Myrsky- ja rajuilmasanasto

Last Updated: Sunday, 10 November 2013 18:13
Written by A-J Punkka

Huom! Osa termeistä on suomennettu tiettävästi ensimmäistä kertaa tätä
sanastoa varten. Sanasto on siis luonteeltaan hyvin epävirallinen.
Palautetta suomennoksista ja puuttuvista termeistä otetaan mieluusti vastaan.
 



Aakkoslinkit suoraan Suomi-Suomi -sanastoon

A B C D E F G H I J K L M N O P R S T U V Y Z



Sanaston termit englanniksi ja linkit Suomi-Suomi -sanastoon

A advection air-mass thunderstorm altocumulus altostratus anticyclonic anvil cloud arcus
B back-building thunderstorm baroclinic zone Beaufort scale bounded weak echo region - bwer bow echo
C CAPE capping inversion cell cirrocumulus cirrostratus cirrus clear slot cloud scale cloud-to-cloud lightning cloud-to-ground lightning coastal convergence cold pool collar cloud convection convergence cumulonimbus cumulus cutoff low cyclogenesis cyclonic
D dBZ derecho dew point divergence downburst downdraft dryline dry slot dust devil
E EHI - energy helicity index entrance region exit region
F flanking line flash flood forward flank downdraft front frontal thunderstorm frontogenesis frontolysis Fujita scale funnel cloud
G gust front gustnado
H hook echo humidity
I inflow instability inversion isobar isohyet isotach isotherm
J jet stream
K K-index
L lake effect lapse rate castellanus lifted-index line echo wave pattern - lewp loaded gun low cloud low-level jet
M mammatus medium range forecast - mrf meridional flow mesocyclone mesohigh mesolow mesoscale mesoscale convective complex - mcc mesoscale convective system - mcs METAR microburst middle cloud multi-cell thunderstorm
N nimbostratus
O orographic lift outflow overshooting top
P popcorn convection
R rain foot rain-free base rear flank downdraft - rfd relative humidity Richardson number ridge roll cloud
S shelf cloud Showalter index sounding splitting storm sprite squall line stability index steering level straight-line wind stratocumulus stratus subsidence suction vortex supercell SWEAT-index synoptic scale
T TAF tornado total totals index towering cumulus Torro scale tropopause troposphere trough turbulence
U updraft upper cloud
V virga vorticity
W wall cloud water spout wind shear
Z zonal flow






Suomi-Suomi -sanasto

A
Advektio
(engl. advection)
Jonkin ilmakehän ominaisuuden kulkeutuminen paikasta toiseen tuulen mukana. Katso esimerkkikuva.
Alapilvi
(engl. low cloud)
Pilvi, joka esiintyy alatroposfäärissä ja koostuu yleisimmin nestemäisistä pilvipisaroista (kylmässä ilmamassassa myös jääkiteistä). Alapilvet voivat olla hyvin vaihtelevan näköisiä ja niihin kuuluvatkin stratus, cumulus ja stratocumulus.
Alasinpilvi
(engl. anvil cloud)
Kuuro- ja ukkospilven vaakatasossa leviävä tasainen ylätroposfääriin ylettyvä pilven huippu. Koko pilvi on muistuttaa usein alasinta. Alasinpilvi leviää pisimmälle vallitsevien ylätuulten suuntaan. Katso esimerkkikuva.
Alatroposfäärin suihkuvirtaus
(engl. low-level jet, LLJ)
Alatroposfäärin suhteellisen voimakkaan (yleensä 15-30 m/s) tuulen alue, katso myös suihkuvirtaus. LLJ esiintyy usein selkeinä kesäöinä ja saattaa toimia yöllisen konvektion ylläpitäjänä tuomalla kosteaa ja lämmintä ilmaa ukkos- tai kuuropilvien nousuvirtauksiin.
Altocumulus eli hahtuvapilvi Hahtuvamainen keskipilvi, joka esiintyy usein ohuena kerroksena (stratiformis) ja on ulkonäöltään kennomainen, aaltomainen, vallinharjamainen (castellanus) tai joskus myös mantelinmuotoinen (lenticularis). Pilvihahtuvat peittyvät suoraksi ojennetun käden kolmen keskimmäisen sormen taakse, mutta eivät mahdu pikkusormen taakse. Katso esimerkkikuva.
Altostratus eli verhopilvi Keskipilvi, joka on ulkonäöltään lähes piirteetön ja usein melko tumma. Aurinko näkyy pilven läpi sumeana kiekkona, mutta valo ei enää riitä luomaan varjoja. Verhopilvestä voi myös sataa heikosti. Katso esimerkkikuva.
Antisyklonaalinen
(engl. anticyclonic) liike
Pohjoisella/eteläisellä pallonpuoliskolla myötä/vastapäivään kiertävä liike. Korkeapaineen tuulet ovat siis luonteeltaan antisyklonaalisia. Syklonaalisen liikkeen vastakohta.
B
Barokliininen vyöhyke
(engl. baroclinic zone)
Vyöhyke, jossa tietyllä painepinnalla lämpötila muuttuu jyrkästi lyhyellä matkalla. Suuri lämpötilamuutos tarkoittaa samalla rintamavyöhykettä sekä monesti suurta pystysuunnan tuulen shearia.
Bofori-asteikko
(engl. beaufort scale)
Amiraali Beaufortin kehittämä 13-tasoinen tuulenvoimakkuusasteikko. Boforilukeman arviointi perustuu tuulen synnyttämiin vaikutuksiin esimerkiksi aallokossa. Heikkotuulisin tilanne vastaa 0 boforia ja hirmumyrsky 12 boforia. Lue lisätietoja täältä.
BWER - rajattu heikon kaiun alue
(Bounded weak echo region)
Tutkalla havaittu vähäisen kaiun alue, jota ympäröi usein hyvin voimakkaat kaiut. Lähes kaiuton alue ulottuu läheltä maanpintaa korkealle ylös pilveen ja johtuu erittäin voimakkaasta nousuvirtauksesta, jossa nouseva ilma ei ehdi tiivistyä tutkalla nähtäviksi pisaroiksi. Esiintyy melko usein supersolujen yhteydessä.
