MYRSKYT 2013

 

 

02.03.2013

LUMIMYRÄKKÄÄ LÄNNESSÄ JA ETELÄSSÄ

Ruotsista saapunut myrsky kuritti erityisesti läntistä ja eteläistä Suomea lauantai-illasta alkaen. Liikennevirasto varoitti myöhään illalla autoilijoita erittäin huonosta ajokelistä. Sunnuntaiaamuna lunta tuli vielä sakeasti etelä- ja länsirannikolla. Lunta satoi paikoin jopa 15 senttiä.

Myrskyvaroitus annettiin Pohjois-Itämerelle ja Ahvenanmerelle. Lounaisilla merialueilla tuuli puhalsi kovimmillaan 21 metriä sekunnissa. Merivartioston johtokeskuksesta kerrottiin, että Hangon suunnalla tuulenpuuskat yltyivät jopa 26 sekuntimetriin.

 

 

 

06.03.2013

KYLMÄN RINTAMAN PUUSKATUULIA (Tarmo)

Voimakas säärintama liikkui keskiviikkona Suomen yli kaakkoon. Tuulirintama lähti ilmatieteen laitoksen mukaan liikkeelle aiemmin päivällä Oulun korkeudelta ja ehti pääkaupunkiseudulle illalla kello 21 aikaan. Ilmatieteen laitos varoitti vaarallisen voimakkaista luoteistuulista koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Siirtyessään etelään päin tuulirintama puhalsi hetkittäin maa-alueilla yleisesti 20 metriä sekunnissa. Pohjanlahdella mitattiin 21-22 sekuntimetrin keskituuli.

Etelämpänä puuskainen kylmä säärintama muodostui kapeammaksi lumikuuronauhaksi, jonka pituus oli suunnilleen Pirkanmaalta itärajalle. Tuuli piiskasi lunta lähes vaakasuoraan, ja näkyvyys ja olosuhteet olivat huonot. Tampereen Siilinkarin sääasemalla mitattiin iltaseitsemän aikoihin tuulen voimakkuudeksi 19 m/s. Tampereen keskustassa mainoskyltit kaatuilivat.

Oulun seudulla lumimyräkkä oli hyvin runsas ja aiheutti kolareiden suman Vt 4:llä Pohjantiellä. Ilmatieteen laitoksen mukaan sakeimman sateen aikana kello 12-16 Hailuodon mittausasemalle satoi 13 senttiä lunta. Puolangalla, Suomussalmella ja Kuhmossa lukemat vaihtelivat 13-15 senttiin. Tiistai- ja keskiviikkoillan välisenä aikana Hailuodon virallinen lumensyvyys kasvoi 18 sentillä.

 

OULUSSA LIIKENNEKAAOS POHJANTIELLÄ

Oulussa nelostiellä on tapahtunut seitsemän erillistä liikenneonnettomuutta keskiviikkoiltapäivän aikana, kertoo pelastuslaitos. Osallisena on ollut 30-40 ajoneuvoa. Kolareita sattui usean kilometrin matkalla ja liikenne jumiutui. Ajokaistat etelään jouduttiin sulkemaan Lintulan ja Kiviniemen liittymien välillä neljäksi tunniksi. Pelastuslaitos kehotti käyttämään vaihtoehtoisia ajoreittejä ja alentamaan ajonopeuksia. Poliisi ohjasi autoilijat kiertotielle Ouluhallin kohdalta.

Oulun kadut täyttyivät autoista, kun töistä kotiin menijät etsivät Pohjantien korvaavia reittejä. Kalevan verkkotoimittaja Heikki uusitalo kertoi, että parin kilometrin matka Lekatieltä Kalevasta Hiirosen kohdalle kesti 35 minuuttia. Kaikki hänen näkemänsä risteävät tiet olivat täysin tukossa.

 

Kolarisuma sai alkunsa etelään menevien kaistalla onnettomuudesta, joka tapahtui noin 300 metriä Palokankaantiestä etelään. Kolarissa oli mukana useita ajoneuvoja, joista yhteen oli kytketty hevoskuljetusvaunu ja kyydissä ollut hevonen kuoli.

Myöhemmin ilmoitettiin, että vuonna 1939 syntynyt nainen kuoli Pohjantiellä Kainuuntien ja Kaakkurin välillä sattuneessa ketjukolarissa saamiinsa vammoihin sairaalassa samana iltana. Eriasteisia loukkaantumisia kolarin jäljiltä oli toistakymmentä. Kymmeniä ajoneuvoja vaurioitui käyttökelvottomiksi. Lintulassa kaatui sorarekka ja sulki molemmat kaistat.

Poliisin mukaan liikenneolosuhteet olivat todella heikot ja ajonopeudet keliin nähden aivan liian korkeat. Kolarisuma saatiin kuitenkin nopeasti hallintaan, sanoi hinauspalvelu Hartikaisen liikenteenohjaaja Andreas Hartikainen.

- Tulin paikan päälle ensimmäisenä, ja silloin tilanne oli todella kaoottinen. Tilanne saatiin kuitenkin hyvin hallintaan ja hälytysajoneuvot pääsivät nopeasti onnettomuuspaikalle. Keskellä moottoritietä sattuneen kolarin alkushokin jälkeen ihmiset käyttäytyivät asiallisesti, kun huomasivat olevansa kunnossa ja ymmärsivät, että on useita ihmisiä auttamassa.

Hinauspalveluyrityksen kaikki kymmenkunta hinausautoa olivat tehokäytössä koko päivän.

 

Pohjantiellä kolarisuman aikaan autoillut Ari-Pekka Kaan kertoi:

- Sain itse pysäytettyä auton, ja kolareita sattui samalla edessä ja takana. Ihmiset ajelivat välillä kylkimyyryä kaistojen välissä ja itselläkin absit paukkuivat poljinta vasten. Matkan varrella näin useita kolareita, pohjoisesta kohti Kaakkuria ajanut Kaan kertoi.

Kaanin mukaan ajonopeudet olivat olleet varsin maltilliset ennen Oulun eteläpuolelle syntynyttä sumaa, Laanilasta asti ajettiin noin 50-60 kilometriä tunnissa.

 

Junat jäivät kiinni lumeen Kemin pohjoispuolella Isohaaran patosillalla. VR kertoi, että lunta tuiskusi mereltä päin sillalle niin paljon, että junat eivät päässeet kulkemaan siinä. Lähellä autotietä kulkevalle rataosuudelle oli lentänyt myös aurauslunta tieltä. Junat Oulusta Rovaniemelle ja Rovaniemeltä Kuopioon jäivät reilusti aikataulusta sakean lumipyryn vuoksi.

 

Ilta-Sanomat:

”Dramaattinen sääilmiö” iski illalla mm. Helsinkiin kello 20-21 aikoihin. Ilmatieteen laitoksen mukaan kylmään rintamaan liittyi varsin poikkeuksellinen sääilmiö, kun lämpötila putosi useilla asteilla hyvin lyhyessä ajassa Etelä- ja Keski-Suomessa. Kello 21 jälkeen lämpötila Helsingin keskustassa laski +3 asteesta –5 asteeseen reilun tunnin aikavälillä. Noin jyrkkää pudotusta lämpötilassa näin lyhyellä aikavälillä ei kovin usein koeta Suomessa. Samalla tuuli hipoi myrskylukemia ja ulkona kävelijöillä oli taistelemista pystyssä pysyäkseen.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin puuskissa jopa 21 m/s, Kaisaniemessä lähes 20 m/s. Helsingin majakalla puuskat olivat samaa luokkaa. Kova tuuli aiheutti töitä pääkaupunkiseudun pelastuslaitoksille. Kaatuneita puita raivattiin mm. Espoossa, Inkoossa ja Vantaalla.

 

Sähkökatkojen osalta Tarmo-myrsky kiusasi eniten Etelä-Savossa, jossa enimmillään noin 3 000 taloutta oli ilman sähköjä. Eniten katkoja on ollut Sulkavalla ja Rantasalmella. Tuuli puhalteli niin voimakkaasti, että mm. isoja hakkuualueiden reunapuita oli kaatunut pylväiden päälle ja rakenteita joudutiin korjaamaan läpi yön, kerrottiin Suur-Savon Sähköstä. Noin 20 m/s puuskia mitattiin.

Kymenlaakson Sähkön alueella oli pahimmillaan sähköittä 1 600 taloutta iltakahdeksan aikaan, pääasiassa Loviisassa ja Luumäellä. KSS Energialla Iitissä kärsi katkoista muutama sata asiakasta.

Pirkanmaalla sähkökatkojen lukumäärä rajoittui enimmillään noin tuhanteen.

 

 

 

02.06.2013

HARVINAISEN RANKKA KAATOSADE iski illansuussa Pohjanmaalla Kauhajoelle. Parin tunnin aikana ukkosti ja satoi yli 50 millimetriä eli lähes kesäkuun normaalisademäärän verran. Kalkunmäessä tuli myös rakeita 15 minuutin ajan. MTV:n verkkouutisten lukijakuvassa ne olivat reilun kynnen kokoisia. Ukkoskuurot pysyttelivät lähes paikallaan ja aiheuttivat näin kohonneen tulvavaaran.

Eläkeläispariskunnan asuintalo ja ulkorakennus paloivat täysin sunnuntai-iltana Kuortaneella. Salama iski korkean metsän vieressä olleeseen ulkorakennukseen, josta palo levisi asuintaloon. Päivystävä palomestari hämmästeli paikallista ukkoskuuroa, koska naapuripitäjässä oli ollut heleä kesäpäivä.

 

 

 

03.06.2013

RAJUILMA MOUKAROI PORIA maanantaina iltapäivällä. Pelastusviranomaisten mukaan salamointi oli rankkaa ja vettä tuli runsaasti. Palokunnalla oli joitakin sammutustehtäviä ja useita veden pumppaustehtäviä. Tilanne oli ohi kello 17 mennessä.

Salamat aiheuttivat useita maastopaloja pohjoisempana. Yksi ukkosrintama siirtyi etelästä Oulun kohdalle ja toinen salamarintama pyyhki Keski-Lapissa kohti Sodankylää. Pelastuslaitos joutui sammuttelemaan salaman aiheuttamia paloja iltapäivällä ja illalla mm.  Raahessa, Siikalatvalla, Haapavedellä ja Rovaniemellä.

 

 

 

04.06.2013

SUURIA RAKEITA LOUNAASSA 

Lounais-Suomen alueelle osuitiistaina useitarajuja raekuuroja. Ilmatieteen laitoksen saamien havaintojen mukaan suurimmat rakeet olivat läpimitaltaan yli neljäsenttisiä, eli karkeasti golfpallon kokoisia. Turun Sanomiin soittanut lukija tiesi kertoa rakeiden tehneen lommoja traktorin konepeltiin.

Ilmoituksia rakeista on saatu runsaasti mm. Jokioisten alueelta, Salosta, Pöytyältä ja Huittisista, kertoi meteorologi Juha Tuomola illansuussa. Hän sijoittaa nelisenttiset jääkidemöhkäleet jonnekin tavanomaisen ja harvinaisen välimaastoon. Tuomola kertoi tiistain lämpimien ilmojen nostaneen myös paikoitellen kovia, mutta ei poikkeavan rajuja ukkosmyrskyjä. Lämpötila kohosi monin paikoin 30 asteen tuntumaan. Puumalan kirkonkylässä mitattiin maan korkein lukema 30,1 astetta, kun Turun Artukaisissa mitattiin vain 22,1 astetta.

Suuria rakeita on ehkä tullut pohjoisempanakin, kun ukkoskuurojen painopiste siirtyi illan mittaan Satakunnan ja Keski-Pohjanmaan suuntaan.

 

Jättirakeiden kuuro iski Valkeakoskelle. Valkeakoskelainen Marianne Kilpi oli iltapäivällä moikkaamassa äitiään tämän työpaikalla Pispantallin alueella. Aluksi oli ukkostanut ja satanut vettä, sitten sade oli muuttunut tavalliseksi raekuuroksi ja lopuksi valtavia rakeita alkoi kimpoilla maahan. Kilpi kertoi katselleensa raekuuroa sisältä ja lounaspaikan terassin suojista. Kilpi kertoi kuulleensa, ettei Valkeakosken keskustassa ollut satanut edes vettä. Pispantallin alue on syrjemmässä keskustasta teollisuusalueella. (Iltalehti)

 

Jokioisilla golfpallon kokoiset rakeet hakkasivat autojen peltiin koloja ja ryskyttelivät kattoja tiistai-iltana. Läntisessä Suomessa ja Lounais-Hämeessä Forssan seudulla voimakasta raekuuroa edelsi ukkosrintama. Myrskykuvausta harrastava Tero Pajala huomasi varttia vaille klo 18 pienen nyrkin kokoisten rakeiden  hakkaavan pihamaata ja tekevän terassin valokatteeseen reikiä.

- Ukkonen oli kyllä tavanomainen, mutta rakeiden koko itselleni ennätys, kertoi Tero Pajala ja mittasi suurimpien jääpallojen kooksi 3,5 senttiä. Jokioisten Latovainiolla oli edellinen voimakas raekuuro vuonna 2010. (Yle)

 

 

 

06.06.2013

SALOSSA VETTÄ HETKESSÄ KYMMENIÄ MILLEJÄ 

Helsingintie Salon kohdalla oli kuin kahluuallas torstaina iltapäivällä, kun päivän helle vaihtui kaato- ja raesateeksi. Saderintama kulki Salon keskustassa Enolasta Ollikkalaan Valurin alueelle ja Vanutehtaanmäkeen, kuvaili pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Kari Alanko kuuroryppään kulkureittiä. Alanko palasi illalla Salon kaupungin johtoryhmän kokouksesta, jollaisia pidetään aina poikkeuksellisissa tilanteissa. Salamanisku aiheutti myös 10 hehtaarin laajuisen maastopalon Lamminjärventien tuntumassa.

Pelastuslaitoksella oli lähes 30 pumppaustehtävää keskustan alueella ja töitä riitti iltaseitsemään saakka. Vettä tuli lyhyessä ajassa paikoin niin paljon, että viemärit tukkeutuivat useassa paikassa Helsingintien varrella. Lidlin myymälä jouduttiin sulkemaan sisälle päässeen veden seurauksena. Salo oli torstaina Suomen lämpimin paikka 28,2 asteellaan. (Salon Seutu)

 

 

 

07.06.2013

HELLE PURKAUTUI RAJUIN UKKOS- JA SADEKUUROIN muun muassa Päijät-Hämeessä. Kello kahden tienoilla iltapäivällä voimakas ukkoskuuro pysäytti hetkeksi liikenteen nelostiellä Heinolan eteläpuolella. Paikalle sattunut Ylen meteorologi Seija Paasonen kuvaili, että näkyvyys putosi hetkeksi nollaan kaatosateen takia ja hänen oli pysäytettävä autonsa tien laitaan. Taivaalta tuli myös rakeita. Myös valtatiellä 24 Lahdesta Vääksyyn päin liikenne mateli ennen kello neljää iltapäivällä ja linja-autopysäkit täyttyivät autoista, jotka odottivat sateen taukoavan. Myös Lahdessa ja Hollolassa saatiin kello 15 jälkeen sade- ja raekuuroja.

Ukkoset aiheuttivat iltapäivällä muutamia pienempiä hälytystehtäviä pelastuslaitokselle. Vakavin sattui Nastolassa, kun salama iski 150 vuotta vanhaan hirsimökkiin, jonka vinttiosa paloi pahoin.

Ukkosia oli Päijät-Hämeen lisäksi ainakin Pohjanmaalla. (ESS)

 

 

 

08.06.2013

TELTAT NOUSIVAT TAIVAALLE TUURISSA

Suomen suurimman kyläkaupan kupeessa oli kello yhden aikaan iltapäivällä menossa koiranäyttely, kunnes kummallinen tuulenpuuska pysäytti kaiken. Jaana Heinonen oli tullut mäyräkoiransa kanssa kehästä, kun hän havaitsi kauempana voimakkaan pyörteen ilmassa.

- Pyörre liikkui ihan meidän viereen, mutta se ei nostattanut edes santaa maasta. Yhtäkkiä tavaroita alkoi lennellä ilmassa. Taivas oli täynnä mustia pisteitä, jotka kaikki olivat rojua, Heinonen kertaa tapahtumia.

Heinosen mukaan pyörre nostatti useita telttoja leirintäalueelta korkealle ilmaan. Iso harmaa teltta putosi koiranäyttelyalueelle, toinen teltta veteen ja kolmas parkkipaikalle. Ihmiset huusivat ja tuomarit ihmettelivät, mitä täällä tapahtuu. Edelleen Heinonen kertoi pyörteen nostaneen ilmaan jopa painavan metallisen kyltin, jota tuulen voima retuutteli taivaalla ”kuin lintua”.

- Pyörteen voima oli tosi kova, Heinonen sanoi.

Pelastuslaitos ei saanut hälytystä, vaikka palomestarin korviin oli jo ehtinyt kantautua hurjia havaintoja trombista. (Iltalehdessä oli kuvia lentävistä teltoista)

 

 

 

10.06.2013

TAMPEREEN KADUILLA ENNENNÄKEMÄTÖN VEDENPAISUMUS

Rankka sade alkoi iltapäivällä kolmen jälkeen. Vettä tuli hetkessä niin paljon, etteivät mitkään viemärit sitä vetäneet. Tampereen Anttilan kohdalla oli autoilijoiden mukaan jopa puoli metriä vettä ja haastatellut kertoivat veden ulottuneen jopa autojen ohjaamoon saakka.  Kaduille hyytyi useita autoja.

Pelastuslaitos oli keskustan alueella auttamassa tulvan valtaamilla kaduilla. Tamperelaisten mukaan erityisesti Hämeenkadulla,  Satakunnankadulla, Laukontorilla ja Hämeenpuiston pohjoisosissa tulvi. Sokoksen tavaratalo suljettiin ja asiakkaat ohjattiin ulos ja myös Aleksanterinkadulla tulvi liikehuoneistoon kertoi pelastuslaitoksen päivystäjä.

Rankkasade aiheutti poikkeuksellisen ilmiön, kun ainakin Kekkosentiellä Särkänniemen lähellä ja Hatanpään valtatiellä kaivonkansia irtosi veden voimasta pois paikaltaan. Tieurakoitsija hälytettiin korjaamaan kannet. Tilanne ja suuri määrä vettä ruuhkautti liikennettä ja autot matelivat muutenkin ruuhkaisella tiellä erittäin hitaasti.

 

Takatalvi iski Lempäälään

Pirkanmaalla päästiin maanantaina todistamaan hyvin poikkeuksellisia sääilmiöitä. Samaan aikaan, kun Tampereen keskustan kaduilla pystyi uimaan (minkä neljä naiskaverusta Iltalehden mukaan oikeasti toteuttivat), 20 kilometrin päässä Lempäälässä voi tehdä lumiukon. Iltalehden lukijat kertoivat, että puoli tuntia kestänyt raekuuro valkaisi maan Lempäälässä noin kello 15. Rakeita tuli niin paljon, että tiet sohjoutuivat ja puurouttivat liikenteen.

Iltalehden haastattelema Kimmo Mäkiselkä kertoi, että moottoritielle mentäessä autot seisoivat paikoillaan eikä meinannut päästä edes liikkeelle liukkauden takia. Hän kuvaili yleisen tunnelman olleen kaoottinen. Tiet olivat sohjoisia kolmen kilometrin päässä Lempäälän keskustasta Valkeakoskelle päin.

