset avustivat palokuntaa.
Satakunnassa Raumalla rajuilma aiheutti useita sähkökatkoja, mm. satamassa ja Kuuskajaskarin varuskunnassa.Luvian Luodonkylässä salama poltti muuntajan ja suuri osa pitäjää jäi ilman sähköä. Samoin Eurassa kaatui useita puita sähkölinjalle ja sähköt menivät osasta pitäjää. Eurajoella sormenpään kokoiset rakeet silpoivat juurikas- ja perunamaita ja löi viljan pahasti lakoon.
01.08.1966
TAAS VESIPATSAS RAUMALLA
Maanantaina kello 16 aikaan havaittiin Kuuskajaskarin säähavaintoasemalta sekä maarianhaminalaiselta laivalta Norröstä noin kilometrin korkuinen ja läheltä vedenpintaa halkaisijaltaan 10-15-metrinen vesipatsas. Ilmiön lähtökohta oli Rihtniemen kärjessä ja se oli näkyvissä noin tunnin häviten Suokarin kärjestä Nurmekseen päin mentäessä. Pyörteen todettiin painaneen reimareita veden alle, mutta muuta vahinkoa se ei aiheuttanut.
Lappeella raivosi voimakas ukonilma maanantain vastaisena yönä. Salama sytytti Iitiän kylässä mv. Matti Kärjen omistaman navettarakennuksen. Palokuntien ponnisteluista huolimatta rakennus tuhoutui kokonaan ja mukana paloi maatalousirtaimistoa, lehmä ja sika. Vahingot olivat noin 30 000 markkaa.
Hytissä salama poltti muuntajan ja iski kylän postitoimistoon, jossa rikkoi kalustoa ja sisustusta. (HS)
18-19.12.1966
VOIMAKKAIN MYRSKYMATALA MONEEN VUOTEEN
Varhain lauantaiaamuna alkoi koko maassa puhaltaa voimakas etelän ja kaakon välinen tuuli. Tuulennopeudet läntisillä merialueilla kohosivat 10-11 boforiin (25-32 m/s). Ilmatieteen laitoksen mukaan merialueiden korkein keskituulilukema oli Utössä, 26 m/s ja maa-alueilla Niinisalossa, 19 m/s. Rissalan lentosääasemalla vallitsi keskimäärin seitsemän boforin (14-17 m/s) kaakkoistuuli, puuskissa jopa 9 boforia (21-24 m/s). Länsi- ja Etelä-Suomessa liittyi myrskytuuleen voimakas lumisade. Etelässä eräät kylät joutuivat eristyksiin. Helsingin palolaitos sai toistakymmentä hälytystä repeytyneiden kattojen vuoksi. Lahdessa myrskynpuuska käänsi Lasitehtaan konttorirakennuksen etelänpuoleisen peltikaton lappeen toisen lappeen päälle.
Sähkönjakeluhäiriöt mm. puiden kaatumisten vuoksi oli eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea. Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso lienee ollut pahimpia alueita ja sähköhäiriöistä kärsittiin sunnuntai-iltana koko alueella. Muun muassa koko Miehikkälän kunta oli pimeänä kello 19.30 aikaan. Kymenlaakson sähköosakeyhtiöstä kerrottiin kello 20 aikaan töissä olleen ainakin 60 korjausmiestä. Lumipyryn tukkimat tiet ja häiriöt puhelinliikenteessä vaikeuttivat korjauksia.
Lähes kaikki puhelin- ja kaukokirjoitinyhteydet Suomesta länteen katkesivat Turun ja Ahvenanmaan välisen yhteyden vioittuessa. Pääkeskusten puhelinvälittäjät odottelivat yhteyksien paluuta.
Autoja juuttui kinoksiin
Ankara lumimyrsky koetteli sunnuntaina pahoin tieliikennettä koko maassa, mutta varsinkin eteläosassa. Tiet, etupäässä sivutiet menivät pahasti tukkoon ja auraaminen auttoi vain hetkeksi. Muun muassa kolmostielle ennätti muodostua pahojakin kinostumia ennen kuin aurauskalusto saatiin iltahämärissä avuksi. Joissakin etelän kaupungeissa pystyttiin pitämään kohtuullisessa ajokunnossa vain vilkkaimmat kadut. Vakavilta liikennevaurioilta vältyttiin ajonopeuksien hidastuessa kelin vuoksi.
Kymenlaaksossa tilanteen mainittiin olevan lähes katastrofaalinen illalla ja yöllä. Kaikki mahdollinen aurauskalusto oli liikkeellä, mutta siitä huolimatta autoja juuttui paikoitellen lähes metrin korkuisiin kinoksiin. TVH oli voimaton suuren lumimyrskyn edessä. Vaikeinta oli Lappeenranta-Kouvola-tiellä Valkealan kunnan Rapojärven aukeitten kohdalla. Paikalla oli pari aurausautoa, jotka auttelivat kinoksiin juuttuneita. Ojaanajoja ja pieniä peräänajoja oli lukemattomia eri puolilla, mutta minimaalisten nopeuksien vuoksi vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin.
Junat juuttuivat risteysasemille
Lumimyrsky sekoitti myös junaliikenteen melko täydellisesti. Pahiten liikenne puuroutui risteysasemilla ja junat olivat myöhässä keskimäärin 1-2 tuntia. Vaikein paikka oli Riihimäki, jossa asemapäällikkö E.O.Rekola luonnehti lumivaikeuksia virkauransa pahimmiksi. Sähköiset tulo- ja lähtövaihteiden asetinlaitteet eivät toimineet ja miesvoimin tehtynä vaihteiden pudistaminen ja siirtäminen odotutti junia pahimmillaan tuntikaupalla.