C
CAPE
(convective available potential energy)
Konvektion käytettävissä oleva potentiaalienergia. Ilmaisee energiamäärän (massayksikköä kohden), joka on konvektion nousuvirtausten käytettävissä. Toimii samalla troposfäärin vakauden mittana - suuret CAPEn arvot merkitsevät siis epävakaata tilannetta. CAPEn avulla voidaan arvioida myös suurin mahdollinen nousuvirtausnopeus. Suomessa suurimmat arvot liikkuvat 1000 ja 2000 J/kg:n välillä, mutta USA:ssa CAPE voi olla jopa yli 5000 J/kg. Yleisesti ottaen Suomessa jo 100 J/kg:n ylittävät lukemat tietävät usein ukkosia.
Cirrocumulus eli palleropilvi Yläpilvi, jonka osaset ovat pieniä palleroita ja muodostavat taivaalle rastaan rintaa muistuttavia kuvioita. Osaset peittyvät suoraksi ojennutun käden pikkusormen taakse. Katso esimerkkikuva (©Bernhard Mühr).
Cirrostratus eli harsopilvi Yläpilvi, joka muodostaa taivaalle maitomaisen joskus lähes näkymättömän ohuen ja piirteettömän harson. Katso esimerkkikuva.
Cirrus eli untuvapilvi Yläpilvi, joka koostuu jääkiteistä ja on ulkonäöltään usein kuitumainen (fibratus), jalasmainen (uncinus) tai kalanruotomainen (vertebratus). Aurinko paistaa vaivatta untuvapilven läpi. Katso esimerkkikuva.
Cumulonimbus eli kuuro/ukkospilvi (Cb) Suurimmillaan lähes koko troposfäärin korkuinen usein tornimainen pilvi, jolla on kehityksen alkuvaiheessa kukkakaalimainen huippu. Ikääntyessään kuuropilven huippu muuttuu monesti kuituiseksi ja leviää tasaisena alasinpilvenä ylätuulten suuntaan. Katso esimerkkikuva.
Cumulus eli kumpupilvi Konvektiotilanteissa syntyvä usein tornimainen pilvi, jonka pystyulottuvuus on tyypillisesti vaakaulottuvuutta suurempi. Pilvessä on monesti kukkakaalimaista muotoa ja epävakaassa tilanteessa sen voi nähdä vauhdilla kasvavan korkeutta. Suurimmista cumuluksista voi myös sataa harvakseltaan kookkaita vesitippoja. Viimeistään rankan sateen alkaessa ja pilven huipun muuttuessa kuituiseksi pilveä ei voi enää luokitella cumulukseksi vaan se on kasvanut cumulonimbukseksen mittoihin. Kumpupilvi kuuluu alapilvien ryhmään. Katso esimerkkikuva.
D
dBZ Tutkaheijastuvuuden dimensioton luonteeltaan logaritminen yksikkö. Sen suuruus riippuu tutkaheijastuvuustekijästä (Z), joka on puolestaan sitä suurempi, mitä voimakkaammin tutkasäteet heijastuvat sadepisaroista takaisin. Suuret dBZ-arvot merkitsevät siis voimakasta sadetta (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta). Kun dBZ ylittää arvon 40, luokitellaan sade usein konvektiiviseksi ja arvon 55 ylittävissä tapauksissa maahan sataa monesti rakeita.
Derecho Mesomittakaavan konvektiivinen järjestelmä, joka liikkuu nopeasti ja aiheuttaa poikkeuksellisen kovia ja tuhoisia tuulia laajoilla alueilla. Derechossa havaitaan yleensä runsaasti kaarevia tutkakaikuja. Viimeisin Suomessa esiintynyt derecho-tyyppinen rajuilma riehui Untonpäivänä 5.7.2002.
Divergenssi
(engl. divergence)
Vektorikentän "venyminen", konvergenssin vastakohta. Tuulen divergoidessa tarkasteltavalta alueelta virtaa enemmän ilmaa pois kuin mitä sinne tulee. Ilma ei kuitenkaan voi juurikaan "harventua", vaan esimerkiksi maanpinnan lähellä tuulen divergenssi pakottaa yläpuolisen ilman laskeutumaan divergenssialueelle sieltä poistuneen ilman tilalle. Koska tuulten divergenssi pinnalla tarkoittaa siis laskevaa liikettä yläpuolisessa ilmapilarissa, on divergenssialueella monesti pilvetöntä.
E
EHI
(energy helicity index)
Stabiilisuusindeksi, joka ottaa huomioon alatroposfäärin shearin ja CAPEn. Indeksi on suunniteltu erityisesti Yhdysvaltain tornadokujalle supersolujen ennustamiseen eikä luultavasti anna kovinkaan hyviä tuloksia Suomessa. Kun EHI > 1, tornadojen mahdollisuus on kohonnut.
Epävakaus
(engl. instability)
Troposfäärin tila, jossa konvektion syntymiselle vallitsee otolliset olosuhteet. Hydrostaattisesti epävakaassa ilmapaketissa painovoiman ja pystysuunnan paine-erovoiman välillä vallitsee epätasapaino. Tällöin ilmapaketti on ympäristöään lämpimämpi ja joutuu kiihtyvään nousuliikkeeseen. Potentiaalisesti eli konvektiivisesti epävakaassa tilanteessa pakotettuun nousevaan liikkeeseen joutunut alunperin vakaa ilmakerros muuttuu noston seurauksena epävakaaksi.
Etuosan laskuvirtaus
(engl. forward flank downdraft, FFD)
Supersolun päälaskuvirtaus, joka sijaitsee solun etuosassa liikesuuntaan nähden. Myös suurin osa supersolun sateesta saadaan etuosan laskuvirtauksen alueella. Katso tarkempi sijainti supersolun kaaviokuvasta.
F
Frontogeneesi
(engl. frontogenesis)
Rintamavyöhykkeen syntyminen tai voimistuminen. Tilanne, jossa esimerkiksi sopiva tuulikenttä lisää jollain alueella merkittävästi vaakasuuntaisia lämpötilaeroja (eli aikaansaa rintamavyöhykkeen). Frontolyysin vastakohta.
Frontolyysi
(engl. frontolysis)
Rintamavyöhykkeen hajoaminen tai heikkeneminen. Tilanne, jossa esimerkiksi sopiva tuulikenttä heikentää jollain alueella merkittävästi vaakasuuntaisia lämpötilaeroja. Frontogeneesin vastakohta.
Fujitan asteikko
(engl. Fujita scale)
Asteikko, jossa tornadon yhteydessä vallinnut tuulen nopeus arvioidaan syntyneiden tuhojen perusteella. Tyypillisesti tornadot luokitellaan juuri Fujitan asteikolla. Heikoimpien tornadojen luokka on tuolloin F0 (18-32 m/s) ja tuhoisimpien F5 (noin 120-150 m/s). Asteikon huono puoli on tuhoa aiheuttamattomat voimakkaat tornadot (esim. veden yllä), jotka saavat automaattisesti luokakseen F0 (vaikka sama pyörre maa-alueella olisi voinut aiheuttaa F3:n tuhot). Lue lisätietoja täältä. Katso myös Torron asteikko.