 

Kaksi autoa ajautui ulos raekuuron liukastuttamalla moottoritieltä Lempäälässä jo aamulla puoli kuuden aikaan, kertoi palomestari Timo Korpela Tampereen aluepelastuslaitokselta. Autossa olleet eivät loukkaantuneet. Raekuuro liukastutti aamulla myös pätkän Helsingin ja Tampereen välistä moottoritietä.

Lapualla Etelä-Pohjanmaalla kolme ihmistä loukkaantui, kun auto lähti luisuun kovan raekuuron liukastuttamalla tiellä ja törmäsi toiseen. Lapuan suunnasta kohti Ylistaroa valtatie 16:lla auto luisui kovalla nopeudella kylki edellä Hellanmaantien lähellä olevalle pysäköintialueelle pysähtyneeseen toiseen henkilöautoon. Pelastuslaitos joutui irrottamaan luisuun lähteneen auton kuljettajan autostaan. Henkilöautot vaurioituivat hinauskuntoon. (Aamulehti, Iltalehti ja MTV)

 

Maanantaipäivän sateet ja salamointi jäivät Ilmatieteen laitoksen mukaan ennakoitua paikallisemmiksi ja lievemmiksi. Ilmatieteen laitos peruutti vuorokauden ajalle antamansa varoitukset voimakkaista sateista.

Eniten vettä saatiin Tampereen, Porin ja Hämeenlinnan välisellä alueella sekä pohjoisessa Oulu-Rovaniemi-Kuusamo-akselilla. Ukkos- ja raekuuroja esiintyi myös Keski-Uudellamaalla, Lahden seudulla ja Etelä-Pohjanmaalta itäisimpään Suomeen ulottuvalla kaistaleella.

 

 

 

22.06.2013

TROMBI ISKI KALAJOEN JUHANNUSJUHLILLE lauantaina iltapäivällä. Kukaan ei loukkaantunut, mutta voimakas tuuli lennätti tavaroita ja myyntikojutelttoja ilmaan. Festivaalijohtaja Juha Laitalan mukaan tuuri oli kohdillaan, koska festivaalikentällä ei juuri tuolloin ollut tapahtumaa, eikä trombi osunut majoitusalueelle.

- Näimme, kuinka trombi lähestyi sadepilven mukana. Tavaroita alkoi lennellä ja trombi kiskaisi kaksitoistametrisen, maahan vahvoilla painoilla ankkuroidun teltan ilmaan. Jos kentällä olisi olut porukkaa, varmasti olisi tullut vaurioita, Juha Laitala kuvaili. (Yle ja IS)

 

 

 

27.06.2013

RAJUT UKKOSET JYLLÄSIVÄT MAAN ETELÄ- JA KESKIOSISSA

Suomen maa-alueilla paikannettiin torstaipäivän aikana yhteensä noin 28 500 maasalamaa, mikä on suurin vuorokausisalamamäärä 2000-luvulla. Lisäksi se on suurempi kuin esimerkiksi vuoden 2010 paljon huomiota tuhojensa vuoksi saaneiden Asta- ja Sylvi-rajuilmojen salamamäärät.

Voimakkaita ukkosia syntyi, kun Suomeen virtasi kaakosta erittäin lämmintä ja kosteaa ilmaa, joka kohtasi lounaasta tulevan viileän ilman. Edellisenä päivänä mitattiin etenkin maan etelä- ja itäosissa yleisesti yli 30 asteen lämpötiloja. Korkein lukema 32,4 astetta mitattiin Liperin Tuiskavanluodolla klo 18.40, mikä oli samalla kesän huippulämpötila Suomessa.

 

Eniten salamointia oli Lahdesta Kokkolaan ulottuvalla alueella. Voimakkaimmat kuurot syntyivät aamusta ensin länsipainotteisesti, sitten puolenpäivän jälkeen Lahden seudulle kehittyi voimakas keskittymä, joka yhtyi lopulta lännen ja Keski-Suomen ukkosiin. Idässä Pohjois-Karjalan ja Savon alueilla oli yksittäisiä, voimakkaita ukkoskuuroja.

Ilmatieteen laitoksen mukaan huipputunti oli kello 14-15, jonka jälkeen salamamäärät laskivat vähitellen ukkosten heikentyessä varsinkin lännessä. Salamointi oli paikallisesti rajuinta Padasjoella, jossa salamatiheys oli 94 maasalamaa 100 neliökilometrille. Suuria arvoja havaittiin muuallakin Päijät-Hämeessä sekä Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjamaan maakunnissa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Suuret salamamäärät selittyivät Ilmatieteen laitoksen mukaan voimakkaiden ukkosten hidasliikkeisellä, jopa paikallaan pysyvällä luonteella. Samasta syystä myös sadekertymät olivat suuria.

Salamoinnin ja rankkasateen lisäksi voimakkaat, jopa 30 m/s puuskatuulet, aiheuttivat vahinkoja. Päijänteellä mitattiin jopa 33 sekuntimetrin ukkospuuska.

Ilmatieteen laitos antoi vaaratiedotteen ukkospuuskista torstaina klo 14.52. Tiedote koski Keski-Suomea sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaata. Ennakoidut jopa 30 m/s ukkospuuskat saattavat aiheuttaa vahinkoa ja ulkona liikkuvien on syytä tarkkailla tilannetta ja siirtyä sisätiloihin. Vaaratiedotteet ovat harvinaisia, esimerkiksi viime vuonna niitä ei annettu lainkaan.

 

UKKOSMYRSKYN TUHOJA

”VUOSIKYMMENTEN PAHIN” UKKOSMYRSKY TUHOTÖISSÄ PIRKANMAALLA

Pirkanmaata riepotellut ukkosmyrsky työllisti pelastuslaitosta tulipalojen, teille kaatuneiden puiden ja sadevesitulvien muodossa. Pirkanmaan pelastuslaitos sai kello kahden ja viiden välillä yhteensä 51 ukkosesta johtunutta tehtävää. Päällikköpäivystäjä Esa Kulmala sanoi, ettei muista urallaan ennen nähneensä vastaavaa myrskyä. Torstaina iltapäivällä läpi Pirkanmaan raivonnut ukkosmyrsky oli poikkeuksellisen laaja ja aiheutti sen mukaista tuhoa, joka oli Kulmalan mukaan kenties pahin kymmeneen vuoteen

Pelastuslaitos hoiti satoja kaatuneiden puiden raivaustehtäviä, mm. Kangasalla ja Pälkäneellä puut tukkivat liikenneväyliä. Kello 13.40 tuli hälytys Kangasalan Ponsantielle, missä ukkospuuskat olivat kaataneet useita kymmeniä puita vilkkaasti liikennöidylle tielle. Salamaniskut aiheuttivat seitsemän rakennuspaloa, joista pahimmat Ylöjärvellä ja Kangasalla. Ylöjärvellä maatilan asumaton päärakennus tuhoutui täysin. Kangasalalla syttyi palamaan navetta, mutta eläinvahingoilta säästyttiin.

Lavialla Pohjois-Satakunnassa tie numero 44 oli poikki tulvaveden takia.

 

Elenia: Syytä varautua pitkiin sähkökatkoihin

Ukkosmyrskyt kohtelivat kaltoin sähköverkkoa etenkin sähköyhtiö Elenian alueella Länsi- ja Keski-Suomessa. Enimmillään noin 28 000 asiakasta oli ilman sähköä.

Sähköyhtiö Elenian mukaan salamointi oli paikoin niin kiivasta, ettei vikojen korjaustöitä päästy edes aloittamaan työturvallisuussyistä. Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas kertoi iltapäivän tilanteesta, että laajat ukkosrintamat Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla pysyvät lähestulkoon paikallaan, mikä hankaloittaa vikojen korjaamista. Korjaustyöt kestänevät sen vuoksi pitkälle iltaan.

- Kentältä tulee tietoja, että runsas salamointi aiheuttaa vaurioita muuntajiin ja sähköjohtoihin. Toisaalta myös paikallisiin ukkosrintamiin liittyvät rajut tuulenpuuskat kaatavat puita linjoille. Nyt iltapäivällä ennakoimme, että kannattaa varautua pitkiin sähkökatkoihin, koska vikoja päästään korjaamaan vasta kun se on turvallista, Kuusela-Opas kuvaili tilannetta.

Lisää asentajia on hälytetty töihin koko ajan ja sähköttömien määrä oli iltakymmenen jälkeen pienentynyt noin 5 000 talouteen.

 

Myrsky teki tuhojaan Keski-Suomessa, trombi repi kattoa Jämsässä

Runsas salamointi ja paikalliset voimakkaat ukkospuuskat katkaisivat sähköt tuhansilta Keski-Suomessa. Torstai-iltapäivänä sähköttä oli hetkellisesti reilusti yli 10 000 taloutta.

Keski-Suomen pelastuslaitokselle aiheutui ukkosesta kello 14-18 välillä 63 kiireistä tehtävää jotka painottuivat Jyväskylä-Jämsä-Keuruu-akselille. Salamat sytyttivät kuusi maasto- ja kolme rakennuspaloa. Keuruulla ja Kinnulassa paloi piharakennuksia, maastopaloja sammutettiin mm. Toivakassa, Muuramessa Kinkovuoren päällä sekä Konnevedellä. Lisäksi pelastuslaitosta työllistivät kymmenet teiden ja rakennusten päälle kaatuneet puut sekä automaattihälytykset. Puita meni nurin erityisesti Jämsän ja Jyväskylän alueella.

Jyväskylän Seppälänkankaalla kaatui puita rakennusten päälle ja mm. Laukaantielle, joka oli poikki iltapäivällä (uutisoinnissa puhuttiin trombista). Isompi puutuho tapahtui myös Palokan suunnalla Jyväskylän pohjoispuolella. Paikoitellen on jouduttu käyttämään kiertoteitä, mm. Joutsan ja Kangasniemen suunnalla kaatui yhteen kohtaan kymmenen puun suma.

Jämsän Hallissa trombi pyyhkäisi irti useita satoja neliöitä Patrian helikopterihallin peltikattoa kello 14 jälkeen, mutta henkilövahinkoja ei aiheutunut. Lisäksi toistakymmentä puuta kaatui teille ja sähkölangoille. Ysitie katkesi osittain tielle kaatuneen puun ja sähköjohdon takia Länkipohja-Jämsä-tiellä klo 15.30. Salamat sytyttivät myös useita itsestään sammuneita maastopalon alkuja. Mittavilta vesivahingoilta tiettävästi vältyttiin, vaikka paikoittain satoi vettä erittäin rankasti.

 

Rankkasateet ja ukkonen koettelivat Pohjanmaata

Etelästä Kauhajoki-Virrat suunnalta tullut ukkoskuuronauha pyyhki läpi pohjalaismaakuntien. Aamun ukkoskuurot salamoineen aiheuttivat jo tulipaloja ja sähkökatkoja. Laihialla omakotitalo tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa. Halsuassa paloi maan tasalle konehalli. Kurikan sähköasema vioittui aiheuttaen sähkökatkon enimmillään 6000 asiakkaalle Kurikan alueella aamulla klo 4.45-8.06. Hetkellinen katkos oli myös 7000 taloudessa pääasiassa Ilmajoella ja Jurvassa.

 

Pohjois-Pohjanmaalla sähkökatkoista kärsi iltapäivän ukkosrintaman myötä pahimmillaan lähes 5000 taloutta Reisjärvellä (1700 tal.), Haapavedellä, Kärsämäellä, Siikajoella ja Oulaisissa.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa ukkosmyräkkä kaatoi puita ja sytytti muutamia rakennuspaloja. Ylivieskassa vanha 200 neliön kokoinen riihirakennus tuhoutui todennäköisesti salaman sytyttämänä alkuillasta. Ylivieskassa paloi myös noin 300 neliömetrin kokoinen varastorakennus.

 

Palomies loukkaantui salamaniskusta sammutustehtävän aikana Haapavedellä. Päivystävä palomestari Tapio Saastamoinen Jokilaaksojen pelastuslaitokselta kertoi, että alueella riehui onnettomuuden sattuessa erittäin raju ukkosmyrsky.

- Salamat löivät koko ajan, Saastamoinen kuvaili tilannetta. Salama iski yhden sammutusmiehen lähelle. Hän pysyi koko ajan tajuissaan, mutta ei ollut enää iskun jälkeen toimintakykyinen ja hänellä oli myös kipuja. Mies oli sairaalassa tarkkailussa koko yön ja hänen vointinsa oli hyvä.

 

Voimakas syöksyvirtaus tai trombi kaatoi Siikalatvan Piippolassa suuria puita noin sadan metrin leveydeltä, kerrottiin pelastuslaitokselta. Myös Alavieskassa pelastuslaitosta tarvittiin, kun kaatuneet puut piti raivata omakotitalon päältä ja tieltä.

Myrsky laantui edetessään pohjoiseen. Oulun pelastuslaitoksella oli vain yksi tehtävä.

 

Pelastuslaitokselle tulvi hälytyksiä Päijät-Hämeessä

Eri puolilla maakuntaa riehunut ukkosmyräkkä teetti pelastuslaitokselle runsaasti töitä torstaina puolenpäivän jälkeen. Hälytyksiä sateli jopa minuutin välein, kun salamat sytyttivät paloja, puita kaatui väylien päälle ja kaatosateet nostivat vettä rakennuksiin. Puolenpäivän ja iltakuuden välillä kirjattiin yli 30 hälytystä.

Ensimmäinen rakennuspalohälytys tuli kello 12.22 Hollolan suunnalta. Uhkaavin palotilanne sattui Heinolan Suurijärventiellä, jonne hälytys tuli kello 16.16. Uudehko 200 neliön suuruinen hirsitalo syttyi tuleen.  ja kärsi mittavat savu- ja vesivahingot.

Pelastuslaitos raivasi iltapäivällä ukkosmyräkän eri puolilla maakuntaa kaatamia puunrunkoja. Apua tarvittiin myös kiinteistöihin tulvineen sadeveden vuoksi. Nastolassa Kauppakaaren varrella olevassa Robin Hoodissa pulppusi vettä kaikista lattiakaivoista. Samoin vettä pääsi Nastolan Rakokiventiellä olevan myymälän lattioille sekä Varikkotien varrella olevaan halliin.

(Uutiskoosteiden tekijä asuu Nastolassa lähellä edellisiä tulvapaikkoja. Mittasin sadekertymäksi puolessa tunnissa 33 mm kello 12.45-13.15 Ilmatieteen laitoksen virallisella mitta-astialla.)

 

Hollolan Herralassa kaatuneet puut pysäyttivät junaliikenteen Lahti-Riihimäki rataosuudella torstaina puolenpäivän jälkeen. Tunnin odottelun jälkeen matkustajat joutuivat kävelemään kiskoja pitkin lähimmän tien varteen, josta heidät kuljetettiin busseilla eteenpäin. Liikenne rataosuudella oli pysähdyksissä vielä perjantainakin korjaustöiden takia.

Ukkosesta johtuneet turvalaiteviat viivästyttivät junaliikennettä myös Haapamäki-Seinäjoki-välillä sekä Oulun eteläpuolella.

Elenian verkkoalueella Päijät-Hämeessä sähköt katkesivat pariltatuhannelta asiakkaalta.

 

Ukkosmyrsky riehui Pohjois-Savossa – kadut tulvivat ja puita kaatui

Torstai-iltapäivänä Kuopion korkeuksille ehtinyt ukkosmyrsky työllisti pelastuslaitosta runsaasti, kun myrskynpuuskat kaatoivat puita ympäri kaupunkia ja rankkasade sai kadut tulvimaan. Kuopion keskustassa tulvimiset näkyivät varsinkin sataman ja Kuopionlahden läheisyydessä

- Isoja vesivahinkoja, useita pieniä maastopaloja, tukkeutuneita viemäreitä, irronneita kaivonkansia ja kaatuneita puita, listasi päivystävä palomestari Antti Korhonen torstai-illan tehtäviä.

- Apuun on hälytetty kaikki vapaavuorot ja VPK:t ja hommia tehdään ympäri kaupunkia. Vettä on kertynyt erityisesti notkelmiin, mutta autoilua ei sentään tarvitse välttää sen takia.

Kaatuneet puut haittasivat liikennettä ympäri kaupunkia, mutta varsinkin Väinölänniemellä ja Saaristokadulla.

Raju ukkosmyräkkä osui Väinölänniemelle alkuillasta. Myrsky kaatoi useita puita uimarannan kahvilan ympäristössä. Paikalla ollut Kuopiolaisnainen kertoi menneensä kahvilaan suojautuakseen kello viiden aikoihin alkaneelta rankkasateelta. Kun vesi alkoi tulla sisään kahvilaan ikkunoiden raoista, joutui henkilökunta laittamaan ikkunoihin suojat. Naisen mukaan myräkkä kesti puolisen tuntia ja sisällä olleet parisenkymmentä ihmistä pysyivät suhteellisen rauhallisina. Vanhemmat rauhoittelivat pieniä lapsiaan.

 

Matkustajalaiva Ukko joutui myrskynsilmään Kallavedellä Väinölänniemen kupeessa.

- Laiva joutui hetkellisen myrskytrombin keskelle ja kääntyi äkillisesti. Kyseessä oli aivan normaali kallistus, mutta se saattoi äkkiseltään tuntua ja näyttää pahemmalta, Ukko-laivan omistaja Noora Kivi Roll-risteilyistä kertoi.

Kallistus oli sen verran voimakas, että laivan pelastusliivilaatikko aukesi ja liivejä levisi kannelle. Myös laivan astiastoa tuhoutui rytäkässä, kun pöydälle jäänyt yksi korkeampi pino kaatui. Kapteenin mukaan paniikkia ei ollut, vain joku lapsi itki pelätessään ukkosmyrskyä.

 

Sähköhäiriöistä Savon Voiman verkkoalueella kärsi enimmillään 7000 asiakasta. Pahimmat vahinkoalueet olivat Suonenjoella ja Karttulassa, jossa ukkosrintamaan liittyneet puuskittaiset tuulet kaatoivat metsää ja tuhosivat sähköverkkoja. Vehmersalmella Haisovanniemen alueella keskijänniteverkkoa jäi kaatuneiden puiden alle ja niitä joudutaan rakentamaan uudelleen.

 

Ukkonen teki tuhojaan myös Pohjois-Karjalassa.  Pelastuslaitoksella oli iltapäivän ja illan aikana runsaat parikymmentä ukkosiin liittyvää tehtävää. Suuremmilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin. Ukkosmyrskyssä puita kaatui sähkölinjoille ja muuntajia särkyi. Sähköttömiä talouksia Pohjois-Karjalan Sähkön alueella oli enimmillään 2800.

Uimaharjussa Enocellin sellutehdas pysähtyi useiksi tunniksi ukkosen vuoksi. Myrsky toi myös mukanaan rankkoja sateita vesivahinkoineen. Joensuun Tokmanni tulvi neljän aikaan. Vettä tuli kauppaan sisälle noin 500 neliön alalle. Salamat sytyttivät myös tulipaloja. Pieniä maastopaloja sammutettiin mm. Lieksassa ja Ilomantsissa.