Vaikeudet alkoivat sunnuntaina noin kello 16. Iltamyöhällä oli asemalla lumitöissä useita kymmeniä miehiä. Tilanteen pahetessa yötä kohti keskityttiin hoitamaan vain kaukoliikennettä - lumen tukkeamilla radoilla joutuivat ns. lättähatut ylivoimaisiin vaikeuksiin. Lahdesta kerrottiin, että idästä tulleet junat olivat päivän mittaan ajassaan, mutta Helsingistä saapuvat myöhästelivät.
Merellä vaikeaa
Merellä laivoja joutui vaikeuksiin. Yksi alus sai ruorivian ja aikanaan hinausavun, ja länsisaksalaisaluksen puutavaralasti siirtyi kovassa merenkäynnissä, mutta sekin saatiin hinatuksi ankkuriin Porkkalanniemen edustalle. Huonommin kävi kreikkalaisalus Zinner Gasialle sen saatua konevian Pohjanlahdella ja ajautuessa karille (juttu alempana).
Aluksia hakeutui suojaan ankaralta keliltä ja satamista lähdössä olleet jäivät odottelemaan sään paranemista. Orrengrundin luotsiasemalta kerrottiin, että merellä ei nyt liiku muita kuin vaahtopäälaineita. Kotkasta oli neljän aluksen määrä lähteä ulos, mutta myrsky ja rannikolle painautunut ahtojää- ja sohjovyöhyke on pidättänyt niitä satamassa.
Kreikkalaisalus myrskyn armoilla Pohjanlahdella
Kreikkalainen 1 100 tonnin rahtialus sai konevian lauantai-iltana kello 17.30. Hätäsanomat otettiin vastaan Ruotsin ja Suomen rannikkoradioasemilla. Kymmenen minuutin kuluttua laivan ankkuri kiinnittyi pohjaan lähellä Vegagrundin matalikkoa. Ruotsalainen luotsivene ja pelastusristeilijä kävivät Zinner Gasian luona, mutta laivan miehistö ei kehotuksista huolimatta siirtynyt pelastusaluksiin.
Sunnuntaiaamuna saatiin laivalta viimeinen ilmoitus, jossa kerrottiin ankkuriketjun katkenneen ja laivan ajautuneen Lovgrundin karikolle. Laivan 13 miestä halusivat pois vuotavasta aluksestaan. Paikalla on jatkunut toista vuorokautta kymmenen boforin etelämyrsky ja raivoisa lumituisku.
Holmsundin satamasta kerrottiin STT:lle sunnuntai-iltana, että laivan paikka oli 9 kilometrin päässä Holmsundin satamasta Uumajan ulkopuolella ja 4 kilometrin päässä lähimmästä rannasta. Näkyvyys oli lumimyrskyn vuoksi erittäin huono eikä rannalla partioineella pelastusmiehistöllä ollut havaintoja haaksirikkoutuneista.
Harnosandin rannikoradioasema ilmoitti, että Tukholmasta on lähetetty helikopterimiehistö Söderhamniin, josta päiväsaikaan ja rajuilman tauottua voidaan lähteä onnettomuuspaikalle. Pyynnöstä huolimatta myrsky esti aiemmat pelastustoimet sunnuntaina päiväsaikaan.
(ESS:n mikrofilmiarkisto/osittain Savon Sanomat).
(Omat muistiinpanot: Radion "päivän peilistä" oli omistettu lähes puolet myrskylle. Vielä maanantaina radion ajankohtaisista ohjelmista suuri osa kului myrskyn jälkiseurausten tarkastelulle. Pohjanlahdella menetti 13 ihmistä henkensä, kun kreikkalaisalus Zinner Gasia sai konevian ja haaksirikkoutui lumimyrskyssä ja kovassa merenkäynnissä.) Tietoni Pohjanlahden haaksirikossa menehtyneestä 13 ihmishengestä lienee peräisin radion ohjelmista, mutta kaipaa tarkistusta. Muuta dokumentaatiota ei minulla ole ."Googlettamalla" ei löytynyt varmistusta.
Arkistoista bongattu tietoisku
Seuraavassa pätkä Savon Sanomien artikkelista vuodelta 1966 otsikolla "Salaman aiheuttamia vahinkotapauksia kesäisin yli 5 500 - ihmishenkiä kymmenittäin".
Ukkosen tuhot ovat maassamme melkoiset. Viimeisten 10 vuoden aikana on salaman aiheuttamia vahinkotapauksia ollut vuodessa keskimäärin 5 500. Määrä on ilman pikkuvahinkoja, joita ei ilmoiteta vakuutusyhtiöille. Salamaniskuista aiheutuneita ihmishenkien menetyksiä on vuosittain useita kymmeniä. Paloissa menehtyneitä eläimiä on vuosittain satoja.
Huomattavin salamavahinkovuosi kymmenvuotiskaudella oli vuosi 1957, korvaussumma 5,5 milj. mk. Vähäisin salamavahinkovuosi taas oli 1965, korvaukset 3 milj. mk. Maire-ukkosmyrskyn vuotena 1961 vahinkotapauksia oli eniten, 9 100, korvaukset 4,2 milj. mk.