G
Gustnado Lyhytikäinen ja pienikokoinen puuskarintamassa syntyvä tornadon tapainen pyörre. Lisätietoja ja kuva.
H
Hyllypilvi
(engl. shelf cloud)
Vyörypilven kiilamainen erikoismuoto, joka on kosketuksissa ylläolevaan ukkospilveen. Pilven etureunassa on usein silmin nähtävää nousuliikettä. Katso myös rullapilvi. Katso esimerkkikuva (© Ben Quinn).
Hyökytulva
(engl. flash flood)
Erittäin rankasta (ja laaja-alaisesta) sateesta johtuva äkillinen tulviminen. Tyypillisesti hitaasti etenevät ja/tai peräkkäisinä esiintyvät MCS:t ja MCC:t aiheuttavat hyökytulvia reitillään sekä sadealueen jokien alajuoksuilla.
I
Ilmamassaukkonen
(engl. air-mass thunderstorm)
Ukkonen, joka syntyy tyypillisesti kesäiltapäivinä kosteassa ja lämpimässä ilmamassassa kaukana rintamista. Ukkossolujen syntyyn riittää helteisen kostea ilmamassa ja auringon lämmittämä maanpinta. Ilmamassaukkoset heikkenevät yleensä auringon laskettua. Katso myös rintamaukkonen.
Imupyörre
(engl. suction vortex)
Tornadossa esiintyvä pieni, mutta erittäin voimakas pyörre. Varsinkin rajuimmissa tornadoissa saa aikaan kaikkein pahimmat tuhot.
Infrapunakuva Sääsatelliitin infrapuna-aallonpituudella ottama kuva, jossa kylmissä lämpötiloissa olevat pinnat näkyvät valkoisina. Tämän vuoksi ip-kuvissa ukkospilvien kylmät huiput näkyvät hohtavan valkoisina alapilvien ollessa harmaahkoja. Pilvettömät alueet erottuvat pääsääntöisesti mustina. Katso esimerkkikuva.
Inversio
(engl. inversion)
Jonkin suureen pystyjakauman normaalitilaan nähden käänteinen jakauma. Käytetään yleensä synonyyminä lämpötilainversiolle, joka tarkoittaa troposfäärin kerrosta, jossa lämpötila kasvaa ylöspäin mentäessä (normaalistihan lämpötila pienenee ylöspäin). Lämpötila inversioita syntyy tyypillisesti selkeinä öinä, jolloin maanpinnan läheinen ilma jäähtyy tullen yläpuolista ilmaa kylmemmäksi. Inversio voi myös olla merkittävä konvektioon vaikuttava tekijä, ks. tulppainversio.
Isobaari
(engl. isobar)
Sääkartoissa ilmanpaineen saman arvon käyrä. Isobaari yhdistää siis pisteet, joissa vallitsee yhtä suuri ilmanpaine.
Isohyeetti
(engl. isohyet)
Sademäärien saman arvon käyrä.
Isotaksi
(engl. isotach)
Tuulennopeuden saman arvon käyrä. Katso esimerkkikuva, jossa isotaksit (30 ja 45 m/s) on merkitty punasävyin varjostamalla.
Isotermi
(engl. isotherm)
Lämpötilan saman arvon käyrä.
J
Jarruuntumisalue
(engl. exit region)
Suihkuvirtauksen alatuulen puoleinen alue, jossa suihkuvirtausakselilla virtaava ilma joutuu hidastuvaan liikkeeseen etääntyessään suihkuvirtauksen suurimman virtausnopeuden alueelta. Erityisesti jarruuntumisalueen vasen puoli (vasen jarruuntumisalue eli left exit region) on otollista ympäristöä nousuvirtauksien synnylle. Katso myös kiihdytysalue.
Jakautuva konvektiosolu
(engl. splitting storm)
Ennusmerkki mahdollisista supersoluista. Ukkossolu jakaantuu dynaamisten tekijöiden vaikutuksesta vasemmalle ja oikealle kaartaviin soluihin, joista vasemman puoleinen on yleensä heikompi ja monisolutyyppinen. Oikean puoleisesta taasen kehittyy monesti supersolu. Oikean puolen suosiollinen asema johtuu shearin kääntymisestä ylöspäin mentäessä myötäpäivään. Mikäli tuuli kääntyy ylöspäin mentäessä vastapäivään, tulee vasemmalle kaartavasta solusta herkästi supersolu.
Järviefekti
(engl. lake effect)
Kylmän ilmamassan nopea epävakaistuminen sulan veden yllä ja siitä seuraava voimakas konvektio ja runsas lumisade. Aiheuttaa rannikkoalueilla joskus todella sakeaa lumisadetta ja säänennustajat yllättävän lumimyrskyn. Ilmiö on tavallisin Yhdysvaltain Suurten Järvien lähiseuduilla, mutta vaikuttaa mitä todennäköisimmin myös Suomen rannikkoalueilla alkutalvella.
K
Kaareva tutkakaiku tai kaarikaiku
(engl. bow echo)
Nauhamaisessa tutkakaiussa havaittu kaareutuma tai pullistuma, jonka alueella esiintyy usein tuhoisia pintatuulia ja jopa tornadoja. Katso tutkakuva-animaatio.
Kastepiste(lämpötila)
(engl. dew point)
Lämpötila, johon ilma on jäähdytettävä, jotta vesihöyry alkaa tiivistyä (kyllästystila). Toimii samalla kosteuden ilmaisijana - pieni lämpötilan ja kastepisteen ero tarkoittaa siis suurta suhteellista kosteutta. Kesällä ukkoskuurojen todennäköisyys kasvaa selvästi kastepisteen ylittäessä maanpinnalla 10 C. Suomessa suurimmat kesäiset kastepisteen arvot ovat noin 20 C (tuolloin siis 15-asteisen väljähtyneen oluttuopinkin pintaan alkaa muodostua kastetta).
Keskipilvi (engl. middle cloud) Keskitroposfäärissä esiintyvä verhomainen tai hahtuvamainen pilvi, jonka läpi aurinko näkyy sumeasti. Keskipilviin kuuluvat altocumulus ja altostratus.