Jo edellisenä päivänä (26.6) Kiteen Potoskavaaran alueella riehunut ukonilma kaatoi puita sähkölinjalle ja teille alkuillasta. Tilanne jätti mökkitien päässä olleet kymmenkunta asumusta ja paikallisen maanviljelijän lehmät mottiin. Palokunta raivasi Matsonniementien puhtaaksi kaatuneista puista, jonka jälkeen sähkölaitos pääsi aloittamaan korjaustyöt. (Yle Pohjois-Karjala)

 

 

 

05.07.2013

RAJU SADE- JA UKKOSKUURO AIHEUTTI TULVIA jälleen Tampereen seudulla. Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että vettä tuli tunnissa 32 mm kello viiden ja kuuden välillä iltapäivällä. Pirkanmaan pelastuslaitos sai parikymmentä vahingontorjuntatehtävää Tampereen, Nokian ja Pirkkalan alueella. Vesi tulvi kerrostalojen kellareihin ja useat katuosuudet olivat veden vallassa. (MTV)

 

 

 

14.07.2013

RAJU SALAMANISKU RATSASTUSKISOISSA 

Nakkilassa Jaakkolan rusthollissa järjestetyissä ratsastuskilpailuissa koettiin kauhunhetkiä, kun kesken kisojen voimakas salama iski tallialueelle. Iltapäivällä kello kahden aikaan seitsemän ratsukkoa oli odottamassa kisojen tuloksia ja palkintojen jakoa verryttelyalueen nurmella. Odottelu keskeytyi yhtäkkiseen välähdykseen ja äänekkääseen jyrähdykseen

- Yhtäkkiä vain silmissä välähti ja kuului sellainen valtava ääni, joka kimpoili laidasta laitaan, tallin omistaja Eija Jaakkola kuvaili jalat täristen.

Ennen salamaniskua taivaalta oli tipahdellut muutama vesitippa, mutta ilma oli muuten kaunis eikä ukkosesta tietoakaan. Ratsut pelästyivät kovaa ääntä ja kolme ratsastajaa putosi hevostensa selästä. Yksi ratsu nousi takajaloilleen, mikä sai ratsastajan putoamaan pahasti kyljelleen. Hänellä epäiltiin olevan useampia kylkiluiden murtumia. Tilanne synnytti tallilla paniikkia. Lapset huusivat kurkku suorana ja ihmiset juoksivat minne sattuu, omistaja Jaakkola kertoo.

Kisat keskeytettiin alkaneen rajuilman ja hevosten säikähtäneisyyden vuoksi. (Satakunnan Kansa).

 

 

 

19.07.2013

RAJU RAEKUURO VALKAISI MAAN JUVALLA

Heinäkuinen sää pääsi yllättämään rajun raekuuron vetäessä tiet ja nurmikot valkeiksi kuin jouluna konsanaan. Juvalla ilma oli jo entuudestaan pilvinen ja kolea. Raekuuro alkoi vesisateella, joka yltyi hetkessä huimaksi rakeiden tulvaksi. Rakeet olivat suurimmillaan noin senttimetrin kokoisia. (Yle)

 

 

 

22.07.2013

POHJOIS-KARJALAN YLITSE LIIKKUNUT UKKOSRINTAMA aiheutti paljon sähkökatkoja maakunnassa maanantai-iltana. Kello kahdeksan aikaan sähköt olivat poikki yli tuhannelta Pohjois-Karjalan Sähkön asiakkaalta. Pahiten ukkonen moukaroi Rääkkylää, mutta sähkökatkoja oli myös Enossa, Heinävedellä, Kiteellä, Ilomantsissa, Liperissä ja Pyhäselässä. Katkokset johtuivat pääosin linjoille kaatuneista puista.

Idästä Suomeen pyrkineen helleilmamassan etupuolella puuskainen pohjoistuuli aiheutti paikoin tuulivahinkoja. Päijät-Hämeessä pelastuslaitos sai raivaustehtäviä eri puolille maakuntaa iltapäivästä lähtien. Ensimmäinen hälytys tuli puoli kolmen maissa Asikkalasta. Viiden jälkeen seurasi varsinainen tehtäväsuma. Palomiehet saivat reilun tunnin aikana kutsun puunraivaustöihin Heinolaan, Hollolaan ja Nastolaan sekä kolmeen kohteeseen Lahdessa. Nastolassa isokokoinen puu kaatui asuinrakennuksen päälle, mutta vain räystäs kärsi vahinkoa.

Iltaan mennessä pelastuslaitokselle ilmoitettiin alle kymmenestä kaatuneesta puusta.

 

 

 

26.07.2013

VOIMAKAS RAEKUURO MOUKAROI KARJAATA

Perjantai-iltapäivänä useat kadut Karjaan keskustassa joutuivat tulvavesien armoille. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Erik Saarikalle kertoi hitaasti idästä länteen päin liikkuneen ukkospilven pysähtyneen pitkäksi ajaksi juuri Karjaan yläpuolelle.

- Vettä ja rakeita ehti sataa pitkään, mikä on varmasti aiheuttanut myös vahinkoja alueella.

Länsi-Uudenmaan  pelastuslaitoksen tilannekeskus vahvisti Saarikallen arvion oikeaksi.

- Karjaalla on tapahtunut iltapäivän aikaan kymmeniä vesivahinkoja, kun sadevesi tulvi kellareihin. Vettä satoi lyhyessä ajassa useita kymmeniä millimetrejä. Vaikka rankkasade aiheutti lukuisia vahingontorjuntatehtäviä, oli siitä pelastusmiehille myös apua, kun sade taltutti Tammisaaressa riehuneen maastopalon.

Ilmatieteen laitos antoi aamupäivällä rankkasadevaroituksen Lounais-Suomeen. Poliisi pyysi poikkeuksellisessa tiedotteessaan ihmisiä välttämään Karjaan keskustassa liikkumista, koska liikenne oli siellä vaikeuksissa. Autoilua pyydettiin välttämään erityisesti Ratakadulla. Rajusta sateesta ja ukonilmasta tehtiin  kymmeniä ilmoituksia hätäkeskukseen.

Päivystävä meteorologi Erik Saarikalle kertoi noin neljän aikaan Ilta-Sanomille, että lisää vahinkoja voi olla luvassa.

 

Rankkasateen seuraus: Tie katosi

Karjaalla riehunut ukkosmyrsky näytti voimansa keskusta-alueen lisäksi Tallikadulla kaupungin etelälaidalla. Yli kaksi tuntia kestänyt rankkasade uursi katuun pahimmillaan jopa puolen metrin syvyisen ja pari metriä leveän railon. IS:lle kuvan ottanut karjaalaismies kertoi rinteeseen rakennetun Tallikadun käytännössä syöpyneen olemattomiin. Kadun alta liikkeelle lähteneet hiekat päätyivät mäen alapuoliseen risteykseen, Tallikadun alkupäähän.

- Luonto näytti voimaansa. Naapurin auto näyttää olevan pohjaa myöten hiekkaan hautautuneena.

Toistakymmentä Tallikadun varren taloutta jäivät rankkasateen vuoksi vaille käyttökelpoista kulkuyhteyttä. – Hyvä jos traktorilla pääsee, mies kuvaili näkyä.

 

Myrsky murjoi pahiten Kiilan aluetta (Turun Sanomat)

Raaseporin Karjaalla riehunut myrsky murjoi pahiten Kiilan aluetta, jossa vesimassat vahingoittivat 50 kiinteistöä. Lisäksi Karjaan rautatieaseman silta jouduttiin varotoimenpiteenä sulkemaan autoliikenteeltä maan sortumien vuoksi ainakin viikonlopuksi. Junaliikennettä pystyttiin kuitenkin jatkamaan. Vahinkojen korjaaminen on jatkunut perjantai-illasta lähtien. Myllerryksen jälkeen Karjaan, Pinjaisten ja Pohjan alueella päätettiin poikkeuksellisesti pitää katuvalot päällä viikonlopun yli.

Kaupunki otti ostopalveluina lisää ihmisiä ja urakoitsijoita töihin katuverkon vahinkojen korjaamiseksi. Lakaisukoneita on myös tarvittu katujen siivoamiseksi. Piha-alueiden vahinkojen korjaamista varten kiinteistön omistajat voivat hakea korvauksia vakuutusyhtiöltään. Kaupunki auttaa kuitenkin tapauksissa, joissa kiinteistön ja kadun välinen liittymä on vahingoittunut.

Ukkosvahingot työllistivät Raaseporin, Lohjan ja Espoon alueilta kaiken kaikkiaan 30 pelastuslaitoksen yksikköä. Tilanne alkoi iltapäivällä noin puoli kolmelta ja jatkui akuuttina iltakuuteen saakka. Pumppaustehtäviä kertyi yhteensä viitisenkymmentä ja niitä jatkettiin vielä seuraavana päivänä. Kaksi oppilaitosrakennusta kärsi laajemmat vahingot. Kymmenkunta alueen tietä sortui joko osittain tai kokonaan ja jouduttiin sulkemaan liikenteeltä. Korjaustöitä jatkettiin iltamyöhälle. Tehtäviä pelastuslaitokselle aiheuttivat myös alikulkujen vesimassoihin jumittuneet autot.

Sadevahinkojen lisäksi maahan iskeneet salamat sytyttivät kolme maastopaloa sekä kaksi rakennuspaloa. Perjantain sääilmiöiden aiheuttamien aineellisten vahinkojen arvioidaan nousevan useisiin satoihin tuhansiin euroihin.

 

Silminnäkijä: ”Rakeet olivat sormenpään kokoisia”

Karjaalainen Marko Mukka havahtui sateen ja rakeiden pauhuun perjantaina kello kolmen aikaan iltapäivästä.

- Kuului hurjaa rummutusta. Rakeet olivat sormenpään kokoisia ja niitä tuli niin paljon, ettei pihalle voinut mennä.

Rakeet kasautuivat jäämurskana pihoille. Sateet kestivät Mukan arvion mukaan reilun tunnin, minkä jälkeen hän pyöräili Karjaan keskustaan, minne oli kerääntynyt myös muita uteliaita.

- Kaikki olivat ihmeissään ja ottivat valokuvia ja videokuvaa. Jonkun auto oli hyytynyt veteen.

 

 

 

07.08.2013

RAJUT UKKOSET aiheuttivat keskiviikkoiltapäivänä sähkökatkoja Paraisilla ja Korppoossa. Kaikkiaan sähkökatko koski 2327 ihmistä. Sähköt katkesivat kahden jälkeen lähes koko Nauvosta ja Korppoosta ja osasta Paraista. Sähköt saatiin palautettua puoli neljän aikaan. Ukkonen häiritsi myös käytönvalvonnan radioyhteyksiä, mikä viivästytti vian rajausta. (Aamuset)

 

 

 

08.08.2013

VOIMAKASTA YÖSALAMOINTIA SUOMENLAHDELLA

Etelä- ja Itä-Suomeen yöksi ennakoitu voimakas ukkosmyrsky jäi odotettua heikommaksi maa-alueilla. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Pauli Jokisen mukaan aktiivisin osa ukkosalueesta liikkui Suomenlahden ja Viron pohjoisosien yllä, jossa salamointi oli voimakkainta puolenyön aikaan.

Ukkosrintama liikkui itään ja koilliseen yön kuluessa. Suomen rajojen sisäpuolella paikannettiin yön aikana reilut 6 000 maasalamaa, joista 4 000 meren yllä. Suomenlahdella ja Virossa salamointi on ollut erittäin rajua, Suomen puolella voisi puhua kovasta salamoinnista. Tiheimmin salamoi maa-alueilla itärajalla, esimerkiksi Kesälahdella ja Puumalassa aamun tunteina.

 

Uudellamaalla pelastuslaitokset eivät saaneet yhtään ukkoseen liittyvää hälytystä, mutta ennakolta valmiutta oli nostettu Ilmatieteen laitoksen varoitusennusteen mukaisesti. Myös sadevaroituksia annettiin. Kirkkonummella puuskittainen tuuli kaatoi puun sähkölinjalle ja katkaisi sähköt 2 600 asukkaalta lähinnä Gesterbyn, Heikkilän, Jolkbyn ja Laajakallion alueilta kello yhden jälkeen yöllä. Fortum sai vian korjattua runsaassa tunnissa.

Päijät-Hämeessä automaattisia palohälyttimiä laukeili, mutta pelastustehtäviä ei ollut ukkosen vuoksi. Sen sijaan sadevettä pääsi joidenkin rakennusten sisätiloihin.

Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta kerrottiin yön sujuneen yllättävän rauhallisesti. Ainoastaan Taipalsaarella suoritettiin yksittäisiä puunraivauksia muutaman tielle kaatuneen puun vuoksi.

 

Sadetta saatiin runsaasti. Ilmatieteen laitoksen mukaan eniten satoi vuorokauden aikana Varkauden Kosulanniemessä, jossa vettä saatiin lähes 55 mm. Iltapäivällä Varkaudessa satoi noin 26 mm tunnissa. Pelkän yön aikana vettä tuli runsaimmin Porvoossa kello kahden ja kolmen välillä, vajaat 15 mm.

 

 

 

09.08.2013 

ÄKÄINEN PYÖRRE ISKI SYSMÄÄN 

Runsaasti puita kaatui perjantai-iltana kello kahdeksan aikaan Sysmän Karilanmaalla, kun pyörretuuli pyyhälsi hetkessä alueen läpi. Sysmäläinen Antero Liimatainen kertoi, että pyörre ei käynyt hänen pihassaan, mutta heti tien toiselta puolelta naapurin pihasta se kaatoi ainakin 20 puuta, lyttäsi grillikatoksen ja rikkoi leikkimökin.

- Omasta pihasta lensi vain telttakatos ja kukat pyörivät pitkin pihaa, Liimatainen sanoi.

Myrskytuhoja oli ainakin neljän naapurin pihassa. Kaatuneiden puiden lisäksi esimerkiksi peltikattoa irtosi. Myös metsäalueella kaatui puita jonkin verran. Puita ei kuitenkaan kaatunut rakennusten tai autojen päälle. Pelastuslaitokselle ei tullut ilmoituksia myrskystä tai sen tuhoista. (ESS)

 

Trombi iski Sysmään – puut kaatuivat kuin tulitikut

Sysmäläinen Kari Toivonen vaimoineen joutui trombin keskelle puoli kahdeksan aikaan illalla. He olivat juuri syöneet verannalla, kun tuuli alkoi heitellä. Ennen trombia ukkonen jyrähti pari kertaa. Ukkosta seurasi lyhyt rankkasade, jota seurasi pyörremyrsky.

- Hirveältähän se näytti. Tuntuu, että kaikki lähtee ja ovesta piti pitää kiinni. Puut vaan naksuivat, kun ne menivät poikki, Toivonen kertaa. Verannan tavarat saivat kyytiä, mutta onneksi rakennukset pysyivät paikoillaan. Varaston suojissa oli muita läheisiä ihmisiä.

Toivosen mukaan trombi kesti noin 2-3 minuuttia, mutta tuho oli kova. Sen jälkeen tuli hiljaisuus. Puut olivat sikin sokin ympäriinsä pyörityksen jäljiltä. Vaikka metsätuhot harmittavat, Toivonen oli kiitollinen, että henkilövahingoilta säästyttiin. Metsää meni nurin noin kuusi hehtaaria. (Iltalehti)

 

 

 

13.10.2013

SYYSMYRSKY YLLÄTTI METEOROLOGIT JA SÄHKÖYHTIÖT 

Pohjois-Suomessa tuuli teki sunnuntaina paljon pahempaa jälkeä kuin sääennusteet tällä kertaa pystyivät ennakoimaan. Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoi, että sunnuntain vastaisen yön ja aamun hurjat tuulilukemat tulivat yllätyksenä vielä lauantain ennusteisiin nähden. Pohjoiseen ja itään oli annettu varoitus tuulenpuuskista, jotka nousevat yli 20 m/s. Sunnuntaiaamuna annettiin merelle aika harvinainen ylimääräinen tuulivaroitus, kun huomattiin Perämerellä voimakkaita myrskylukemia. Keskituuli oli enimmillään 23 m/s ja Hailuodon Marjaniemessä puuskanopeus 27 m/s.

Kovimmat tuulilukemat, 37 metriä sekunnissa, mitattiin sunnuntaiaamuna hetkellisesti Pyhätunturilla. Myös muilla pohjoisilla maa-alueilla mitattiin laajalti 25-30 sekuntimetrin tuulenpuuskia.

 

Tuuli katkoi sähköt kymmeniltä tuhansilta

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sekä sunnuntaiaamun aikana riehunut kova tuuli kaatoi puita ja katkoi sähköjä laajoilla alueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa. Ilman sähköä oli päivän aikana yli 20 000 asiakasta Kainuussa, Koillismaalla, Pohjois-Karjalassa, sekä Pohjois- ja osin Etelä-Savossa.

Fortumista kerrottiin, että Koillismaalla Kuusamo-Ranua-Taivalkoski-Posio-Pudasjärvi-alueella oli aamulla lähes 8000 asiakasta sähköittä, näistä Kuusamossa yli 4000. Laajempi katko alkoi sunnuntaiaamuna kello 7 aikoihin. Vikojen korjaamiseen on hälytetty lisää työvoimaa. Heti sään salliessa aluetta lähdettiin tutkimaan helikopterilla vikapaikkojen löytämiseksi.

E.ON-yhtiön sähköverkossa Kainuussa pahimmillaan sähköttömiä asiakkaita oli yli 10 000. Katkoja oli kaikissa muissa yhtiön verkkoon kuuluvissa kunnissa paitsi Pyhännällä. Eniten häiriöitä oli Kuhmossa, Paltamossa ja Suomussalmella.

Oulun seudun sähkön piirissä oli sähkökatkoja aamulla enimmillään 2200 taloudessa Kempeleessä, Tyrnävällä ja Utajärvellä. Oulun Energialla katkoja oli alle 500 pääasiassa Yli-Iissä.

Pohjois-Karjalassa sähkökatkoista kärsi pahimmillaan lähes 5000 ympäri maakuntaa, kun Pohjois-Savossa selvittiin yli puolta vähemmällä ja Etelä-Savossa jäätiin alle tuhanteen.

 

Myrsky tuli yllätyksenä sähköyhtiöille

Posiolla oleva MTV:n uutisten toimittaja Keimo Lehtiniemi kertoi taloutensa olleen sähköittä 11 tuntia.

- Meillä ei ollut suurempia ongelmia sähkökatkon aikana. Keitimme kaasun avulla pihalla vettä ja kahvia, mutta lämmintä ruokaa emme laittaneet. Alueen isoilla maitotiloilla oli varmasti enemmän ongelmia aamulypsyjen kanssa. Se hämmästyttää, että korjaustyöt kestivät niin pitkään, vaikka nyt ei ole lunta ja vikoja on voinut korjata päivänvalolla sähkökatkojen alettua aamulla.

Sähköyhtiö E.Onista myönnettiin, että myrskyn tuloon ei osattu varautua, sillä myrskyalueen kulkureitti tuli yllätyksenä myös säätieteilijöille. Täten sähkölinjojen korjaukseen tarvittavaa henkilökuntaa ei myöskään osattu varata etukäteen työhön.