Kiihdytysalue
(engl. entrance region)
Suihkuvirtauksen ylätuulen puoleinen alue, jossa suihkuvirtausakselilla virtaava ilma joutuu kiihtyvään liikkeeseen lähestyessään suihkuvirtauksen suurimman virtausnopeuden aluetta. Erityisesti kiihdytysalueen oikea puoli (oikea kiihdytysalue eli right entrance region) on otollista ympäristöä nousuvirtauksien synnylle. Katso myös jarruuntumisalue.
K-indeksi
(engl. K-index)
Stabiilisuusindeksi, joka ottaa huomioon lämpötilavähetteen sekä ilman kosteuden kahdelta eri korkeudelta. Kun Suomen oloissa KI > 20, sade- ja ukkoskuuroriski on kohonnut.
Kirkas rako
(engl. clear slot)
Verrattain vähäisen pilvisyyden pienialainen alue yleisimmin supersolun eteläosassa, jossa kuiva ilma on laskevassa liikkeessä. Liittyy monesti takaosan laskuvirtaukseen.
Konvektio
(engl. convection)
Ilman lämpötilaeroista (tiheyseroista) aiheutuva ilmakerroksia sekoittava virtaus. Konvektion käynnistyttyä ympäristöään lämpimämpi ilma nousee kevyempänä ylöspäin ja ympäristöään kylmempi ilma painuu raskaana alaspäin. Konvektio tulee silmin nähtäväksi, kun nousuvirtauksen ilma jäähtyy kohotessaan lopulta tiivistymislämpötilaan ja taivaalle synty kumpu- tai myöhemmin jopa kuuropilvi.
Konvergenssi
(engl. convergence)
Vektorikentän "kokoonpuristuminen", divergenssin vastakohta. Tuulen konvergoidessa tarkasteltavalle alueelle virtaa enemmän ilmaa kuin mitä sieltä poistuu. Ilma ei kuitenkaan voi juurikaan puristua kasaan, vaan esimerkiksi maanpinnan lähellä tuulen konvergenssi pakottaa "ylimääräisen" ilman nousuliikkeeseen. Esimerkiksi merituulitilanteessa Suomen etelärannikolla merituuli puhaltaa sisämaahan päin (etelätuuli), mutta sisämaassa perustuuli saattaa olla pohjoisesta. Tästä seuraa merituulen ja perustuulen kohtaamisvyöhyke (eli konvergenssia), jossa ilma joutuu pakotettuun nousuun. Tuulten konvergenssi on siis merkittävä kehityksen laukaiseva tekijä ukkospilvien synnyssä.
Kosteus
(engl. humidity)
Ilman sisältämän vesihöyrymäärän mitta. Käytetään usein synonyyminä suhteelliselle kosteudelle.
Koukkukaiku
(engl. hook echo)
Supersolun takaosassa tutkalla havaittava koukunmuotoisen kaiun alue. Koukun sisällä sijaitsee BWER sekä voimakkaat nousuvirtaukset ja sen syntyminen liitetään usein mesosyklonin kehittymiseen. BWER ja sitä ympäröivä koukkukaiku ovat hyviä supersolun tuntomerkkejä ja viittavat usein myös tornadojen esiintymiseen. Katso tarkempi sijainti ja ulkonäkö supersolun kaaviokuvasta.
Kuiva kieleke
(engl. dry slot)
Voimakkaasti syvenevän matalapaineen keskuksen ympärille eteläpuolitse kiertyvä kuivan ilman kieleke tai "kouru". Kuiva ilma on peräisin osittain stratosfäärin puolelta (yli 10 kilometrin korkeudelta) ja kielekkeen alueella onkin joskus jopa pilvetöntä. Kieleke on parhaiten nähtävissä vesihöyrykanavan satelliittikuvista tummana alueena matalankeskuksen lähellä. Kielekkeen syntyminen ennakoi tyypillisesti erittäin voimakkaan matalapainekehityksen alkamista. Katso esimerkkikuva.
Kuivuusrintama
(engl. dry line)
Rintaman tapainen vyöhyke, joka erottaa kuivan ja kostean ilmamassan toisistaan. Varsinkin Yhdysvaltain Keski-Lännessä kaikkein rajuimmat ukkoset suosivat keväällä ja alkukesästä kuivuusrintamaa syntypaikkanaan. Rintaman etupuolella on kosteaa Meksikonlahden ilmaa ja takana lännestä virrannutta kuivaa ja kuumaa aavikkoilmaa. Kuivaa ilmaa virtaa samalla kostean ilman ylle, jolloin syntyy ns. tulppainversioita.
Kumpupilvinauha
(engl. flanking line)
Yleensä supersolun lounaispuolelle syntyvä ja solusta ulkoneva kumpupilvien muodostama nauha, jossa korkeimmat pilvet ovat lähimpänä itse supersolua. Nauha syntyy supersolun ulosvirtauksen etureunan kohdalle tuulten konvergenssin pakottamana. Katso tyypillinen sijainti supersolun kaaviokuvasta.
Kuroutumismatala
(engl. cutoff low)
Keski- tai ylätroposfäärin voimakkaasta länsivirtauksesta irroneista suljetuista matalapaineista käytetty nimitys. Kuroutumismatalat liikkuvat hitaasti ja toisinaan maanpinnalla ei havaita lainkaan matalapainetta. Kuroutumismatalien sydän on monesti kylmä, mikä johtaa varsinkin kesällä epävakaaseen tilanteeseen ja kuroutumismatalan alueella voimakkaisiin sade- ja ukkoskuuroihin. Jos pinnalla ei havaita matalapainetta, kuroutumismatalasta käytetään myös nimitystä kylmä pisara.
Kuuropilvinauha
(engl. squall line)
Aktiivisten ukkossolujen nauha tai kapea ketju, jota melko yleisesti seuraa laaja tasaisen ja heikohkon sateen alue. Saa nauhamaisen muotonsa usein kylmältä rintamalta, joskin voi esiintyä myös rintamavyöhykkeiden ulkopuolella. Tuolloin muut mekanismit (esim. sopivan suuruinen alatroposfäärin shear) saavat aikaan nauhamaisen muodon. Luokitellaan lähes poikkeuksetta mesomittakaavan konvektiiviseksi järjestelmäksi. Lisätietoja.
Kylmän ilman patja
(engl. cold pool)
Ukkossolun viileiden laskuvirtausten kasaama ympäristöään kylmemmän ilman alue/kerros. Kylmän ilman patjan etureunana etenee puuskarintama. Kylmän ilman patjaksi voidaan kutsua, myös ylempänä troposfäärissä havaittavaa kylmän ilman saareketta. Katso esimerkkikuva.
L
"Ladattu pyssy"
(engl. loaded gun)
Luotaus, jossa havaitaan epävakaassa tilanteessa konvektion ennenaikaisen laukeamisen estävä tulppainversio. Ennen kesäiltapäivän kuumimpia tunteja konvektio pysähtyy inversiokerrokseen, mutta iltapäivällä nousuvirtauksilla on lopulta tarpeeksi energiaa inversion läpäisemiseen. Tällöin konvektio käynnistyy räjähdysmäisesti ja konvektiivinen "pyssy" laukeaa.
Laskuvirtaus
(engl. downdraft)
Kuuro- ja ukkospilvissä tapahtuva ilman laskeva (maata kohti suuntautuva) liike. Laskuvirtausta voimistaa yllä oleva sadeveden paino sekä jääpartikkelien sulamisesta ja sadepartikkelien haihtumisesta aiheutuva laskevan ilman jäähtyminen (muuttuminen raskaammaksi). Laskuvirtauksen nopeus voi olla jopa kymmeniä metrejä sekunnissa ja voimakkaimmat laskuvirtaukset aiheuttavat maanpintaan törmätessään tuhoisia syöksyvirtauksia. Katso esimerkkikuva.
LEWP (line wave echo pattern) Esimerkiksi kuuropilvinauhan etuosassa tutkalla havaittava pullistuma, joka aiheuttaa nauhaan aaltomaisen mutkan. Pullistuma muistuttaa kaarevaa tutkakaikua ja ennakoi poikkeuksellisen rajujen pintatuulien esiintymistä. Katso esimerkkikuva.
Lifted-indeksi (LI) Stabiilisuusindeksi ukkosten todennäköisyyden arviointiin. Kun Suomen oloissa pinnan lämpötilasta ja kosteudesta laskettu LI < 1, iltapäiväukkosiin on hyvät mahdollisuudet.
Luotaus
(engl. sounding)
Jonkin meteorologisesti tärkeän suureen pystyjakauman kartoitus yleensä kaasupallon nostamien mittalaitteiden avulla. Käytetään synonyyminä muutaman kerran vuorokaudessa luotausasemilla tehtäville luotauksille, joilla selvitetään alemman ilmakehän (20-30 km:iin asti) tuuli-, kosteus- ja lämpötilaolot. Saadut tiedot voidaan tulostaa ns. luotausdiagrammeille, joita meteorologi käyttää ennustaessaan lähimpien 24 tunnin säätä. Luotaustiedoista voidaan myös laskea troposfäärin stabiilisuutta kuvaavia indeksejä.
Lämpötilavähete
(engl. (temperature) lapse rate)
Ilmaisee kuinka paljon lämpötila muuttuu pystysuunnassa. Toimii samalla troposfäärin stabiilisuuden mittana. Keskimäärin lämpötilavähete on noin -6 C/km eli jokaista ylöspäin noustua kilometriä kohden lämpötila laskee noin kuusi astetta. Vähetteen ollessa paksussa kerroksessa alle -6 C/km, tilanne on tietyissä tapauksissa otollinen esimerkiksi ukkosille (tuolloin alhaalla on lämmintä ja ylhäällä kylmää, mikä on konvektion yksi perusedellytys).
Läpäisevä huippu
(engl. overshooting top)
Alasinpilven huipulla näkyvä pullistuma, joka kohoaa muuten verrattaen tasaisen alasinpilven yläpintaa korkeammalle. Syntyy voimakkaimman nousuvirtauksen kohdalle, jossa kohoava ilma jaksaa edetä ympäristöään korkeammalle. Esiintyy yleisimmin supersoluissa. Katso esimerkkikuvat: 1, 2.
M
Maasalama, "CG"
(engl. cloud-to-ground lightning)
Salamanisku pilven ja maanpinnan välillä.
Mammatus-pilvet Yleensä ukkos- tai kuuropilven alasinpilvestä "roikkuvia" pyöreitä tai säkkimäisiä pilviä. Syntyvät alasinpilven pienialaisten laskuvirtausten vaikutuksesta ja tulevat näkyviin parhaiten auringon paistaessa matalalla valaisten alasinpilven pohjan. Katso esimerkkikuva.
"Matalapaineen häntä" Voimistuvan tai voimakkaimmillaan olevan matalapaineen takaosa/takapuolisko (kulkusuuntaan nähden). Alue, jossa isobaarit ovat usein kaikkein tiuhimmassa ja tuuli tämän vuoksi myrskyisää ja puuskaista. Isobaaritihentymään liittyy monesti myös tuulia edelleen voimistava pintapainesola. Tyypillisesti matalapaineen sadealue on kiertyneenä matalan keskuksen ympärille, jolloin spiraalimaisen sadealueen päätä kutsutaan sateen hännäksi. Suomessa matalapaineen häntä aiheutti tuhoisia pohjois- ja luoteistuulia viimeksi marraskuussa 2001 Janika-myrskyssä. Katso esimerkkikuva (Pyry-myrsky 1.11.2001).
Meridionaalinen virtaus
(engl. meridional flow)
Pituuspiirien (pohjois-etelä) suuntainen virtaus. Katso myös zonaalinen virtaus.
Mesokorkea(paine)
(engl. mesohigh)
Mesomittakaavan korkeapaineen alue. Esiintyy usein MCS:n takaosassa, jossa laskuvirtausten tuoma ilma on raskasta (kylmän ilman patja) ja yläpuolisessa pilvessä on raskas lasti sadevettä.
Mesomatala(paine)
(engl. mesolow)
Mesomittakaavan matalapaineen alue. Ei pidä sekoittaa mesosykloniin, joka on mesomatalaa pienikokoisempi ilmiö.
Mesomittakaava
(engl. mesoscale)
Välimittakaava, johon kuuluvat ilmiöt ovat pienempiä kuin synoptisen mittakaavan ja suurempia kuin pilvimittakaavan ilmiöt. Käytännössä kaikki noin 10 ja 1000 kilometrin kokohaarukkaan mahtuvat ilmiöt kuuluvat mesomittakaavaan.