 

Tuuli repi teollisuushallin katon Oulussa – kymmeniä puita kaatunut

Kova tuuli teki tuhojaan Oulun seudulla, Lounais-Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa. Oulun Ruskonselällä noin tuhannen neliön kokoinen teollisuushallin peltikatto irtosi tuulen voimasta ja lensi maahan parkkipaikalle. Muhoksella autotallin kokoinen pressu lensi junanradalle ja pelastuslaitos hälytettiin apuun.

Tuulen aiheuttamista vaurioista alkoi tulla hälytyksiä Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle kello 6.30 jälkeen. Aamun ja aamupäivän aikana niitä kertyi kaikkiaan yli 50. Suurin osa hälytyksistä on tullut kaatuneista puista, joita on kaatunut niin teille kuin sähkölinjoille. Ensin ilmoituksia alkoi sadella Kuusamon ja Pudasjärven suunnilta, aamun edetessä kiihtyvällä tahdilla myös Oulun seudulta. Väliaikaisesti perustettu johtokeskus laittoi hälytyksiä kiireellisyysjärjestykseen.

Kainuun pelastuslaitos kertoi saaneensa noin 40 hälytystä. Aamun aikaisempina tunteina puita kaatui eniten Suomussalmella, sen jälkeen hälytyksiä alkoi tulla Sotkamon ja Kajaanin suunnalta. Kaksi junavuoroa jouduttiin korvaamaan bussilla Vaalan ja Kajaanin välisellä rataosuudella

 

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos sai ensimmäisen tehtävänsä sunnuntaina aamupäivällä klo 10.30 Lieksaan, jossa puu oli kaatunut sähkölinjalle. Tehtäviä tuli alkuiltaan mennessä reilut 30. Lähes kaikki liittyivät puiden kaatumisiin, muutama vene on pelastettu ajelehtimasta. Eniten tehtäviä oli päivän mittaan Joensuun itäosissa, mutta myös Ilomantsin, Outokummun, Polvijärven, Lieksan ja Valtimon paloasemat olivat liikkeellä raivaustehtävissä. Taajamateille kaatuneet puut ovat jonkin verran haitanneet liikennettä.

Tuuli puhalsi Pohjois-Karjalassa keskimäärin 14-16 metrin sekuntivauhdilla, puuskissa yli 20 m/s.

 

 

 

05.11.2013

ÄRHÄKKÄ PIENI MYRSKYMATALA (REIMA)

Pieni, mutta ärhäkkä myrskymatalapaine liikkui tiistai-illan aikana lounaasta Pirkanmaan yli kohti Keski-Suomea.Ilmatieteen laitos varoitti vaarallisen voimakkaasta tuulesta Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntia. Pahimmillaan noin 40 000 taloutta oli vailla sähköä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Pitkään jatkunut sateinen sää ja sula maa loivat otolliset olosuhteet puiden kaatumisille. Satakunnan alueella illalla sähköittä oli pahimmillaan lähes 20 000 taloutta. Lounais-Suomessa määrä oli yli 10 000, Pirkanmaalla ja Hämeessä suunnilleen saman verran puoli kahdeksan maissa. Pelkästään Sastamalassa Pirkanmaalla sähköt olivat poikki 5000 asiakkaalta.

 

Syysmyrsky riepotteli pahimmin Varsinais-Suomea, jossa erilaisia hälytystehtäviä tuli kello 21 mennessä yli 120. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päällikkö Mika Kontio luonnehti myrskyä pahimmaksi tänä vuonna. Kontion myrskyasteikolla päästiin lähelle tapaninpäivän 2011 myräkkää, joskin tuhot jäivät vähäisemmiksi. Puiden kaatumiset ja kattopeltien irtoamiset työllistivät, mutta loukkaantumisia ei tietoon tullut. Kontion mukaan myrsky oli ankarimmillaan rannikolla kello 18 maissa, mutta sen voima laantui melko nopeasti. Satakunnassa Rauman edustan Kylmäpihlajan mittausasemalla keskituuli oli iltaseitsemän maissa 24 m/s ja puuskat jopa yli 30 m/s.

Paraisilla lauttaliikenne keskeytettiin päivällä kovan aallokon vuoksi.

 

Satakunnan pelastuslaitoksella oli kiireinen alkuilta. Vahingontorjuntatehtäviä iltakahdeksaan mennessä oli kertynyt nelisenkymmentä eri puolilla maakuntaa. Myrskytuuli kaatoi puita, irrotteli kattoja ja myös muutamia muuntajapaloja syttyi. Eniten tehtäviä oli Rauma-Eura-Säkylä-Kokemäki-akselilla.

Pyhärannassa rantatie oli alkuillasta useasta kohtaa poikki. Reilassa iso petäjä tukki tien kokonaan. Eurassa puu kaatui auton päälle kesken ajon., mutta henkilövahingoilta säästyttiin. Köyliössä myrskynpuuska repäisi ison trampoliinin maasta ja lennätti sen neljänkymmenen metrin päähän puuhun.

 

Pirkanmaalla pelastuslaitokselle tuli iltapäivästä lähtien 70 myrskyyn liittyvää hälytystehtävää. Niitä on ollut mm. Sastamalassa, Ylöjärvellä, Nokialla, Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa. ”Puiden kaatumisia teille ja linjojen päälle, kattojen irtoamisia ja sen tyyppisiä”, kertoi päivystyspäällikkö Martti Honkala. Pikkuteillä on ollut liikennekatkoksia, mutta pääväylien liikenne sujui normaalisti. Myöhään illalla hän kertoi tilanteen vähän rauhoittuneen.

Tampereen Siilinkarilla tuulen nopeudeksi mitattiin 21 metriä sekunnissa.

 

Keski-Suomeen saapuessaan myrsky alkoi heikentyä, mutta ehti katkaista sähköt lähes 3000 taloudelta. Ilmatieteen laitokselta kerrottiin puoli yhdeksän aikaan, että reippaan tuulen alue kapenee koko ajan siirtyessään pohjoisemmaksi ja hiipuu lopulta pois.

 

Ilmatieteen laitoksen mukaan myrsky oli melko tavanomainen. Vastaavia tuulennopeuksia mitataan maan etelä- ja keskiosissa muutamia kertoja vuodessa. Kovin puuska mantereella oli Kokemäen 23.2 m/s myöhään iltapäivällä. Kovin keskituuli 26,3 m/s mitattiin Rauman edustalla reilun 40 metrin korkeudella merenpinnasta olevalla tuulianturilla.

Helsingin yli alkuillasta liikkuneissa voimakkaita sadekuuroissa havaittiin joitakin pilvisalamia. Myös Satakunnassa tehtiin salamahavaintoja ainakin Porin taivaalla. Ylen meteorologin mukaan pilvisalamointi ei ole aivan harvinaista vielä tähän aikaan vuodesta, vaikka lumi olisi maassa.

 

 

 

17.11.2013

EINO-MYRSKY OLI YKSI 2000-LUVUN VOIMAKKAIMMISTA SYYSMYRSKYISTÄ

Voimakkaampia koettiin vuoden 2001 marraskuussa Janikan päivänä ja vuoden 2011 joulukuussa Tapaninpäivänä. Ennen Suomeen saapumistaan Hildeksi nimetty myrsky raivosi lauantaina Norjassa ja Ruotsissa hirmumyrskylukemissa. Tuulenpuuskien ennustettiin nousevan jopa 50 metriin sekunnissa. Rannikolle ennakoitiin korkeimmillaan yli 20-metrisiä aaltoja, josta syystä Hurtigrutenin laivareitin kaikki vuorot peruttiin ainakin vuorokaudeksi. Tätä ei koskaan ennen ole tapahtunut. Sekin oli epätavallista, että kehno sää osui kerralla koko rannikolle.

Ruotsin Lappiin ehdittyään Hilde yltyi hurjiin puuskalukemiin. Myrskyrintama kulki Jämtlandin, Västernorrlandin ja Västerbottenin yli kaataen teille valtavasti puita. Raideliikenne keskeytettiin yön ajaksi. Stekenjokksin havaintoasemalla mitattiin keskituulennopeudeksi 38 m/s ja kovimmassa puuskassa jopa 56 m/s, kertoi Svenska Dagbladet.

Hilde-myrsky ylitti Köli-vuoriston ennen saapumistaan Suomeen Eino-myrskynä. Vuoriston ylitys aiheutti föhn-ilmiön, jonka vuoksi sademäärät jäivät pieniksi ja sateita saatiin lähinnä Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. Keskemmällä Suomea esiintyi vain vähäisiä kuuroja.

Lämpötiloissa tapahtui merkittävä ja nopea kohoaminen. Esimerkiksi Kokkolassa lämpötila nousi lauantaina iltakuuden ja iltayhdeksän välillä vajaasta kuudesta 11 asteeseen. Oulussa nousu oli vielä nopeampi vajaasta kolmesta yli seitsemään plusasteeseen.

 

Eino-myrsky saapui Perämeren rannikolle sunnuntaiyönä ja ehti iltapäiväksi Itä- ja Kaakkois-Suomeen. Rajuimmillaan myrsky riehui puuskissa Raahen sekä Kalajoen edustalla 31 m/s voimalla. Raahen Nahkiaisissa mitattiin merialueiden kovin 10 minuutin keskituuli 27 m/s. Kovin puuskalukema 32,9 m/s rekisteröitiin kuitenkin etelämpänä Kaskisten Sälgrundissa.

Kovimpien tuulien alue kulki suunnilleen linjojen Oulu-Kajaani-Joensuu ja Pori-Tampere-Kotka välissä. Myrskypuuskia oli kuitenkin etelärannikkoa myöten. Kaikkein voimakkaimmat tuulet puhalsivat Kalajoen ja Kokkolan seudulta kohti Etelä-Savoa sijoittuvalla kaistaleella. Maa-alueiden kovimmat puuskat mitattiin Savonlinnan seudulla, jossa lentoaseman mittauspisteessä tuulilukema oli 27,3 m/s. Tuuliennätys, 29,2 m/s mitattiin kuitenkin Rantasalmella, jossa Ilmatieteen laitoksen mittauspiste sijaitsee keskellä Haukivettä Rukkasluodolla. Einoa voimakkaampia myrskyjä 2000-luvulla on koettu vain vuoden 2001 Janikan päivänä ja vuoden 2011 joulukuussa Tapaninpäivänä.

 

Maa-alueilla mitattiin yleisesti hetkellisiä 20-25 m/s puuskia, jotka aiheuttivat huomattavia vahinkoja. Näin kovat tuulet ovat sisämaassa harvinaisia.  Myrskyvahinkoja pahensi se, että maa oli roudaton ja märkä alkukuun normaalia suurempien sateiden jäljiltä, jonka vuoksi puut kaatuvat helpommin. Einon jäljiltä sähköittä jäi useiden sähköyhtiöiden verkoissa enimmillään yli 230 000 kotitaloutta.

Laivaliikenne merialueilla sujui lähes normaalisti. Alukset joutuivat vain hidastamaan kulkuaan välttääkseen suurien aaltojen aiheuttamia vahinkoja ja ajoivat lähempänä Ruotsin suojaisempaa rannikkoa.

Ilmatieteen laitos antoi Eino-myrskyn takia ensimmäistä kertaa tänä vuonna toiseksi ylimmän vaaratason tuulivaroituksen maa-alueille.

 

EINO-MYRSKYSTÄ SÄHKÖNJAKELUN SUURHÄIRIÖ

Sunnuntaina raivonneen myrskyn jäljiltä oli eri sähköyhtiöiden verkoissa yhdeltä iltapäivällä sähköittä yli 230 000 kotitaloutta eri puolilla maata. Illalla puoli kahdeksalta oli vielä yhteensä noin 135 000 kotitaloutta ilman sähköä, näistä Elenialla yli 50 000 ja Suur-Savon Sähköllä yli 40 000. Kaikkiaan myräkän seurauksena eri aikoina sähkökatkoista kärsi lähes 300 000 sähkönsaajaa.

 

Pahiten myrsky koetteli verkkoyhtiö Elenian sähkönjakelua varsinkin Keski-Suomessa. Viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas arvioi tuhojen korjaamisen vievän pitkään.

- Eino-myrsky on aiheuttanut Oulun alapuoliseen Suomeen sähkönjakelun suurhäiriön. Heti alkuun voidaan varmuudella sanoa, että vaikeimmin vikaantuneilla sähköverkon alueilla on valitettavasti syytä varautua useamman päivän sähköttömyyteen. Ensin on saatava sähkönsyöttö eli runkoverkko kuntoon, sen jälkeen on pienjänniteverkon vuoro. Elenialla on kaksi helikopteria valmiudessa korjaustöihin ja ne lähtevät ilmaan, kun sää sen sallii. Samoin korjauspartiot lähtevät liikkeelle heti, kun se on turvallista, Kuusela-Opas kertoi.

Eleniasta kerrottiin, että tuhojen laajuus on verrattavissa vuoden 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyihin. Tuhojen koko laajuus paljastuu vasta maanantaina, kun vaurioiden kartoittaminen ja korjaaminen helpottuu. Yhtiö keskittyi rajaamaan valoisana aikana vika-alueita ja raivaamaan kaatunutta puustoa. Kun puita on kaatunut runsaasti myös tiestölle, on ne ensin raivattava vikapaikoille pääsemiseksi. Sähköt voivat katketa ja palautua useaan kertaan myrskyn kaatamien puiden vaurioittaessa sähköverkkoa yhä uudelleen. Ennusteen mukaan myrskynpuuskat jatkuvat iltaan saakka. Sunnuntaina töissä oli yli 300 asentajaa ja työt jatkuvat läpi yön.

Viranomaisverkko Virven tukiasemista noin 100 oli poissa pelistä, mutta pelastuslaitosten mukaan siitä ei aiheutunut ongelmia, koska ne jakaantuivat eri puolille Suomea.

 

Sähkökatkot maakunnittain, suuruusluokka (mainittu pääasiallinen sähköntoimittaja):

- Pohjois-Pohjanmaan eteläosat ja Pohjanmaa 10 000 asiakasta (Elenia ja Fortum))

- Keski-Pohjanmaa runsaat 10 500 (Korpelan Voima)

- Keski-Suomi 40 000 (Elenia)

- Pirkanmaa 25 000 (Elenia)

- Kanta-Häme 10 000 (Elenia)

- Päijät-Häme 10 000 (Elenia)

- Pohjois-Savo 45 000 (Savon Voima)

- Etelä-Savo 60 000 (Suur-Savon Sähkö)

- Pohjois-Karjala yli 20 000 (Pohjois-Karjalan Sähkö)

- Etelä-Karjala 30 000  (Imatran Voima)

- Kymenlaakso 10 000 (Kymenlaakson Sähkö)

- Satakunta ja Lounais-Suomi 7000 (Fortum)

- Kainuu 2000

 

 

EINO MAAKUNNISSA

 

POHJANMAAN MAAKUNNAT

Pohjalaiset pelastuslaitokset ja hätäkeskus tiedottivat olevansa täystyöllistettyjä myrskytuhojen raivausten vuoksi. Asukkaita pyydettiin välttämään hätäkeskukseen soittamista ilman hengenvaaraa tai vakavaa omaisuutta uhkaavaa vaaraa. Ilmoituksia vahingontorjunnoista tuli aamun aikana mm. Vaasasta, Kokkolasta, Kruunupyystä, Pietarsaaresta ja Seinäjoelta. Pelastuslaitokset maakunnissa perustivat johtokeskuksia organisoimaan vahinkotehtäviä.

 Junaliikenne oli kokonaan poikki myrskyn kaadettua puita rataosuuksille Seinäjoki-Vaasa ja Seinäjoki-Ylivieska välillä. Junat korvattiin linja-autoilla raivaus- ja korjaustöiden aikana. Ongelmat Pohjanmaan radoilla olivat valtakunnan pahimmat.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa myrskyrintama työllisti Jokilaaksojen pelastuslaitosta  erityisesti Kalajokilaaksossa yöstä alkaen. Ensimmäiset tehtävät tulivat jo yhden aikaan yöllä ja kello 13.30 viimeiset saatiin päätökseen. Kaikkiaan tehtäviä kertyi 140 ja töissä oli noin 25 pelastusyksikköä 100 henkilön voimin. Omaisuusvahinkoja syntyi runsaasti talojen päälle, ajoradoille ja sähkölinjoille kaatuneista puista ja tuulen repimistä kattorakenteista. Haapajärvellä henkilöauto törmäsi kaatuneeseen puuhun ja toinen henkilöauto joutui tulvaan mökkitiellä, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

Pohjoisempana Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksilla oli rauhallisempaa, noin 30 hälytystehtävää. Kainuu jäi Eino-myrskyn pohjoispuolelle. Sähkökatkoja oli parillatuhannella taloudella, eniten Sotkamossa, 1300.

Puustoa pohjalaismetsissä kaatui vähemmän kuin etukäteen pelättiin. Korjuutyö ei ollut kuitenkaan pelkkää polttopuun keruuta. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla noin 1000 hehtaarilla myrskykaadot kannattaa korjata koneellisesti ja 140 hehtaaria metsää on uudistettava kokonaan. Kahden pohjalaismaakunnan alueella ensiarviot kaatuneen puuston määrästä olivat 75 000  kiintokuutiota.

Keski-Pohjanmaalla myrsky puhalsi maakunnan yli raivoisammin kuin Etelä-Pohjanmaalla. Puita kaatui etenkin Kälviän ja Ullavan alueilla ja Kaustisilla. Pohjalaismaakuntien suurimmat tuhot ovat Kokkolaan kuuluvan Kälviän metsissä, noin 15 000 kiintokuutiometriä.

Etelä-Pohjanmaalla eniten metsää kaatui Soinissa, ensiarvion mukaan 5000 kiintokuutiota. Pahimpiin alueisiin lukeutuivat lisäksi Lapua ja Alajärven kantakaupungin alue.

 

Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan pelastuslaitokset ja sähköyhtiöt ruuhkaantuivat pahoin. Ilmoituksia tuli kiivaimmin kello 9.30-10 kun ihmiset lähtivät liikkeelle ja havaitsivat vahinkoja. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksilta töissä oli noin 200 henkilöä 18 paloasemalta. Tehtäviä kertyi vähintään 150.

Eniten pelastustehtäviä oli Kokkolan ja Kruunupyyn alueella sekä Perhonjokilaaksossa. Henkilövahingoilta vältyttiin. Pahimmin kärsivät rakennukset, joista irtoili kattoja. Toisaalta pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen arvioi Eino-myrskyssä olleen se etu kesäiseen myrskyyn verrattuna, ettei tullut sadevettä, joka aiheuttaa huomattavat lisävahingot kattojen rikkoutuessa.

 

Eino-myrsky aiheutti paikoin poikkeuksellisen pahoja ongelmia sähkönjakelussa. Korpelan Voiman käyttöpäällikön Ilpo Karsikkaan mukaan sähköt katkesivat jo aamuseitsemältä. Aamun tunteina oli pahimmillaan 10 500 sähkötöntä kotia, mm. Kälviällä, Kalajoen Rautiossa ja Himangalla. Sähköyhtiöt joutuivat raivaamaan kokonaisia puusumia pois linjoilta ja osa niistä joudutaan rakentamaan kokonaan uudestaan.

- Kyllä nyt on tanakka myrsky nähty taas. Jos ajatellaan Tapani-myrskyä, niin se oli kova, mutta tämä oli vieläkin kovempi, luonnehti Korpelan Voiman toimitusjohtaja Tuula Loikkanen myrskyä.

Sähkötyönjohtaja Johnny Haga Kruunupyyn sähkölaitokselta piti Einoa vakavuudeltaan Asta-myrskyn veroisena. Kruunupyyssä sähköittä oli jopa kaksi kolmasosaa talouksista eli 2000 kotia.

 

 

KESKI-SUOMI

- Myrsky iski aamuyöllä pohjoiseen Keski-Suomeen ja kiirettä on sen jälkeen pitänyt. Isommilta vahingoilta  vältyttiin, mutta muutama tielle kaatuneeseen puuhun törmäys on sattunut, sanoi Keski-Suomen pelastuslaitoksen päällikköpäivystäjä Mika Kuivalainen. Pelastuslaitokselle tuli aamupäivän kuluessa uusia tehtäviä keskimäärin kahden minuutin välein. Kaikkiaan tehtäviä kertyi noin 190.

Myrskyn keskus oli puolenpäivän aikaan Keski-Suomen yllä ja siitä kaakkoon. Jyväskylässä mitattiin kovimmat puuskat aamupäivällä. Liikenneviraston Tieliikennekeskus antoi Keski-Suomeen poikkeuksellisen kovasta tuulesta johtuvan huonon ajokelin varoituksen. Puita kaatui myös junaradoille useilla osuuksilla, ja junia korvattiin busseilla.

Kaatuva puu teki pahaa jälkeä Jyväskylässä, kertoi Ilta-Sanomat. Puu rysähti kerrostalon päätyyn sellaisella voimalla, että paksu oksa tunkeutui katon läpi olohuoneen lattialle asti. Rakennuksen toisessa päässä asuva Veikko Sahikallio kertoi koko talon tärähtäneen: ”Kuului kauhea pamaus ja tiilikaton kilinää”. Asunto oli myynnissä ja tyhjillään.

 

Suomen suurin, 150-vuotias kuusijätti sortui myrskyyn Muuramessa. Pituutta kuusella oli 44 metriä, rungon ympärysmitta runsaan metrin korkeudelta kaksi metriä ja rungon tilavuus yli 6 kuutiometriä. Kuusivanhus kasvoi vielä vanhoilla päivilläänkin noin kolme senttiä vuodessa. Metsäntutkimuslaitoksen kirjanpidon mukaan kuusi oli koko maan pisimpiä, ellei pisin. Tilavuudeltaan tiedetään joku suurempikin kuusi, mm. Jyväskylän seudulta. Kuusen kaatumisen havaitsi koiran kanssa iltalenkillä ollut Tuomas Nieminen.

- Oli se hurjan tuntuista, lapsesta lähtien olen sitä kuusta katsonut, kun se kasvoi ihan naapurissa. Otsalampun valossa piti oikein varmistella, että se oli juuri tämä kuusi. (Yle)

Eino kaatoi noin 300 000 kuutiometriä puuta Keski-Suomessa arvoltaan noin 13 miljoonaa euroa. Ensiarvioinnissa näytti siltä, että suurimmat tuhot painottuivat Laukaan, Hankasalmen ja Leivonmäen alueille.

 

Keski-Suomen pahimmillaan 40 000 sähköttömästä taloudesta Jyväskylän osuus oli noin 9000, Tuuli koetteli rajusti myös Kuhmoista, missä sähköt olivat poikki käytännössä kaikilta kunnan  noin 2500 asukkaalta. Myös Kannonkoski ja Kivijärvi kärsivät laajoista katkoksista. Jämsässä sähköttä oli aamupäivällä lähes 5000, Pihtiputaalla 2000 ja Saarijärvellä lähes 4000 taloutta.

 

 

PIRKANMAA

Pirkanmaan yli sunnuntaiaamuna pyyhkäissyt Eino-myrsky kaatoi puita ja aiheutti laajoja sähkövaurioita. Vikoja verkkoon syntyi koko päivän ajan ja niiden korjaamiseen arvioitiin kuluvan lähipäivät. Sähkövikoja oli lähes kaikkialla, eniten ehkä Tampereen itä- ja pohjoispuolella Hämeenkyröstä Pälkäneelle ulottuvalla kaistalla. Sähköttömiä asiakkaita oli paljon myös muun muassa Mänttä-Vilppulassa ja Orivedellä sekä Parkanossa.

Sunnuntai-iltapäivään mennessä Pirkanmaan pelastuslaitos oli hoitanut 90 kiireetöntä vahingontorjuntatehtävää. Kattoja on vaurioitunut mm. Nokialla, Tampereella ja Pirkkalassa. Myrsky näkyi myös Tampereen maamerkissä, kun Näsinneulan masto taipui Einon pyörityksessä, mutta ei onneksi katkennut.

 

 

HÄME

Kanta-Hämeen 10 000 sähkökatkosta noin puolet oli Hämeenlinnassa Elenian verkossa Hauho-Tuulos-Lammi-alueella. Janakkalassa sähköttömiä oli 2800, Lopella 1200 ja Hausjärvellä 1400.

Päijät-Hämeessä tuuli puhalsi myös myrskylukemissa hetkellisissä puuskissa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos teki puunraivaustöitä koko päivän. Sähköt katkesivat laajalla alueella, puolenpäivän maissa sähköttömiä talouksia oli yli 10 000. Lahden pohjoispuolella Asikkalassa sähköttömiä talouksia oli 3500, Heinolassa ja Sysmässä yhteensä vajaa 4000, mutta Lahdessa vain 1000.

- Koko päivä on teutaroitu tämän myrskyn kimpussa. Sitä mukaa kun sähköverkon viallisiin osiin on pystytty ohjaamaan sähköä, uusia vikoja on jatkuvasti ilmennyt, kertoi Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas. 

Metsätuhot jäivät pelättyä pienemmiksi, muutamiin kymmeniin tuhansiin kuutioihin, ja painottuivat maakunnan pohjoisosiin. Enimmillään yksittäisellä alueella kaatui muutama sata runkoa, muun muassa Hartolassa.

 

 

POHJOIS-SAVO

Eino-myrsky aiheutti Pohjois-Savon pelastuslaitokselle noin 120 myrskyvahinkohälytystä. Tuulivahinkoja oli etenkin Pohjois-Savon länsi- ja eteläosissa. Koillis-Savo selvisi vähemmillä vaurioilla. Tuuli repi irti erilaisia rakenteita, mm. Matkuksen kauppakeskuksen toinen parkkipaikka jouduttiin iltapäivällä sulkemaan seinästä irronneiden rakenteiden vuoksi. Puita kaatui junaraiteille Pieksämäen ja Suonenjoen välillä rikkoen sähköradan rakenteita.

Sähköjä myräkkä katkoi aamun aikana laajasti ympäri maakuntaa. Eniten sähkövikoja oli Savon Voiman mukaan linjan Viitasaari-Kuopio eteläpuolella Karttulan, Tervon ja Vesannon alueilla sekä maakunnan eteläosissa Suonenjoella, Rautalammilla ja Leppävirralla. Sähköyhtiön nettisivuilla oleva häiriötilannepalvelu oli ajoittain jumissa suuren käyttäjämäärän vuoksi. Pahimmillaan vailla sähköä oli iltapäivällä noin 47 000 Savon Voiman asiakasta. Kovin laajoja vaurioalueita ei tullut tietoon, enintään sähkölinjaa tuhoutui muutamien pylväsvälien matkalta. Tarkastettavia tai korjattavia vikapaikkoja oli kuitenkin satoja ja maastossa olivatkin lähes kaikki liikenevät asentajat, yli 100 miestä. Korjaukset vienevät useita päiviä.

Kaatuneet puut haittasivat myös junaliikennettä Savon radalla Kuopio-Pieksämäki-Mikkeli-välillä.

Pohjois-Savossa metsätuhot jäivät vähäisiksi. Puustoa kaatui 40 000-50 000 kuutioita, noin 1,5 miljoonan euron arvosta. Verrokkina normaali vuotuinen hakkuumäärä on kolme miljoonaa mottia. Pahimmat tuhoalueet sijoittuivat Sisä-Savoon Rautalammille, Suonenjoelle ja Leppävirralle.

 

 

ETELÄ-SAVO

Sunnuntain Eino-myrsky jää historiaan monestakin syystä. Koko maaseutu pimeni iltapäivällä ja pelastuslaitosta tarvittiin maakunnan jokaisella kolkalla. Eino-myrsky iski koko raivollaan sunnuntaina puolen päivän aikoihin. Kello 14 sähköittä oli 60 526 kotia eli käytännössä kaikki savut taajamia lukuun ottamatta.

- Koskaan aiemmin näin ei ole käynyt, että myrsky pimentää koko jakelualueen, Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiön Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkö Arto Nieminen myöntää. Verkko ulottuu Päijänteen rannalta lähelle Venäjän rajaa ja käsittää myös Keski-Suomen ja Kymenlaakson reuna-alueita. Verkon kautta sähköt saa 100 000 asiakasta, joista iso osa vapaa-ajan asukkaita.

 

Takavuosina tunnetuksi tulleissa myrskyissä sähkökatkojen määrä ei Etelä-Savossa yltänyt sunnuntaina puhaltaneen Eino-myrskyn tasolle. Ennen aamuyhdeksää jo lähes 10 000 taloutta oli ilman sähköä lähinnä Mikkelin länsipuolella, mutta aamupäivän aikana vahinkojen määrä kasvoi rajusti. Kello 13 sähköt olivat poikki jo 57 000 Suur-Savon Sähkön asiakkaalta. Hannussa ja Tapanissa sähköt olivat poikki enimmillään yhtäaikaisesti noin 45 000 ja Astassa noin 40 000 kotitaloudelta. Asta-ukkosmyrskyn tuulet ja tuhot olivat rajumpia, mutta rajatulla alueella. Einon kohdalla poikkeuksellista oli nimenomaan laajuus.

- Länsituuli on meidän verkolle paha. Etenkin Saimaan rannoilla ja Puulavedellä rytisee vastarannalla. Yhtiöllä on noin 100 000 asiakasta ja 26 000 kilometriä sähkölinjoja, joista valtaosa kulkee ilmassa, kertoi Suur-Savon Sähkön sähköverkon käyttöpäällikkö Arto Nieminen.

Niemisen mukaan Etelä-Savossa on kaatunut jopa kymmeniätuhansia puita. Sähkövikojen korjaustöihin ovat osallistuneet lähes kaikki liikenevät asentajat, noin 130 ja joukko metsureita. Korjaustöitä hidastaa se, että puita on kaatunut koko keskijännitelinjan päälle ja töiden arvioitiin kestävän koko ensi viikon.

 

Eino-myrsky aiheutti runsaasti töitä Etelä-Savon pelastuslaitokselle. Pelastusjohtaja Seppo Lokan mukaan sunnuntai oli kiireisin päivä miesmuistiin. Vahingontorjuntatehtäviä oli lähes 350, kun niitä normaalipäivinä on vain muutamia. Vahinkoluettelossa oli mm. kaksi tulipaloa, irronneita veneitä, lentoon lähteneitä kevyitä piharakennelmia, muutama liikenneonnettomuus, muuntajapaloja ja kaatuneita puita. Seppo Lokka myöntää, että Eino-myrsky poikkesi aiemmista – Janikasta, Veerasta, Hannusta ja Tapanista – juuri laajuutensa vuoksi.

- Hälytyksiä tuli koko alueelle Heinolan seudulta Pohjois-Karjalan puolelle saakka.

 

Koko maan metsätuhoista lähes kolmannes kohdistui Etelä-Savoon. Ennätyksellisen sähkövikojen määrän lisäksi Eino jätti jälkeensä tuhansittain kaatuneita puita.  Metsäalan toimijat arvioivat määrän noin 400 000 kuutiometriksi. Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen sanoi, että Einon päivän myrskylle tyypillisiä olivat rajut puuskatuulet, jotka aiheuttivat pistemäisiä tuhoja, joista suurimmat olivat puolen hehtaarin kokoisia. Keski-ikäisiä kuusikoita kaatui paljon juurineen.

Myrskyvahinkojen ilmatarkkailussa Savonlinnan seutu oli yksi pahimmista, yksilöidymmin esimerkiksi Haapala, noin 10 kilometriä Savonlinnasta Enonkosken suuntaan.

 

 

POHJOIS-KARJALA

Pohjois-Karjalaankin yltänyt Eino-myrsky katkoi sähköt pahimmillaan yli 20 000 kotitaloudelta. Eniten vikoja oli maakunnan keskiosissa ja Joensuun seudulla. Sähkövikoja oli korjaamassa parhaimmillaan 125 sähköasentajaa, toimihenkilöä sekä metsä- ja koneurakoitsijaa. Pohjois-Karjalan Sähkön toimialue yltää osittain Etelä- ja Pohjois-Savoon.

Pelastuslaitokselle tuli sunnuntain aikana noin 40 hälytystä, joista suurin osa oli puun kaatumisia teille. Puita kaatui talon päälle mm. Polvijärvellä ja Outokummussa sekä auton päälle Joensuussa. Kuutostie oli poikki hetken aikaa Kiteellä, kun tielle kaatui suuri mänty.

- Onneksemme vastaamme ajoi etelästä pohjoiseen mies, jolla oli moottorisaha mukanaan. Hän katkoi puun palasiksi ja pääsimme jatkamaan matkaa, kertoi Yle Lahden toimittaja Tanja Perkkiö tien päältä.

 

 

ETELÄ-KARJALA

Aamupäivällä maakunnan saavuttanut myrskyrintama kaatoi myös Etelä-Karjalassa runsaasti puita teille ja sähkölinjoille aiheuttaen pahimmillaan lähes 30 000 talouden sähkökatkokset. Sunnuntaina illansuussa korjaustöitä tehtiin edelleen lähes täydellä miehityksellä niin sähköyhtiöissä kuin pelastuslaitoksellakin. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta omaisuusvahinkoja tuli paljon mm. talojen ja autojen päälle kaatuneista puista ja tuulen irrottelemista kattorakennelmista.

Pelastuslaitokselle tuli päivän aikana noin 130 vahingontorjuntatehtävää. Muutamaa vpk:ta lukuun ottamatta kaikki palokunnat olivat mukana raivaustöissä. Johtokeskus perustettiin Imatran paloasemalle. Länsi-Saimaan alueelle perustettiin oma johtokeskus Savitaipaleelle. Pelastuslaitos kehottaa ihmisiä varovaisuuteen. Lappeenrannan lentoasemalla tuulen nopeus puuskassa oli kello 14.30 22,6 metriä sekunnissa. Hiekkapakalla Saimaalla tuuli kovimmillaan 26,8 m/s.

 

Lappeenrannan Energian alueella oli päivän aikana pahimmillaan yli 15 000 kotitaloutta ilman sähköä. Sähköhäiriöt vaikuttivat myös vedenjakeluun ja jätevesipumppaamoiden toimintaan. Häiriön vuoksi maastossa vikoja etsimässä ja korjaamassa oli nelisenkymmentä työntekijää. Taajamiin pyrittiin saamaan sähköt jo illan aikana.

Imatran Seudun Sähköllä oli illansuussa noin 6000 sähkötöntä kotitaloutta. Saimaan rannat Ruokolahdella ovat otollisia koville tuulen puuskille.

Parikkalan Valon alueella Parikkalassa ja Rautjärvellä oli hankala tilanne, kun asiakkaista noin puolet (4350) oli ilman sähköä. Käytännössä sähköä saatiin vain taajama-alueelle Simpeleellä ja Parikkalan keskustassa. Asentajia maastossa oli parisenkymmentä, lisäksi yksi metsäkone. Maanantaiksi oli tilattu myös helikopteri avustamaan raivauksissa. Parikkalan Valon työpäällikkö Pekka Suomalainen kehotti varautumaan parin vuorokauden mittaisiin sähkökatkoksiin.

Eino-myrsky kaatoi puita Lappeenrannan ja Kouvolan väliselle radalle Lappeenrannan Törölässä. Matkustajia kuljetettiin busseilla keskeytyksen aikana.

 

Eino-myrskyn metsätuhot painottuivat Saimaan itärannoille. Yhteensä puustoa kaatui vajaan 100 000 kuutiometrin verran. Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan eniten puuta kaatui Ruokolahdella, 9000 kuutiota. Rautjärvellä ja pinta-alaltaan suuremmalla Luumäellä kaatui 5000 kuutiota. Imatran 1000 kuution määrä oli suhteellisen suuri kaupungin pinta-alaan nähden. Metsäkeskuksen mukaan tuhot eivät olleet erityisen laajamittaisia.

 

KYMENLAAKSOSSA sähköt katkesivat pahimmillaan 10 000 taloudessa. Pelastuslaitokselle oli kello 16 mennessä tullut noin 70 myrskyn aiheuttamaa tehtävää, mutta ne lisääntyivät illan aikana yli sataan. Tehtävistä suurin osa, eli noin 60, oli painottunut Pohjois-Kymenlaaksoon. Pelastuslaitos perusti johtokeskukset sekä Kouvolaan että Kotkaan. Pohjois-Kymenlaaksossa kaikki vapaapalokunnat hälytettiin töihin vapaavuorolaisia myöten. Myrsky häiritsi myös junaliikennettä, kun puita kaatui radoille muun muassa Kouvolan ja Pieksämäen välillä. Myös Kouvolan liikenteenohjausjärjestelmässä oli ongelmia.

Päivällä tuuli puhalsi merellä myrskylukemissa. Rankissa puuskat olivat 21 m/s ja Haapasaaressa jopa 26 m/s. Utin mittauspisteen lukema oli 18 m/s. Kotkasta Kaunissaareen lähtevä yhteysvuoro peruttiin sunnuntaina sään takia.

 

 

VARSINAIS-SUOMI JA UUSIMAA

Pahemmilta myrskytuhoilta vältyttiin Varsinais-Suomessa. Sähkökatkot koskivat pariatuhatta taloutta ongelmien keskittyessä Turkuun ja Pyhämaalle.

Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa selvisivät Eino-myrskystä myös vähin vaurioin. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen mukaan puiden raivauksia ja muita pienempiä korjaustehtäviä oli sunnuntaina noin 50, mutta mitään suurempaa vahinkoa ei myrsky onnistunut tekemään. Helsingissä kattopeltejä ja kaatuneita puita korjattiin noin 35:ssä kohteessa.

 

 

EINO-MYRSKY VEI VERKKOYHTIÖILTÄ MILJOONIA

Keski-Suomessa, Hämeessä ja Pohjanmaalla toimiva Elenia arvioi, että pelkästään asiakkaille sähkökatkoista maksettavia korvauksia kertyy noin 5 miljoonaa euroa. Elenian toimialue ulottuu kaistaleena Raahen seudulta aina Uudenmaan rajalle. Enimmillään koko toimialueella oli ilman sähköjä 92 000 asiakasta, pääasiassa Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Korvauksia maksetaan 70 000 asiakkaalle. Laki velvoittaa sähköyhtiöt maksamaan korvausta yli 12 tuntia kestäneistä katkoista, mutta osa yhtiöistä korvaa jo kuuden tunnin katkoksia.

Savossa ja Keski-Suomessa toimiva Suur-Savon Sähkö arvioi myrskyn kustannuksiksi  4 miljoonaa euroa, josta 50 000 asiakkaalle maksettava osuus on 3 miljoonaa euroa. Sähkökatkoja oli kaikkiaan 60 000 asiakkaalla.