Mesomittakaavan konvektiivinen järjestelmä - MCS
(engl. mesoscale convective system)
Useiden ukkospilvien yhteenliittymä, joka toimii ja usein eteneekin suurena konvektiojärjestelmänä. MCS kestää useita tunteja, joskus jopa yli vuorokauden ja saattaa aiheuttaa reitillään muun muassa kovia tuulia, rankkaa sadetta, ukkosta, rakeita ja joskus jopa tornadoja. MCS:ssä sade on monesti ryhmittynyt nauhamaiseen muotoon (katso kuuropilvinauha), jossa erittäin rankkaa sadetta seuraa muutama tunti tasaista ja melko heikkoa sadetta. MCS:t näkyvät satelliittikuvista usein pyöreinä tai ellipsimäisinä kylmähuippuisina "jättipilvinä". Tämä aiheutuu yksittäisten alasinpilvien kasvamisesta yhteen. Lisätietoja.
Mesomittakaavan konvektiivinen kompleksi - MCC
(engl. mesoscale convective complex)
Erittäin suurikokoinen MCS, joksi luokitellaan ainoastaan tietyt raja-arvot täyttävä konvektiivinen järjestelmä. Satelliittikuvista katsottuna pilven kylmän huipun tulee olla lähes pyöreä, kattaa riittävän suuri alue ja kestää tarpeeksi kauan. MCC:t syntyvät usein iltapäivisin ja saavuttavat suurimman kokonsa sydänyöllä. Tilastointien mukaan MCC:tä esiintyy lähinnä 50. leveyspiirien sisäpuolella ja suurien vuoristojen suojanpuolilla (Kalliovuorten ja Himalajan itäpuoli).
Mesosykloni
(engl. mesocyclone)
Yleisimmin supersolussa ala- ja keskitroposfäärissä havaittu pilvimittakaavan pyörre, joka saa alkunsa supersoluympäristön vaakatason pyörteiden taipuessa pystyyn nousuvirtausten avulla. Syntyy supersolun koukkukaiun ja BWER:n välittömään yhteyteen. Pyörimisliike mesosyklonissa on kuitenkin heikkoa verrattuna alapuolella mahdollisesti esiintyvään tornadoon. Myös pyörteen koko on paljon tornadoa suurempi.
METAR-sanoma
(engl. METAR)
Lentosäähavainto, joita tehdään tyypillisesti puolen tunnin välein. Sanoma on lyhennetty numero- ja kirjainsarjaksi, jossa on korkeintaan 10 erillisryhmää. Niissä kerrotaan tiivistetysti muun muassa havaintohetken tuulen suunta ja nopeus, näkyvyys, sääilmiöt, pilvien määrä ja korkeus, lämpötila ja ilmanpaine. Lisätietoja täältä. Tuoreet METAR-havainnot löytyvät muun muassa YLEn teksti-tv:n sivulta 428 ja täältä.
Mikropurkaus
(engl. microburst)
Pienialainen syöksyvirtaus, jonka vaikutusalueen koko on alle 4 kilometriä.
Monisolukuuro
(engl. multi-cell thunderstorm)
Ukkonen, joka koostuu kahdesta tai useammasta konvektiosolusta. Yleensä ukkosalueen yksittäiset konvektiosolut ovat eri kehitysvaiheissa ja uusia soluja syntyy puuskarintaman konvergenssin pakottamina. Useimmat ukkoset ovat monisoluisia.
MRF (medium range forecast) Keskipitkäennuste, joka ajetaan yleensä kerran päivässä ja joka ylettyy noin 10 vuorokauden päähän.
N
Nimbostratus eli aito sadepilvi Paksuhko pilvi, joka tuottaa tasaista ja usein melko kevyttä sadetta. Ulkonäöltään piirteetön ja tasaisen harmaa ja esiintyy yleisimmin rintamien yhteydessä. Katso esimerkkikuva (© H.E. Edens).
Nousuvirtaus
(engl. updraft)
Yleensä melko pienellä alueella tapahtuva kostean ja lämpimän ilman nouseva liike, josta seuraa epävakaassa tilanteessa kumpupilven ja myöhemmin jopa ukkospilven syntyminen. Nousuvirtauksen kostea ilma on pääosin peräisin maanpinnan läheltä ja toimii kehittyvän ukkospilven polttoaineena. Katso esimerkkikuva.
O
Ohjaava taso
(engl. steering level)
Korkeus, jolla vallitsevien tuulien mukaan konvektiosolut näyttävät liikkuvan.
Orografinen nosto
(engl. orographic lift)
Vuoristojen ja muiden pienienkin rinteiden aiheuttama ilman pakotettu nousuliike. Voi toimia konvektion laukaisevana tekijänä ja lisätä tuulenpuolen rinteen sademäärää merkittävästi.
P
Pilvimittakaava
(engl. storm/cloud-scale)
Mittakaava, johon kuuluvat ilmiöt ovat mitoiltaan sadoista metreistä aina 10 kilometriin saakka (pilvien koko luokka). Katso myös meso- ja synoptinen mittakaava.
Pilvisalama, "CC"
(engl. cloud-to-cloud lightning)
Salamanisku kahden pilven välillä (tai pilvestä ilmaan, cloud-to-air, "CA").
"Popcorn-konvektio"
(engl. popcorn convection)
Yksittäisten konvektiosolujen kehittyminen ja esiintyminen hajallaan. Syntyy yleisimmin kesäiltapäivisin auringonlämmityksen avustamana ilmamassaukkosille otollisessa ympäristössä. Syntyvät konvektiosolut ovat pieniä, lyhytkestoisia, melko heikkoja, esiintyvät satunnaisen oloisesti eivätkä muodosta suuria järjestelmiä.
Puuskarintama
(engl. gust front)
Kuuro- tai ukkospilven ulosvirtausalueen (kylmän ilman patjan) nokka, jossa tuuli on erittäin puuskaista. Puuskarintaman ylle saattaa syntyä vyörypilvi tai supersolussa kumpupilvinauha, kun ukkospilven sisäänvirtaus törmää puuskarintamaan (konvergenssi). Toimii varsinkin monisolukuurojen uusia soluja synnyttävänä ja konvektiota ylläpitävänä tekijänä. Katso tyypillinen sijaintiesimerkkikuvasta.
Pyörteisyys
(engl. vorticity)
Nesteen tai kaasun pyörimisliikkeen mitta. Positiivista/negatiivista pyörteisyyttä kutsutaan myös syklonaaliseksi/ antisyklonaaliseksi pyörteisyydeksi. Käytetään usein synonyyminä puhuttaessa pyörimisliikkestä, jossa pyörimisakseli pystytasosssa. Pyörteisyyden advektio (erityisesti keski- ja ylätroposfäärissä) on tärkeä suure ennustettaessa esimerkiksi ukkosia. Positiivinen pyörreadvektio (PVA) voimistaa kehittyvää konvektiota ja voi jopa laukaista ukkoskehityksen. Tällöin PVA-alueella troposfäärissä syklonaalisen pyörimisliikkeen määrä lisääntyy ajan kuluessa. PVA:ta havaitaan etenkin suihkuvirtausten oikealla kiihdytys- sekä vasemmalla jarruuntumisalueella sekä yläsolien (liikesuuntaan nähden) etupuolella. Vastaavasti negatiivinen pyörreadvektio (NVA) vaikuttaa heikentävästi syntyvään konvektioon ja saattaa jopa kokonaan estää ukkospilvien synnyn.