Pohjois-Savon toimialueen Savon Voima arvioi vastaavasti korjauskustannuksiksi 3 miljoonaa euroa, josta  parin miljoonan korvausosuus 20 000 asiakkaalle. Pahimmillaan ilman sähköä jäi 47 000 asiakasta.

Pohjois-Karjalan eteläisten alueiden yli pyyhkäissyt myrsky katkoi sähköt 21 000 taloudelta. Jakeluverkon korjauskustannukset asiakkaille maksettavine vakiokorvauksineen nousevat noin miljoonaan euroon.

Koko maassa verkkoyhtiöt maksavat korvauksia noin 200 000 asiakkaalle. Myrskyn aiheuttamat sähköviat oli pääosin korjattu 20.11 mennessä.

 

Tuulipuisto tuotti sähköä täysillä

Myrskyt eivät ole kaikille huono asia. Eino-myrskyssä tuulivoimalaitosten tuotanto oli huipussaan. Johtaja Juha Tuomisen mukaan Tuuli-Saimaan tuulivoimapuisto Lappeenrannan Muukossa tuotti sähköä täydellä kapasiteetilla,

- Tämä näyttää meille hyvältä tuotantopäivältä. Tietyn rajan ylittyessä turbiinit pysähtyvät automaattisesti, mutta sellaista ei nyt päässyt tapahtumaan. Tuuliturbiinien maksimivauhti on 13,6 kierrosta minuutissa. Kun tämä täyttyy, lavat alkavat jarruttaa vauhtia itse, kertoi Tuominen.

Eino-myrskyn aikana keskituuli 90 metrin korkeudessa oli 18-19 metriä sekunnissa. Turbiinit on rakennettu siten, että ne kestävät jopa yli 50 metriä sekunnissa puhaltavan tuulen.

 

METSÄTUHOT

Eino-myrskyn metsätuhot jäivät alle puoleen Tapanin ja Hannun tuhoista. Puustoa kaatui noin 1,5 miljoonaa kuutiota, lähes 60 miljoonan euron arvosta. Kaksi kolmasosaa vahingoittuneista puista on Kokkola-Savonlinna-linjalla, jossa oli kovimmat tuulet metsäalueilla. Laajamittaisia tuhoalueita ei syntynyt, vaan metsää meni nurin hajallaan olevilla pienillä alueilla muutamasta muutamaan kymmeneen puuta. Puuta kaatui herkimmin hakkualueiden laidalla, vastikään harvennetuissa metsissä sekä sähkölinjojen ja teiden varsilla. Eniten tuulituhoja oli Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueilla.

Maa- ja metsätalousministeriön 20.11 julkaisema arvio perustuu Suomen metsäkeskuksen ja muiden metsäalan toimijoiden yhteistyössä tekemään kartoitukseen. Aluksi pelättiin, että tuhot olisivat jopa Tapani- ja Hannu-myrskyjen luokkaa (3,5 milj. kuutiota, 120 milj. euroa). Vakuutusyhtiöt korvaavat metsänomistajille menetyksiä noin 30 miljoonan euron arvosta.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Sanna Paanukoski pitää huolestuttavana sitä, että tällaisia myrskyjä näyttää tulevan lähes vuosittain.

 

Pelastusviranomaiset: Vauriot maltillisia, aiemmista myrskyistä on opittu

Sisäministeriön pelastusylijohtaja Esko Koskisen mukaan pelastuslaitosten ennakkovarautuminen on ollut onnistunutta ja vauriot jääneet maltillisiksi. Myrskyn takia kertyi laitoksille keskimäärin parisataa tehtävää. Myrskyn etenemisalueella palokunnilla oli paljon tehtäviä, mutta niistä on selviydytty todella hyvin. Tietoon ei tullut esimerkiksi evakuointitarpeita.

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen puolestaan kertoi, että aiemmista myrskyistä on opittu ja edellisten myrskytuhojen hoitamisessa ilmenneet puutteet korjattu. Eino-myrsky ei aiheuttanut vastaavia ongelmia pelastusviranomaisille kuin loppuvuoden 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyt. Viranomaisten yhteistyö sujui paremmin kuin kaksi vuotta sitten. Tehtävät olivat pääsääntöisesti pieniä tai keskisuuria.

 

Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokan mielestä myrskyn ennakointi onnistui tällä kertaa poikkeuksellisen hyvin. Ilmatieteen laitos ennusti etenemisen tarkasti ja pelastuslaitos perusti oman ”kriisikeskuksen” jo lauantaina. Lauantaina myös hälytettiin kaikki vapaaehtoiset valmiuteen tekstiviestein.

Hädässä olevien kannalta myös tiedonkulkua on saatu parannetuksi aiemmasta. Esimerkiksi tiettyjen linkkimastojen myrskynkestävyyttä on parannettu lisäämällä varavoimaa. Etelä-Savon alueella vain parikymmentä mastoa oli pahimmillaan pois pelistä.

Koko maan kannalta pahimmillaan tilanne oli sunnuntaina kello 16 aikoihin, jolloin jopa noin 3000 tukiasemaa eli 10 % kaikista oli alhaalla.

Sähköyhtiöille sosiaalinen media on osoittautunut suureksi avuksi myrskytilanteissa. Esimerkiksi Savon Voiman asiakkaille on saatu välitettyä tietoa nopeasti Facebookin ja Twitterin kautta. Eino-myrskyn aikana yhtiön Facebook-sivujen seuraajien määrä moninkertaistui.

 

 

 

01.12.2013

OSKARI-TALVIMYRSKY KURITTI ETELÄÄ

Oskarin päivän myrsky aiheutti runsaasti paikallisia vahinkoja, mutta kokonaistuhot jäivät pari viikkoa sitten raivonnutta Einoa huomattavasti vähäisemmiksi. Oskari kulki eteläisempää reittiä kuin Eino-myrsky. Myrskyn vaikutukset jäivät nyt vähäisiksi Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Sunnuntai-iltana myrskynpuuskat voimistuivat lännestä alkaen. Vaikein tilanne muun muassa sähkönjakelun kannalta oli puolenyön kahta puolta, kun myrskyn keskus oli tiheimmin asutuilla alueilla. Tuolloin sähköt olivat poikki noin 50 000 kotitaloudesta. Eniten sähkönjakeluhäiriöitä oli kaakkoisessa Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa.

 

Oskarin tuulihuippu ylitti Einon lukemat

Sunnuntai-illan ja maanantaiyön aikana eteläisemmän Suomen ylitse pyyhältäneen Oskari-myrskyn suurimmat tuulennopeudet mitattiin Ahvenanmerellä Märketin majakkasaarella. Puuskissa tuuli yltyi sunnuntai-illan puolella enimmillään 34,7 ja keskituuli 27,9 metriin sekunnissa. Loviisan Orrengrundissa kovin puuska ylsi 32 metriin sekunnissa.

Maa-alueilla kovin puuska oli Helsinki-Vantaan 26,4 m/s, eli hiukan Einon 27,3 m/s vähemmän.

 

Myrskystä selvittiin ilman suurvahinkoja

Pelastuslaitokset olivat illan ja yön aikana kiireisiä ja tehtäviä oli runsaasti, mutta niistä selvittiin hyvin. Valtaosaltaan tehtävät olivat kaatuneiden puiden raivausta ja irronneiden kattojen korjauksia. Maanteille myrsky ei erityisen paljon aiheuttanut raivaustehtäviä, vaikka osa etenkin pikkuteistä olikin tukossa. Lisäksi ongelmia tuli kaatuneisiin puihin osuneista autoista.

Vakavin onnettomuus sattui sunnuntai-iltana Espoossa, missä kaksi henkilöä loukkaantui vakavasti lenkkipolulla jäätyään puristuksiin kaatuneen puun alle. Metroliikenne katkesi kello 21 jälkeen, kun suuri koivu kaatui metrolinjalle ja metrojuna törmäsi siihen täydellä vauhdilla. Matkustajat selvisivät ilman loukkaantumisia, mutta junan veturi vaurioitui pahoin.

 

Metsätuhot Einoa pienemmät

Oskari puhkui puita nurin huomattavasti vähemmän kuin Eino-myrsky. Puustoa vahingoittui noin 8-20 miljoonan euron arvosta, arvioi maa- ja metsätalousministeriö heti myrskyn jälkeen. Metsää kaatui arviolta 0,2.-0,7 miljoonaa kuutiometriä. Tuulivahinkoja tapahtui laajalti eteläisessä Suomessa hajallaan olevilla pienillä alueilla. Puita kaatui etenkin hakkuualueiden laidalla, vastikään harvennetuissa metsissä ja sähkölinjojen, rauta- ja maanteiden varsilta.

Eino-myrsky kaatoi puustoa lähes 60 miljoonan euron arvosta. Kuitenkin esimerkiksi etelässä Oskari oli Einoa voimakkaampi. Arvio metsätuhoista perustuu Suomen metsäkeskuksen Ilmatieteen laitokselta saamiin tuulitietoihin ja metsäkeskuksen henkilöiden havaintoihin.

Sähköt olivat poikki Etelä- ja Keski-Suomessa yhteensä alle 100 000 asiakkaalta. Sähkölaitokset olivat varautuneet katkoksiin ja vikoja saatiin korjatuksi reipasta vauhtia. Aamukuudelta maanantaina oli yhtiöiden ilmoituksen mukaan enää noin 10 000 taloutta ilman sähköjä.

 

 

MAAKUNNAT

Oskari-myrsky saapui lännestä eteläiseen Suomeen illalla ja kova puuskittainen tuuli katkoi sähköt kymmeniltä tuhansilta. Pahin tilanne oli Hämeessä ja Pirkanmaalla, missä Elenian verkkoalueella jäi ilman sähköjä noin 23 000 kotia. Muidenkin Pirkanmaalla toimivien sähköyhtiöiden alueilla oli illalla ja yöllä häiriöitä.

Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas kertoi maaston olevan edelleen Eino-myrskyn jäljiltä sellaisessa kunnossa, että puita on kaatumaisillaan ja kallellaan. Kun maa on yhä roudaton, niin uudet rajut puuskat kaataisivat puut kumoon ja sähkökatkoihin joudutaan varautumaan.

- Ensimmäiset häiriöt Elenian verkossa syntyivät Pohjanmaalla loppuiltapäivästä ja siitä tilanne laajeni aina puolilleöin. Onneksi Oskari jäi Einon pikkuveljeksi. Siitä kertoo sekin, että vaikka yöllä oli säkkipimeys, työt etenivät hyvin ja aamun valjetessa valtaosin kaikki oli taas normaalisti, Kuusela-Opas kertoi.

Pirkanmaan pelastuslaitokselle tuulen aiheuttamia tehtäviä kertyi kolmisenkymmentä. Hälytykset painottuivat pohjoiseen ja itään ja koskivat puiden kaatumisia. Pohjanmaalla oli vain kaksi puunraivaustehtävää.

 

Kanta-Hämeessä sähkökatkojen määrä alkoi lisääntyä reilusti kello 21-22 aikoihin, kun Oskarin tuulenpuuskat iskivät rajuimmillaan. Elenian mukaan pelkästään Hämeenlinnassa sähköittä oli kello 23 maissa lähes 4000 asiakasta, koko maakunnassa noin 10 000, myös Fortumin asiakkaita.

Riihimäen ja Oitin välinen junaliikenne jouduttiin sunnuntai-iltana keskeyttämään puiden kaaduttua radalle. Riihimäki-Lahti-osuus hoidettiin busseilla aamuyhdeksään saakka.

Tuulet olivat voimakkaimmillaan yöllä kahteen saakka. Jokioisissa ja Hämeenlinnassa puuskissa mitattiin tuulennopeudeksi 24 metriä sekunnissa.

 

Päijät-Hämeessä sähköittä jäi pahimmillaan tuhansia talouksia. Pelastuslaitoksen kiireet alkoivat iltakahdeksalta ja päättyivät puoliyön jälkeen. Katkoja oli yön aikana pääasiassa Asikkalassa, Sysmässä, Hartolassa, Orimattilassa ja Nastolassa. Erikoisin tilanne oli heti alkuillasta Lahden satamassa, jossa 20-metrinen alus oli irtoamassa laiturista.

Lahden kaupungissa Oskari niitti metsää runsaammin kuin Eino-myrsky, arvioi vs. metsäpäällikkö Markus Niemelä. Pelkästään Lahden teiltä oli iltapäivään mennessä kasattu jo 200 kuutiota tukkipuuta ja satoja puita oli edelleen raivaamatta.

- Maanantai-iltapäivästä tilanne alkoi hahmottua.. Ilmoituksia on tullut valtavan paljon ja puhelimet soivat tauotta. Oma henkilökuntamme on kiertänyt ympäri kaupunkia ja isoja tuhoja oli yllättävän paljon. Puut ovat kaatuneet pääasiassa juurineen, joten niitä voidaan vielä hyödyntää tukkipuuna, sanoi vs. metsäpäällikkö.

Oskarin jälkien siivoukseen saattaa kulua useita viikkoja. Myrsky vaurioitti myös rakennuksia.

 

Varsinais-Suomi ja Uusimaa pääsivät Oskari-myrskystä suhteellisen helpolla. Pahimmillaan Turku-Energialla oli sähköittä vajaat 2000 ja Fortumilla koko Etelä- ja Lounais-Suomessa 14 000 asiakasta. Fortumilla oli 200 asentajaa korjaamassa myrskyn aiheuttamia vikoja. Päivän valjettua Fortum aloitti myös tarkistuslennot helikopterilla. Aamuun mennessä valtaosa vioista oli korjattu.

Helsingissä myrsky aiheutti pelastuslaitokselle kaikkiaan noin 25 tehtävää ennen kello yhtä yöllä. Länsi-Uudellamaalla kaatuneet puut aiheuttivat kolmisenkymmentä hälytystä. Keski-Uudellamaalla myrskysi pahiten Hyvinkään ja Mäntsälän alueilla, missä joitakin teitä jouduttiin ajoittain sulkemaan kaatuneiden puiden vuoksi. Suurinta kiirettä piti Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella, jolle myrskytehtäviä kertyi lähes 50.

 

Keski-Suomen Pelastuslaitoksen mukaan myrskyn tuhot jäivät vähäisiksi painottuen maakunnan eteläosiin. Vahingontorjuntatehtäviä kirjattiin yhteensä 15 muun muassa Jyväskylässä, Joutsassa, Toivakassa, Karstulassa, Saarijärvellä, Jämsässä, Keuruulla ja Kuhmoisissa. Sähkökatkoista kärsi Elenian jakelualueella Keski-Suomessa yhteensä noin 4500 taloutta.

Keuruulla henkilöauto vaurioitui törmättyään kaatuneeseen puuhun, samoin kävi Karstulassa kahdelle autolle.

 

Pohjois-Savossa sunnuntai-iltana katkesivat sähköt noin 3000 taloudesta pääasiassa Rautalammilla, Varkaudessa ja Pieksämäellä. Ilmatieteen laitoksen mukaan tuuli ylsi parhaimmillaan niukasti myrskykriteerit täyttävään 20,8 metriin sekunnissa.

Etelä-Savoon Oskari iski jälleen rajusti, kaksi taajamaakin pimeni lähes täysin. Hirvensalmen ja Suomenniemen keskustat jäivät sähköittä iltayhdeksän jälkeen myrskyn moukaroitua puita linjoille. Iltakymmeneltä noin 20 000 Suur-Savon Sähkön asiakasta oli ilman sähköä. Myrsky teki eniten tuhoa Mikkelin seudulla ja myrskyherkillä Saimaan selkävesien reunamilla Savonlinnan suunnalla. Sähköyhtiöllä oli kymmeniä partioita korjaamassa vikoja.

 

Kymenlaaksossa myrskytuuli riehui iltayöstä jopa kovemmin kuin parin viikon takaisessa Eino-myrskyssä, arvioitiin Kymenlaakson Sähköstä.

- Sen huomasi siitä, että puut, jotka kaatuivat sähkölinjoille, olivat isompia. Nyt on ollut sellaisia paikkoja, jossa johtimet ovat menneet kokonaan poikki ja useissa paikoissa pylväätkin katkenneet, kertoi Kymenlaakson Sähkön käyttöpäällikkö Harri Nummenpää.

Pahimmillaan ilman sähköä oli lähes 20 000 asiakasta iltakymmenen jälkeen. Yöllä yhden jälkeen alkoi tuuli tyyntyä. Eniten kärsineet alueet olivat läntisen Orimattilan-Artjärven ja Loviisan seudulla. Pyhtäällä ja Utissakin oli melko isoja katkoksia.

Pelastuslaitos sai kymmeniä ilmoituksia teille kaatuneista puista. Pelastuspäällikön mukaan tehtäviä yön aikana oli 36, kun Einon aikaan sadan tehtävän raja rikkoutui.

 

Etelä-Karjalan alueella sähköttömien talouksien määrä oli enimmillään 5 000. Pahin tilanne aamulla viiden aikaan oli Savitaipaleella ja Taipalsaaressa, joissa molemmissa oli 1400 sähkötöntä taloutta. Parikkalassa ja Imatralla ei tuolloin energiayhtiöiden internetsivujen mukaan ollut yhtään sähkötöntä asiakasta. Liukas keli haitasi liikkumista maastossa. Korjaustöihin arvioitiin kuluvan koko maanantaipäivä.

Luumäen ja Vainikkalan välinen junarata oli poikki radalle kaatuneiden puiden vuoksi. Matkustajat kuljetettiin bussilla Vainikkalasta Lappeenrantaan ja Helsinkiin. Rata saatiin kuntoon iltapäivällä.

 

 

 

13.12.2013 

SEIJA SYYSMYRSKYSARJAN VOIMAKKAIN

Seijan-päiväksi Suomeen saapuneen uuden talvimyrskyn ennakoitiin olevan voimakkuudeltaan samaa luokkaa marraskuisen Eino-myrskyn kanssa, ja kulkevan suunnilleen samaa reittiä. Länsirannikolle myrskyn odotettiin saapuvan myöhään tosrtai-iltana. Sähköyhtiöt ja pelastusviranomaiset nostivat valmiuttaan ennakolta.

Norjassa myrsky voimistui torstai-iltapäivällä hirmumyrskylukemiin, kun keskituuli oli paikoin 33 metriä sekunnissa. Norjalaisia kehotettiin mm. hakemaan lapsensa päiväkodista ja koulusta kotiin, yleisradioyhtiö NRK kertoi. Keski-Norjassa oli varauduttu hirmumyrskyyn ja jopa 36 m/s puhaltaviin tuuliin. Ruotsissa annettiin korkeimman luokan tuulivaroituksia ja Västernorrlandin läänin asukkaita kehotettiin pysymään sisätiloissa. Läänin alueella useat koulut sulkivat ovensa, kun koulukuljetukset eivät päässeet kulkemaan teille kaatuneiden puiden vuoksi.

 

Yön ja aamun aikana riehuneesta Seija-myrskystä kehkeytyi merialueiden keskituuleltaan yksi voimakkaimmista Suomessa koskaan mitatuista myrskyistä, lähes ennätyksellinen Kovimmat tuulenpuuskat maa-alueilla eivät kuitenkaan ylittäneet vuoden 2011 Tapani-myrskyn lukemia. Seija sijoittuu tuulennopeuksissa meteorologien arvion mukaan jonnekin Einon ja Tapanin välimaastoon.

Suurin keskituuli merellä mitattiin Kaskisten Sälgrundissa, 30,7 m/s. Lukema käytännössä sivuaa ennätyslukemaa 31 m/s, joka on mitattu neljä kertaa: Valassaarilla 25.2.1971, Korsnäsin Moikipäässä 15.12.1975 ja 23.12.1975 sekä Hangon Tulliniemessä 23.1.1995. Tapani-myrskyn kovin keskituuli oli ”vain” 28,5 m/s, mutta silloin havaintoasema lakkasi toimimasta epäonneksi juuri tuulihuipun kohdalla.

On huomattava, että menneiden vuosikymmenien mittaukset eivät ole aivan vertailukelpoisia nykytilastojen kanssa. Aiemmin havaintoja mitattiin vain 3-6 tunnin välein ja mittaukset pyöristettiin tasalukemiin, joten Seija-myrskyn tuulet joka tapauksessa ovat lähellä aiempia huippulukemia. Näin kovia myrskytuulia voidaan pitää poikkeuksellisina. Nykytiedon valossa tällaisia lukemia mitataan merialueilla 10-20 vuoden välein, totesi meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta.

 

Seija-myrskyn kovin puuska merellä oli Rauman Kylmäpihlajan 36,8 m/s. Kovin puuska maa-alueilla mitattiin Helsinki-Vantaalla, 29,8 m/s. Se sijoittuu Einon ja Tapanin välimaastoon (Tapani Espoossa 31,5 m/s)  Pohjois-Karjalassa Liperin Tuiskavanluodolla mitattiin nyt 25,4 m/s tuulen nopeus.

Aallokko oli kovaa Suomen merialueilla, erityisesti Selkämerellä, jossa merkitsevä aallonkorkeus oli lähellä kuutta metriä. Merivesi kohosi länsirannikolla ja Suomenlahden itäosassa. Haminassa poikkeama normaalista oli 130 senttiä.

 

Voimakkaimmat tuulenpuuskat osuivat Satakunnan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Paikoitellen kovia puuskia esiintyi myös Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja kaakossa. Suurimmat metsätuhot kohdistuivat myös näille alueille.

Eniten vahinkoa myrsky teki Vakka-Suomen alueella. Tuhot olivat siellä paikoin pahempia kuin parin vuoden takaisessa Tapani-myrskyssä. Myrsky alkoi laantua lännessä ja lounaassa samoihin aikoihin aamupäivällä, idässä vasta iltapäivän jälkeen.

 

 

SÄHKÖKATKOT

Seija-myrsky katkoi sähköt jälleen hyvin suurelta määrältä ihmisiä. Sähköittä oli perjantaiaamuna yhtäaikaisesti kello seitsemän aikaan yli 200 000 asiakasta eri puolilla Suomea. Kovakouraisimmin tuli nyt kohdelluksi Varsinais-Suomi, jossa oli pahimmillaan 100 000 sähkötöntä. Myös muualta Etelä- ja Keski-Suomesta eri sähköverkkoyhtiöiden alueilta kantautui tietoja vaurioista, jotka olivat paikallisesti syksyn pahimpia. Verkkoyhtiöistä kärsi nyt eniten Fortum, jolla oli 130 000 sähkötöntä asiakasta. Elenian luonnehdinnan mukaan myrsky ei ollut laajin, mutta aiheutti syksyn pahimpia yksittäisiä sähköverkkovaurioita. Kaikkiaan sähköjä oli poikki myrskyalueella eri aikoina lähes 350 000 taloudelta.

Teleoperaattorit selvisivät juuri Eino-myrskystä, kun uusi myrsky katkoi yhteyksiä varsinkin Lounais-, Etelä- ja Länsi-Suomessa. Viestintävirasto arvioi perjantaina korjaustöiden kestävän kokonaisuudessaan useita päiviä. Tukiasemat toimivat varavoimalla vain rajatun ajan. Esimerkiksi Elisan häiriökartta näytti kello 11 jälkeen perjantaina melko hurjalta. Vikailmoituksia oli Etelä-Suomessa enemmän kuin kartalta pystyi laskemaan. Myös laajakaistayhteyksissä voi olla ongelmia.

 

Sähkökatkot maakunnittain, suuruusluokka (mainittu pääasiallinen sähköntoimittaja)

Satakunta lähes 35 000  (mm. Vakka-Suomen Voima, Porin Energia. Satapirkan Sähkö, Fortum)

Varsinais-Suomi lähes 100 000  (Fortum)

Uusimaa 30 000  (Fortum)

Keski-Suomi    lähes 20 000  (Elenia)

Pirkanmaa 15 000  (Elenia)

Häme 15 000  (Elenia)

Etelä-Savo  30 000  (Suur-Savon Sähkö)

Pohjois-Savo  35 000  (Savon Voima)  

Pohjois-Karjala  15 000 (P-Karjalan Sähkö)

Kymenlaakso  yli 15 000  (Kymenlaakson Sähkö)

Etelä-Karjala   alle 10 000   (Imatran Voima)

Pohjanmaa yli 15 000  (Elenia, Vaasan Sähkö)

Kainuu  10 000  (E.ON)

 

2000 VAHINGONTORJUNTATEHTÄVÄÄ

Seija-myrsky aiheutti vahinkoja etenkin maan etelä- ja länsiosissa. Myrsky riehui kovimmillaan yön ja aamuyön aikana, mikä näkyi myös hätänumeroon tehtyjen ilmoitusten määrässä, kerrottiin Hätäkeskuslaitokselta. Hätäkeskuksen näkökulmasta myrsky teetti eniten töitä Itä- ja Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla.

Hätänumeroon ilmoitettiin yön  ja aamun aikana yli 2000 vahingontorjuntatehtävää, joista useimmat koskivat kaatuneita puita. Lisäksi näiden päälle tulivat palo- ja rikosilmoitinlaitteista lukuisat sähkökatkoista johtuneet automaattiset vikailmoitukset.

Myrskystä huolimatta perjantaiaamuna vältyttiin suurilta ruuhkilta. Tapani-myrskyn aikaan hätäkeskukset ruuhkautuivat, kun ihmiset ilmoittivat kaatuneista puista. Nykyisin toimitaan siten, että ei-kiireelliset tehtävät siirretään suoraan pelastuslaitosten johtokeskuksille, josta ne jaetaan yksiköille. Hätäkeskuksille jäävät vain kiireelliset tehtävät.

 

Junaliikenne sekaisin

Seija-myrsky on sekoittanut pääradan liikenteen pahasti. Vaikeuksia on kuudella rataosuudella, joista pahin tilanne lienee Pohjanmaan radalla Kokkolan ja Ylivieskan välillä.

- Tilanne on kyllä katastrofaalinen. Aamuyöstä lähtien on tullut ilmoituksia, että puita on kaatunut radan päälle. Sekä tavara- että henkilöliikenne seisoo toistaiseksi. Korjaustöiden arvioidaan kestävän iltapäivään tai iltaan saakka, kertoi Liikenneviraston liikennepäällikkö Ari Lehtimäki aamulla. VR pyysi junamatkustajia varautumaan viivästyksiin sekä kalustomuutoksiin koko illan ja vielä seuraavana aamunakin. Erityisesti poikkeuksia on rantaradalla.

Kokkolan pohjoispuolella kolmisen kilometriä Kälviän asemalta pohjoiseen sijaitsevalla siltatyömaalla voimakas tuuli paiskoi sillan rakentamiseen käytettäviä osia radan päälle. Lisäksi puita roikkuu ajojohtojen päällä. Alustavien arvioiden mukaan sähköradan rakenteet ovat vääntyneet. Myös Matkanevan aseman kohdalla 10 km Kokkolasta pohjoiseen kaatuneita puita on radalla ja ajojohtimien päällä.

Kiskoille kaatuneiden puiden lisäksi myrsky rikkoi laitteita ja vaikutti muun muassa kauko-ohjausjärjestelmien toimintaan. VR:n mukaan junat korvattiin busseilla ainakin Kokkola-Ylivieska, Pieksämäki-Joensuu, Lappeenranta-Imatra, Karjaa-Turku, Karjaa-Hanko, Tampere-Jämsä ja Toijala-Turku väleillä. Myös Karjalan radalla Joutseno-Rauha rataosuus on poikki.

Äskettäiset Oskari- ja Eino-myrskyt eivät aiheuttaneet vastaavanlaista kaaosta raideliikenteeseen. Lehtimäki muisteli, että Tapani-myrsky kyllä myllersi liikenteen yhtä pahoin.

 

Ongelmia oli myös maanteillä ja laivaliikenteessä. Kaatuneet pakottivat sulkemaan teitä erityisesti Lounais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Pahemmilta onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin..

Laivayhtiöistä raportoitiin, että myrskyn takia osa laivoista joutui ajamaan Maarianhaminan sataman ohi. Laivoilla ihmiset voivat pahoin myrskyn kourissa. Lossiliikenne oli poikki aamulla ainakin Paraisten ja Nauvon sekä Rymättylän ja Hangan välillä. Pohjanmaalla Bergön lossi ei kulkenut Molpen ja Perisgrundin väliä.

Lentoliikenteessä vältyttiin peruutuksilta, lennoissa oli ainoastaan pieniä viivästyksiä.

 

 

SEIJA MAAKUNNISSA

 

VARSINAIS-SUOMI -Seija-myrsky kohteli kovakouraisesti Varsinais-Suomea

Perjantaipäivän aikana paljastui runsaasti Seija-myrskyn yön ja aamun aikana aiheuttamia tuhoja. Metsille eniten vahinkoa syntyi Vakka-Suomen alueella. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän ennakkoarvioiden mukaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla on kaatunut puuta jopa enemmän kuin Tapani-myrskyn jäljiltä.

Myrskyn riepottelemilla sähkölinjoilla korjattavaa riittää useammaksi päiväksi. Vaikeimmissa kohteissa sähköt saadaan palautettua vasta ensi viikon puolella. Kohteista hankalimpia ovat esimerkiksi saaristoalueet. Lounaassa tilanne on huono, sillä joudumme rakentamaan osan sähköverkoista jopa uudelleen, kertoi Jarmo Ström Fortumin käyttökeskuksesta.

Pahimmillaan sähkökatkosten piirissä oli lähes 100 000 taloutta. Perjantai-iltapäivänä jäljellä oli vielä 40 000 sähkötöntä.

Myrsky aiheutti myös muita vahinkoja, kuten mm. tietoliikenneongelmia ympäri maakuntaa. Muun muassa Kaarinan kaupungin puhelinvaihde, palvelunumerot ja sähköpostit eivät toimineet. Osa kouluista ja päiväkodeista jouduttiin sulkemaan sähkökatkosten seurauksena. Salossa oli ongelmia vedenjakelussa. Aluesairaalassa jouduttiin turvautumaan varavoimaan. Turku-Karjaa ratavauriot vaikeuttivat myös tavaraliikennettä ja vaikutukset jatkuvat viikonlopun yli.

 

Pelastuslaitosta työllistivät erityisesti teille ja talojen päälle kaatuneet puut. Tehtäviä kertyi iltapäivään mennessä reilut 350 ja luku oli vielä nousussa.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Ilkka Horelli arvioi, että pelastustoimi on onnistunut pelastustöissä ja tehtävien tärkeysmäärittelyssä hyvin, ja myös VPK:t olivat miehitettyinä heti yöstä alkaen. Horelli uskoi myös, että aikaisemmista myrskyistä on edelleen opittu ja valmiuksia saatu nostettua, jotta myrskyvaurioiden korjaukset sujuisivat entistä paremmin. Pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen kehittelemä yhteisjärjestelmä vähemmän kiireellisten ja kiireellisten tehtävien jaottelemiseksi toimi myös hyvin.

 

Iltalehden uutinen: Suomen ensimmäiseen Voice of Finland-kilpailuun osallistunut J-P Salo yllättyi aamulla tarkastaessaan Nousiaisissa sijaitsevan pihapiirinsä myrskytuhoja. Häntä odottaa melkoinen raivausurakka, sillä ympäristössä makaa yli 20 kaatunutta puunrunkoa. Salo heräsi vaimonsa kanssa myrskyn ääniin yöllä ja pariskunta ymmärsi, että taloa ympäröivät korkeat puut kaatuvat..

- Tosin silloin oli niin pimeää, että vasta aamulla todelliset tuhot paljastuivat, Salo kertaa.

Perheen lapset nukkuivat sikeästi, kun vanhemmat jännittivät myrskyn seurauksia. Yksikään puu ei kuitenkaan kaatunut talon päälle.

- Yksi puu rysähti pihatien päälle, mutta muuta vahinkoa ei päässyt tulemaan. Puita kyllä on raivattavaksi asti. Muutama puu on aika vaarallisesti, niin täytyy varmaan käyttää ammattiapua, Salo toteaa.

 

 

SATAKUNTA – Sähköt poikki kymmeniltä tuhansilta

Seija-myrsky puhalsi voimalla Satakunnan yli aamuyöllä. Maa-alueella Kokemäen mittauspisteessä kovin puuska oli 27,5 m/s. Pelastuslaitoksella riitti tehtäviä jonoksi asti myrskyn aikana ja sen jälkeen. Itsenäisyydenkatu Porin keskustassa suljettiin, kun Cumulus-hotellin ja vanhan Citymarketin kyltit roikkuivat vaarallisesti katolta. Aamulla kahdeksalta vuoronsa aloittanut päivystävä palomestari Jani Kumpulainen laski iltapäivällä puoli kolmen aikaan. että tehtäviä on kertynyt noin 220. Todellisuudessa määrä oli suurempi, sillä osa tehtävistä niputettiin sijainnin perusteella yhteen.

Pelastuslaitokselle tuli hälytyspiikki vielä kello 16 aikaan. Palomestari arvioi sen johtuneen siitä, että töistä kotiin palanneet ilmoittivat päivän aikana tulleita puiden kaatumisia. Kumpulaisen mukaan Seija aiheutti vähemmän tehtäviä kuin vuoden 2011 Tapani-myrsky, mutta kuului jo samaan mittaluokkaan.

Päivystävä palomestari Jussi Jalonen puolestaan kertoi, että Etelä-Satakunnassa Seija pääsi hälytystehtävien määrällä mitattuna Tapani-myrskyn tasolle, mutta Pohjois-Satakunta sen sijaan säästyi lähes täysin tuhoilta. Tehtäviä tuli Pomarkusta neljä, Siikaisista ja Jämijärveltä yksi.

 

Seija vei Satakunnassa sähköt kymmeniltä tuhansilta asiakkailta. Sähkökatkot jakaantuivat eri verkoissa seuraavasti, enimmillään: Vakka-Suomen Voima 12 000, Porin Energia 9000, Sata-Pirkan Sähkö 6300, Fortum 4500, ja Rauma energia 2500. Eniten sähkökatkoja oli aamulla kello 4-9  välillä. Pori Energian alueella myrskytuuli kaatoi paljon puita linjoille erityisesti merenrannan läheisyydessä olevalla ilmajohtoalueella.

Vakka-Suomen Energialla oli suurhäiriötilanne. Ensimmäiset viat syntyivät pian kello 23 jälkeen torstai-iltana tuulen voimistuessa myrskylukemiin. Aamun lähestyessä jo 12 000 oli sähköittä ja puoliltapäivin vielä 5000. Tilannetta verrattiin Tapani-myrskyyn eli se oli vakava.

Rauman kaupunki tarjosi apuaan Seija-myrskyssä vaikeuksiin joutuneille, koska sähköt voivat olla poikki yli viikonlopun. Kaupunki perusti kaksi info- ja palvelupistettä niille, joilla on ongelmia selviytyä kodissaan kylmyyden tai muun asian takia. Infopisteet päivystivät läpi vuorokauden ja saatavilla oli mm. tilapäismajoitusta.

 

 

UUSIMAA - Pelastuslaitoksella satoja myrskykeikkoja

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle myrsky aiheutti yön ja aamun aikana yli 200 tehtävää. Töissä oli pelastuslaitoksen yksiköiden lisäksi alueen sopimuspalokuntia. Myrskyyn alettiin valmistautua torstaiaamupäivänä ja johtokeskus perustettiin perjantaiaamuna kello 3.22. Hätäkeskus arvioi tehtävien kiireellisyyden ja välitti niitä pelastuslaitokselle, jossa tehtävät jaettiin. Myös kunnilla oli omaa raivaushenkilöstöä mukana auttamassa.

Puita kaatui teille, sähköjohdoille ja rakennusten päälle myös Länsi-Uudellamaalla. Sähköyhtiöt olivat täystyöllistettyjä ja tehtävät hoidettiin kohotetuin resurssein, pelastuslaitos tiedotti. Seija-myrsky saavutti Fortumin verkkoalueet aamuyön aikana katkoen sähköt 30 000 taloudesta. Pahin tilanne oli Raaseporissa, yli 10 000 sähkötöntä. Inkoossa sähkön puutteesta kärsi yli 4000 ja Siuntiossa yli 3000 taloutta.

- Asentajamme ovat tehneet työtä läpi yön vaikeissa olosuhteissa. On pimeää ja tiet ovat monessa paikassa kulkukelvottomia, mikä hidastaa vikojen korjaamista. Maastossa työskentelee tällä hetkellä noin 370 asentajaa ja työnjohtajaa, mutta myrskytuhot ovat niin suuret, että vikojen korjaaminen voi kestää päiviä, kertoi käyttöpäällikkö Jörgen Dahlqvist Fortum Sähkönsiirrosta.

Päivän valjettua ja heti lentosään salliessa Fortumin pyrkimyksenä oli aloittaa tarkastuslennot kuuden helikopterin voimin. Tuhojen paikannus nopeuttaa korjaustöiden toteuttamista.

Metsähallituksen mukaan retkeilyalueilla, mm. Nuuksiossa, on kaatunut runsaasti puita, jotka ovat tukkineet reittejä ja polkuja. Raivaustyöt on suojelualueilla tehtävä ilman järeitä koneita jalkapatikassa ja käsipelillä.

 

Keski-Uudellamaan pelastuslaitos kirjasi aamuyön ja aamun aikana koko alueelta 138 tehtävää, joista 30 Hyvinkään seudulta. Myrskyhälytyksiä alkoi tulla kello 3.25 aikaan. Sähköt katkesivat esimerkiksi Espoossa yli 600 taloudesta, Vantaalla noin 2000, mutta Kirkkonummella lähes 3000 taloudesta. Helsingissä ei ollut laajoja sähkökatkoja.

Myrsky aiheutti huomattavasti suurempia vahinkoja Vantaalla, Espoossa ja Kirkkonummella kuin Helsingissä. Helsingin pelastuslaitos oli kuitenkin erilaisten pientehtävien takia kiireinen koko yön ja aamun. Kova tuuli irrotti Kalliossa kattopeltiä ja lennätti sen raitiovaunulinjan johtojen päälle. Raitioliikenne oli poikki muutamia tunteja.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella oli 80 Seija-myrskyyn liittyvää tehtävää. Vahingoista voisi mainita Askolan koulun katon, joka vaurioitui tuulessa. Muut olivat puiden kaatumisia tiestölle sekä rakennusten ja autojen päälle.