Pölypyörre
(engl. dust devil)
Pienikokoinen tuulen pyörre, joka tulee tulee silmin nähtäväksi maasta nostamansa pölyn ja muun irtoaineksen vuoksi. Pölypyörteet eivät liity ukkospilviin, vaan esiintyvät yleisimmin selkeinä kesäpäivinä. Pyörteet saavat alkunsa auringon lämmittäessä voimakkaasti maanpintaa ja ne kestävät sekunneista muutamiin minuutteihin. Katso videokuvaa pölypyörteestä.
R
Rannikkokonvergenssi(engl. coastal convergence) Lisääntyneen kitkan aiheuttamasta virtauksen hidastumisesta syntyvä konvergenssi, kun ilma virtaa mereltä maalle. Tällöin maa-alueella hidastuva ilma ei ehdi mereltä tulevan ilman alta pois, vaan syntyy pakottettua nousuliikettä, joka voi laukaista kesällä jopa ukkoskuurojen kehityksen.
Rengaspilvi
(engl. collar cloud)
Harvakseltaan seinäpilven yläosassa havaittava rengasmainen pilvi, joka on yleensä ympäröivää pilvimassaa hieman vaaleampi.
Richardsonin luku
(engl. Richardson number)
CAPE:n ja tuulen shearin avulla laskettava yksikötön luku, joka ennustaa syntyvän konvektion luonnetta. Monien tutkimusten mukaan, kun 15 < Ri < 45 syntyy supersolu ja kun Ri > 45 syntyy monisolukuuro.
Rintama
(engl. front)
Ilmamassat erottava rajavyöhyke, jonka toisella puolella on kylmää ilmaa ja toisella lämmintä. Rintama saa nimensä havaittavan ilmamassamuutoksen mukaan. Mikäli ilmamassa lämpenee/kylmenee rintaman ylityksen yhteydessä on kyseessä lämmin/kylmä rintama. Rintamissa havaitaan usein tuulten konvergenssia ja ylöspäin kallistuvat rintamapinnat voivat muutenkin pakottaa ilmaa nousemaan. Ne ovat siis monesti merkityksellisiä ukkospilvienkin synnyssä.
Rintamaukkonen
(engl. frontal thunderstorm)
Ukkonen, joka syntyy rintaman yhteyteen, kun lämmin ja kostea ilma kiipeää pakotetusti rintamapintaa pitkin ylöspäin. Tällöin konvektion pakottavana tekijänä ja nousuliikkeen aiheuttajana toimii itse rintama eikä ukkosten syntyminen ole riippuvainen esimerkiksi vuorokauden ajasta ja auringon maata lämmittävästä vaikutuksesta. Yöajan ukkoset ovat siis tyypillisesti rintamaukkosia ja saattavat elää luotauksista äkkipäätä tarkasteltuna yllättävän vakaissa olosuhteissa. Katso myös ilmamassaukkonen.
Rullapilvi
(engl. roll cloud)
Vyörypilven erikoismuoto, joka esiintyy selvästi irrallaan ja itsenäisenä muista pilvirakennelmista. Rullapilvessä havaitaan usein vaakasuuntaista pyörimisliikettä. Katso myös hyllypilvi. Katso esimerkkikuva (© H.E. Edens).
S
Sadejuova eli virga Pilvestä roikkuva yleensä ympäristöään tummempana havaittava sateen aiheuttama kaareva juova. Virgan alla sadetta ei kuitenkaan havaita, koska pisarat haihtuvat ympäröivään ilmaan ennenkuin osuvat maanpintaan. Katso esimerkki sadejuovien esiintymisestä supersolussa.
"Sateen jalka"
(engl. rain foot)
Konvektiosolun sadeseinämän maanpinnan läheisen osan leviäminen eteenpäin. Toimii hyvänä merkkinä syöksyvirtauksesta. Katso esimerkkikuva.
Sateeton pilvenpohja
(engl. rain-free base)
Yleisimmin supersolun nousuvirtauksen kohdalla havaittava sateeton ja tumma alue, jossa ei raskaista pilvimuodostelmista huolimatta sada.
Seinäpilvi
(engl. wall cloud)
Yleisimmin supersolussa havaittava hyvin matalalla roikkuva pilvi, joka sijaitsee nousuvirtauksen lähellä sateettoman pilvenpohjan alueella. Seinäpilvi voi olla myös pyörivässä liikkessä, jolloin sen läheisyyteen saattaa syntyä voimakas tornado. Katso tyypillinen sijainti supersolun kaaviokuvasta.
(Korkean)Selänne
(engl. ridge)
Laaja korkean ilmanpaineen alue. Katso myös sola. Katso esimerkkikuva.
(Tuulen)Shear eli tuuliväänne
(engl. wind shear)
Tuulen suunnan (suuntashear) ja/tai nopeuden (nopeusshear) muuttuminen paikan suhteen. Käytetään yleensä synonyyminä puhuttaessa tuulen muutoksista pystysuunnassa. Erityisesti supersolujen on todettu suosivan ympäristöä, jossa alatroposfäärin shear on erityisen voimakas (tuulen suunta muuttuu ja tuuli voimistuu merkittävästi lyhyellä matkalla ylöspäin mentäessä). Voimakas shear voi aiheuttaa myös rajua turbulenssia.
Showalterin indeksi
(engl. showalter index)
Stabiilisuusindeksi ukkosten todennäköisyyden arviointiin. Suomen oloissa perinteisen SI:n arvon alittaessa 5, ukkosriski on kohonnut.
Sisäänvirtaus
(engl. inflow)
Ukkos- tai kuuropilven virtaus, jossa pilven nousuvirtaukseen imeytyy maanpinnan läheistä kosteaa ja lämmintä ilmaa. Sijaitsee yleensä pilven etupuolella, jolloin pilvi näyttää havaitsijan silmissä kulkevan vastatuuleen. Katso esimerkkikuva.
(Matalan)Sola
(engl. trough)
Laaja matalan ilmanpaineen alue. Katso myös selänne. Katso esimerkkikuva.