 

 

HÄME - Myrskyvauriot syksyn pahimpia Elenian verkossa

Seija-myrskyn vauriot Elenian sähköverkossa ovat osoittautuneet tämän syksyn neljästä myrskystä pahimmaksi. Vikoja korjaavat työryhmät välittivät päivän mittaan maastosta  tietoja, että paikoin on syntynyt pahaa jälkeä sähköverkossa. Laajimmat vika-alueet ovat Lounais-Hämeessä Tammelan ja Urjalan seuduilla, Kanta-Hämeessä Janakkalassa sekä Päijät-Hämeessä Asikkalan, Hartolan ja Sysmän alueilla. Päijät-Hämeessä uusia vikoja tuli vielä pitkin päivää.

Erityisesti Lounais-Hämeessä kaatuneet puut ovet rikkoneet verkkoa vakavasti. Muun muassa Tammelassa eräässä kohteessa sähköjohdot ovat pitkältä matkalta maassa ja verkkoa joudutaan rakentamaan uudelleen.

Koko Elenian verkkoalueella vikapaikkoja on erittäin laajoilla alueilla ja osa vika-alueista on osoittautunut vaikeiksi, joten sähköjen palauttaminen kestää paikoin yli viikonlopun. Helikopterit pääsivät kartoittamaan vaurioita vasta päivällä tuulen laannuttua. Ammattimetsureita on vikakorjaustyöryhmien apuna raivaustöissä. Korjausmiesten on ollut hankala päästä korjauskohteisiin myös teille kaatuneiden puiden takia.

Aulangon arvokas puistometsä Hämeenlinnassa sai taas myrskytuulista siipeensä. Metsästä laskettiin heti myrskyn jälkeen parikymmentä kaatunutta puuta, joista osa oli kaatunut puistossa kulkeville sähköjohdoille. Hämeenlinnassa mitattiin kovimmassa tuulenpuuskassa 26,4 m/s.

 

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella oli aamuneljän ja puolenpäivän välillä viitisenkymmentä myrskyyn liittyvää hälytystehtävää, pääasiassa puiden raivaamisia teiltä ja rakennusten päältä. Lahdessa kolmessa paikassa kattopellit lähtivät repeilemään tuulen voimasta. Lahden torikuusi kirjastoaukiolla kaatui tuulen voimasta perjantaiaamuna. Tielle 140 Orimattilassa putosi kaksi isoa kalliolohkaretta, jotka pelastuslaitos kävi siirtämässä sivuun.

Päivystävän palomestarin mukaan valtaosa aamupäivän tehtävistä oli Lahdessa, Orimattilassa ja Hollolassa, jonkin verran myös Nastolan, Kärkölän ja Hämeenkosken suunnilla.

Sähköttömiä asiakkaita oli Päijät-Hämeessä vielä iltapäivällä puoli viiden paikkeilla noin 5 000. Lahti Energian verkossa oli laaja sähköhäiriö aamuyöllä. Se koski huomattavaa osaa koko kaupungista sekä Hollolan kuntakeskusta Salpakankaalla. Häiriö kesti noin 10 minuuttia.

 

 

PIRKANMAA - ”Syksy on ollut kylmää kyytiä”

Pirkanmaallakin sähköverkon vauriot olivat paikoin syksyn pahimpia. Elenia luonnehti syksyä myrskyisäksi: ”Syksy on ollut kylmää kyytiä, kun kahdessa kuukaudessa on ollut neljä myrskyä”. Sähköviat näyttivät painottuvan Urjalan, Sastamalan ja Ylöjärven, sekä Kangasalan ja Pälkäneen  alueille, mutta pienempiä katkoksia oli lähes kaikkialla. Sähköittä oli maakunnassa aamulla puoli yhdeksän aikaan yhteensä noin 15 000 taloutta, joista 9 000 Elenialla.

Kova tuuli haittasi vielä päivän valjetessa sähkövikojen korjausta. Maastoon päästiin vasta aamupäivän aikana ja korjaustyöt olivat alkuun enemmänkin puiden poistamista teiltä ja linjoilta. Arvio oli, että perjantain aikana ei sähköjä vielä joka paikkaan saada.

Pirkanmaan pelastuslaitosta myrsky työllisti yön kello yhdestä alkaen. Tehtäviä oli aamukahdeksaan mennessä kuutisenkymmentä ja niitä oli eniten eteläisellä Pirkanmaalla. Mänttä-Vilppulassa putosi aamulla sähköjohto tielle numero 346 ja tie oli aamun ajan osin suljettu. Muut vahingontorjuntatehtävät olivat käytännössä kaikki kaatuneiden puiden raivaamiseen liittyviä.

Tampereen Kaupissa Seija-myrsky iski vedenpuhdistuslaitoksen työmaalle. Tuuli kaatoi puita ja lennätti aamuviideltä muovisen sääsuojan muutamia kymmeniä metrejä alas vesilaitoksen katolta.

Rautateillä häiriöt jatkuivat. Ensimmäinen henkilöjuna Poriin lähti Tampereelta puolenpäivän jälkeen. Tampereen-Jämsän välillä junat korvattiin toistaiseksi busseilla. Rautatien tasoristeyksien varoituslaitteet eivät toimineet rataosuuksilla Hyvinkää-Hanko ja Rauma-Kokemäki.

 

 

POHJANMAA - 10 000 kuutiota metsää nurin Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaalla Seija-myrsky raivosi pahiten alueen eteläosassa Kalajokilaaksossa, missä se kaatoi puita Metsäkeskuksen selvityksen mukaan noin 10 000 kuutiometriä. Pahimmat tuhot Kalajokilaakson alueen metsissä näyttivät keskittyvän itäpuolelle, eli Pyhäjärven, Reisjärven ja Haapajärven alueille. Kalajoella Seija pahensi Einon jo aloittamia tuhotöitä.

Kaikkiaan tuhot olivat noin puolta suuremmat kuin Einon ja Oskarin aiheuttamat, arvoltaan noin 400 000 euroa. Nivalassa, Ylivieskassa, Alavieskassa Sievissä ja Kalajoella tuhot jäivät samantasoisiksi tai pienemmiksi kuin aiemmissa myrskyissä. Eniten puita kaatui avohakkuiden reunoista, siemenpuualueilta ja vasta harvennetuista paikoista, yksittäisistä puista jopa sadan puun ryhmiin. Paikoin metsiä joudutaan uudistamaan.

Kovimmat tuulenpuuskat mitattiin Hailuodon ja Kokkolan välillä saaristossa, lähes 30 m/s.

 

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen alueella oli perjantain aamuyön aikana noin 30 myrskystä aiheutunutta hälytystehtävää. Painopiste oli Kokkolan ympäristössä, mutta tehtäviä oli ympäri aluetta.  Yksi henkilö loukkaantui, kun hän ajoi autolla päin kaatunutta puuta.

 

Pohjanmaan hätäkeskuksesta tiedotettiin, että erilaisia tehtäviä on ollut lähemmäs 150. Hätäkeskus arvioi tehtävien lukumäärän jääneen kuitenkin noin kolmasosaan Eino-myrskyn aiheuttamista.

Vaasan Sähköverkon käyttöpäällikkö Goran Heinon mukaan yöllä kahden aikaan alkanut myrsky oli alueella pahempi kuin Eino- ja Oskari-myrskyt. Vaasan Sähköllä katkot koskivat  enimmillään noin 8000 asiakasta.

Seija-myrsky aiheutti postille jakeluongelmia Mustasaaressa ja Maalahdella. Mustasaaren Jungsudissa Itellan jakeluauto ajoi päin kaatunutta puuta, mutta kuljettaja selvisi vammoitta. Toinenkin ongelma liittyi jakeluun: Sanomalehti Pohjalaisen varalehdet loppuivat kesken, kun myrsky kaatoi Postin polkupyöriä ja lehdet levisivät pitkin maastoa ja niistä tuli lukukelvottomia.

Pohjanmaan maakunnissa sähköt katkesivat yhteensä  15 000-20 000 taloudesta..

 

 

KESKI-SUOMI – Suurilta vahingoilta vältyttiin

Seija-myrsky jäi Keski-Suomessa Eino-myrskyä vaisummaksi. Toisaalta täälläkin maastosta tuli työryhmiltä tietoa, että paikoin vauriot sähköverkossa ovat syksyn pahimpia. Sähköttömiä koteja oli enimmillään vajaat 20 000. Aamulla puoli yhdeksän aikaan sähköttömiä talouksia oli eniten Hankasalmella, Jyväskylässä ja Kuhmoisissa.

Pelastuslaitokselle myrsky tuotti vajaat 50 tehtävää, joiden perusteella ensimmäiset puuskat iskivät maakuntaan kello viiden aikaan aamulla ja olivat voimakkaimmillaan seitsemän tienoilla.

- Olisiko se ollut myrskyn häntä, joka tässä kävi pyörähtämässä. Seitsemän tienoilla hälytyksiä tuli Äänekosken, Viitasaaren, Laukaan, Jyväskylän ja Muuramen suunnille, eli semmoinen pösäys kävi, mutta sitten rauhoittui, Hätäkeskuslaitoksen Jyväskylän vuoromestari Markku Viitanen kertoi.

Henkilövahinkoja tai vakavia omaisuusvahinkoja ei tullut tietoon.  Hankasalmella myrsky säikäytti katkaisemalla sähköt terveysasemalta noin puoleksi tunniksi ja myös puhelinliikenne oli poikki. Kiireellinen lääkäripäivystys ehdittiin jo siirtää neuvolan tiloihin.

Jyväskylässä suljettii sähkökatkon vuoksi Puuppolan päiväkoti sekä Saarenmaan koulu. Koululaisille tuli vapaapäivä, mutta päiväkotilapset siirrettiin varahoitopaikkaan.

 

 

SAVO – Ennakoitua lievempää, sähkökatkoja silti kymmeniätuhansia

Seija-myrsky jäi Etelä-Savossa ennakoitua lievemmäksi. Pahimmillaan ilman sähköä oli kuitenkin noin 30 000 taloutta. Puoli kolmen aikoihin iltapäivällä suurin osa vioista oli saatu korjattua. Jäljellä olivat kuitenkin vaikeimmat kohteet, korjaustahti hidastuu ja pimeys saapuu eikä helikopterilentoja voida jatkaa.

Suur-Savon Sähköllä oli 130-140 miestä korjaustöissä. Käyttöpäällikkö Arto Nieminen totesi Seijan iskeneen pahimmin mm. Hankasalmelle, josta osa kuuluu myös Savon Voiman piiriin. Myös Kangasniemi kuului eniten kärsineisiin alueisiin. Pieksämäen taajama oli hetken ilman sähköä aamulla ennen kello kahdeksaa.

 

Pohjois-Savossa tuulet voimistuivat kello kuuden aikaan ja sähkökatkoja alkoi syntyä hetkessä runsaasti. Enimmillään Savon Voiman alueella oli yli 30 000 sähkötöntä taloutta. Linjojen päälle kaatuneita puita kartoitettiin kahden helikopterin voimin. Tuuli alkoi laantua kello 10 jälkeen aamupäivällä. Tuuli puhalsi kovimmillaan Kuopion Ritoniemessä noin 23 m/s.

Pelastuslaitoksella oli aamuviidestä alkaen muutamia kymmeniä myrskyyn liittyviä tehtäviä, jotka olivat lähinnä kaatuneiden puiden raivausta teiltä Ylä-Savossa.

 

 

POHJOIS-KARJALA – Seija oli äkäisellä päällä

Puita juurineen kaatanut myrsky vei Pohjois-Karjalan Sähkön alueella sähköt yli 15 000 taloudelta. Maastossa sähkövikojen korjaustöissä oli yli 100 henkilöä, PKS:n päämajassa työllistyi 20 ihmistä. Korjaukset edistyivät ripeästi ja iltapäivällä sähköittä oli enää 1700 asiakasta. Eino-myrskyyn verrattuna vikoja oli hieman vähemmän, mutta laajemmalla alueella. Käytännössä vain Nurmes säästyi Seijan raivolta, vastaavasti Liperi oli yksi eniten kärsineistä alueista.

PKS:n käyttöpäällikkö Mikko Leinonen sanoi, että tänä syksynä myrskyt ovat koetelleet harvinaisen tiheään tahtiin.

- Juuri saatiin Eino-myrskyn jäljiltä viat raportoitua ja vakiokorvaukset maksuun, niin nyt on sitten uusi myrsky käsiteltävänä.

PKS:n mukaan tuulen nopeus on puuskissa puhaltanut 32 metriä sekunnissa Ilomantsissa. Itä-Suomessa tuulihuiput saavutettiin noin kello kymmeneltä. Seija laantui iltapäivän kuluessa. Pelastuslaitos lähti myrskytehtäviin 35 kertaa.

 

 

KYMENLAAKSO – Sähköverkolle pahempi kuin Eino ja Oskari

Kymenlaakson Sähköverkon käyttöpäällikkö Harri Nummenpään mukaan Seija-myrsky iski yhtiön alueelle kovemmin kuin Eino- ja Oskari-myrskyt. Runkoverkon vauriot olivat suurempia – pylväitä ja johtoja on runsaasti poikki ja niiden korjaus on hitaampaa. Pahimmillaan sähköttömiä talouksia oli yli 10 000, kello 15 mennessä alle 4000.

- Runkoverkon vauriot saataneen korjattua huomiseen lauantaihin puoleenpäivään mennessä, mutta pienjännitevikojen korjausta jatketaan koko viikonlopun. Kaikki viat eivät ole meillä edes tiedossa, totesi Nummenpää.

Kouvolassa ja Iitissä sähköittä jäi kolmisen tuhatta KSS Energian asiakasta. Päivän aikana kaikki liikenevät asentajat olivat korjaustöissä. Kiire alkoi heti aamulla ja pahentui päivän mittaan. KSS Energian käyttöpäällikkö Pekka Vuorenpää ilmaisi asian:

- Kun myrskyjä tuntuu tulevan kahden viikon välein, niin emme kunnolla ennätä korjata kaikkia edellisiäkään jälkiä. Muitakin töitä pitäisi ehtiä tekemään.

Kymenlaakson pelastuslaitos sai perjantai-iltaan mennessä korjattua myrskyn aiheuttamat vahingot. Suurin osa tehtävistä oli tielle, talojen ja autojen päälle kaatuneiden puiden raivauksia. Myrskyyn varauduttiin mittavalla joukolla: apuun hälytettiin pelastuslaitoksen vapaavuoro ja 21 sopimuspalokuntaa. Pelastustehtäviä kirjattiin noin 120.

Haminassa Rantahaan ja Ristinkallion välillä myrskyn takia noussut meriveden pinta tulvi tielle.

 

Seija-myrsky riehui myös Etelä-Karjalassa, mutta pahempaakin on nähty. Sähköt katkesivat yhteensä alle 10 000 kotitaloudelta, suurin osa Lappeenrannan Energian alueella. Helikopteri oli kartoittamassa vikapaikkoja, korjaustyöt edistyivät hyvin ja sähköt saatiin kaikille viimeistään lauantaipäivän aikana.

Aamupäivällä Lappeenrannan vesitorni keskustassa aiheutti vaaratilanteen, kun tuuli irrotti kattopeltejä. Vesitornin lähistöllä liikkumista kehotettiin välttämään, koska pelättiin myös ulkoverhouspeltien irtoilevan. Vaara-alue aidattiin.

Raideliikenne Karjalan radalla oli poikki, mutta saatiin kuntoon alkuiltapäivällä.

 

 

KAINUU – Tuulta ja märkää lunta

Kovat puuskaiset tuulet ja erittäin märkä ja raskas lumisade aiheuttivat jo aamuyön aikana useita keskijänniteverkon sähkövikoja, kun puita kaatui linjoille. Sähkökatkot alkoivat lisääntyä yhden aikaan yöllä ja aamuyön tunteina sähköttömiä talouksia oli noin 6500, enimmillään päivän mittaan noin 10 000. Osa vioista löydettiin helikopterin avulla, joka lensi kolmen tunnin ajan kello 14 saakka. Sähkövikoja oli pääasiassa maakunnan eteläisissä kunnissa Kuhmossa, Sotkamossa, Paltamossa ja Vaalassa.

Seija-myrskyn puuskatuulet puhalsivat Kainuussa 15-20 m/s ja lunta tuli paikoin jopa 20 cm. Maakunnassa vesisade vaihtui lumisateeksi ja ajokeli oli erittäin huono aamun aikana.

Kainuun pelastuslaitos oli saanut hälytyksiä teille kaatuneista puista aamuneljästä lähtien, etenkin maakunnan eteläosasta. Paha sää aiheutti myös peltikolareita liikenteessä.

 

 

METSÄTUHOT

Seija-myrsky kaatoi puita kaikkiaan noin miljoona kuutiometriä, lähes 40 miljoonan euron arvosta, arvioi Maa- ja metsätalousministeriö. Kolmasosa vahingoittuneista puista on Lounais-Suomessa, arvoltaan 10-12 miljoonaa euroa. Eniten puita kaatui Satakunnan ja Varsinais-Suomen raja-alueella.

Pääsääntöisesti metsätuhot muodostuvat hajallaan olevista pienistä tuhoalueista, jotka sijaitsevat hakkuualueiden laidalla, vastikään harvennetuissa metsissä sekä sähkölinjojen ja teiden varsilla. Kuitenkin Rauman seudulla on alueita, joilla on Tapani-myrskyn tapaan laajempiakin tuhoalueita. Maa oli paikoin jäässä, mikä mahdollisesti vähensi tuhoja, arvioi metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen.

Hämeen-Uudenmaan alueella puustoa vahingoittui noin 200 000 kuutiometriä, arvoltaan 6-8 miljoonaa euroa. Etelä-Savossa tuhot olivat noin 100 000 ja Keski-Suomessa yli 50 000 kuutiota. Vaasan ja Helsinki-Porvoon seutujen rannikkoalueilla tuhot olivat 50 000 – 100 000 kuutiota.

Arviot perustuvat Suomen metsäkeskuksen arvioon ja Ilmatieteen laitoksen tuulitietoihin. Maa- ja metsätalousministeriö ei aloit tuulituhoalueiden ilmakuvauksia, koska ne ovat hyvin laajalla alueella eri puolilla Suomea.

 

Syksyn Eino-, Oskari- ja Seija-myrskyissä vahingoittui puustoa kaikkiaan noin 3 miljoonaa kuutiometriä, rahalliselta arvoltaan noin 100 miljoonaa euroa. Määrä jää pienemmäksi kuin Tapani-myrskyn vuonna 2011 aiheuttamat tuhot, jotka olivat 3,5 miljoonaa kuutiota.

 

Etelä-Savon metsätuhot 12 000 rekkakuormallista

Syksyn kolmen myrskyn sarja tuhosi rajulla kädellä metsää Etelä-Savossa. Puuta arvioidaan vahingoittuneen noin 0,6 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa noin 12 000 rekkalastillista. Normaalin puukaupan hinnoilla metsää kaatui 20 miljoonan euron edestä. Vahingot olivat silti vain kuudesosa Asta-myrskyn vahingoista, kertoi valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Tämän syksyn pahimmat metsätuhot osuivat Sulkavan, Juvan, Savonlinnan, Rantasalmen, Joroisten ja Pieksämäen välisille metsäalueille. Alue on sama, johon Asta-ukkosmyrsky kolme vuotta sitten iski puhaltaen metsään tuhoväylää yli maakunnan. Tämän syksyn tuhot ovat pistemäisinä siellä täällä vanhojen myrskyaukkojen laidoilla.