(Konvektio)Solu
(engl. cell)
Yksittäinen kuuropilvi, jolla on yksi nousuvirtaus ja yksi laskuvirtaus. Laajat ukkosalueet koostuvat aina useasta konvektiosolusta. Katso kuva konvektiosolun käsitteellisestä mallista.
Sprite Melko hiljattain löydetty vielä vailla selitystä oleva uusi salamatyyppi, joka iskee paljon tavallisia salamoita ylempänä ilmakehässä. Isku lähtee tyypillisesti ukkospilven yläosasta ja etenee aina ionosfääriin (90 km) asti. Spritet ovat usein väriltään punaisia ja niitä kuvattu lentokoneista ja satelliiteista. Katso lisätietoja täältä.
Stabiilisuusindeksi
(engl. stability index)
Luotaustiedoista yksinkertaisilla laskutoimituksilla saatavia troposfäärin vakautta kuvaavia (yleensä yksiköttömiä) lukuja. Tarkoitettu luotaustietojen nopeaan tulkintaan ja antamaan kuvan muun muassa ilmamassan ukkosherkkyydestä. Indekseille on asetettu raja-arvot, joiden ylittyessä tai alittuessa ukkos- tai tornadoriskin katsotaan kohonneen.
Stratocumulus eli kumpukerrospilvi Alatroposfäärissä esiintyvä pilvi (alapilvi), jolla on tasainen alapinta. Pilven vaakaulottuvuus on aina pystyulottuvuutta reilusti suurempi (makkaramainen muoto). Syntyy esimerkiksi kumpupilvien litistyessä ja esiintyy yleisesti syksystä kevääseen, kun konvektio on heikkoa. Katso esimerkkikuva.
Stratus eli sumupilvi Usein jopa lähellä maanpintaa esiintyvä harmaa pilvi (alapilvi), joka on joskus ulkonäöltään repaleinen (fractus). Sumun noustessa irti maanpinnasta, "kohonnut sumu" luokitellaan sumupilveksi. Paksusta sumupilvikerroksesta voi sataa tihkua tai lumijyväsiä. Katso esimerkkikuva.
Subsidenssi
(engl. subsidence)
(Laajalla alueella esiintyvä) ilman laskeva liike.
Suhteellinen kosteus
(engl. relative humidity)
Kertoo kuinka monta prosenttia ilma sisältää vesihöyryä siitä määrästä, joka siinä kyseisessä lämpötilassa voisi enimmillään olla. Suhteellinen kosteus ei siis kerro suoraan ilman absoluuttista vesihöyrymäärää (g/m3).
Suihkuvirtaus
(engl. jet stream)
Tyypillisesti kapea ja pitkä voimakkaiden tuulien alue. Käytetään synonyyminä ylätroposfäärin voimakkaalle vaakavirtauksen alueelle. Erotettavissa helpoiten esimerkiksi 300 hPa:n painepinnan isotaksianalyysistä. Katso myös alatroposfäärin suihkuvirtaus. Esimerkkikuva, jossa suihkuvirtausalue on varjostettu punaisella.
Suora tuuli
(engl. straight-line wind)
Tuuli, johon ei liity voimakkaasti pyörteistä virtausta (esimerkiksi tornadoja). Käytetään esimerkiksi puhuttaessa matalapaineiden ympärillä puhaltavien tuulien luonteesta.
Supersolu
(engl. supercell)
Erittäin voimakas ja pitkäikäinen konvektiosolu, joka saa aikaan rajuja sääilmiöitä (rakeet, tornadot, syöksyvirtaukset). Syntyy hyvin epävakaassa tilanteessa alatroposfäärin shearin ollessa voimakas ja kehittyy yleensä jakautuvan ukkossolun oikealle kaartavasta konvektiosolusta. Supersoluun liittyy myös merkittävää pyörteisyyttä sekä pilven keskivaiheilla (mesosykloni) että pilven alaosassa ja alapuolella (mesosykloni ja tornadot). Tyypillisimpiä tunnusmerkkejä tutkalla ovat koukkukaiut sekä BWER. Katso myös supersolun kaaviokuva.
Suppilopilvi
(engl. funnel cloud)
Ukkospilven tai korkean kumpupilven pohjassa esiintyvä pienikokoinen pyörreputki, joka ei ylety maahan asti eikä nostata roskia maanpinnasta. Suppilopilvi muuttuu tornadoksi vasta saadessaan kosketuksen maanpintaan. Katso esimerkkikuva.
SWEAT-indeksi Stabiilisuusindeksi, joka on kehitetty etenkin kaikkein rajuimpien ja tornadisten ukkosten ennustamiseen. Huomioi troposfäärin stabiilisuuden sekä tuuliolot. Indeksin ollessa > 300 erittäin rajut ukkoset ovat mahdollisia. Toimii todennäköisesti melko heikosti Suomen oloissa.
Syklogeneesi
(engl. cyclogenesis)
Matalapaineen kehittyminen tai voimistuminen.
Syklonaalinen
(engl. cyclonic) liike
Pohjoisella/eteläisellä pallonpuoliskolla vasta/myötäpäivään kiertävä liike. Antisyklonaalisen liikkeen vastakohta. Matalapaineen ympärillä tuulet ovat siis luonteeltaan syklonaalisia.
Synoptinen mittakaava
(engl. synoptic scale)
Mittakaava, johon kuuluvat ilmiöt on kooltaan tuhansia kilometrejä ja kestoltaan useita päiviä (esimerkiksi matala- ja korkeapaineet). Katso myös meso- ja pilvimittakaava.
Syöksyvirtaus
(engl. downburst)
Kuuro- tai ukkospilven erityisen voimakkaan laskuvirtauksen maanpintaa pitkin leviävä tuhoisa tuulenpuuska. Kaataa metsää, mutta tuhouralla puut kaatuvat kaikki samaan suuntaan toisin kuin tornadon kulkureitillä. Suomessa kesäisin metsä- tuhojen syyllinen on erittäin usein nimeen omaan syöksyvirtaus ja ainoastaan hyvin harvoin tornado.
T
Taaksekasvava ukkossolu
(engl. back-building thunderstorm)
Konvektiosolu, joka synnyttää uusia ukkossoluja ylätuulen puolella. Esiintyy useimmin monisoluisissa ja nauhamaisissa ukkosissa.
TAF-sanoma
(engl. TAF)
Lentosääennuste, joita laaditaan tyypillisesti kolmen tunnin (tai kuuden) välein yhdeksäksi (tai kahdeksaksitoista) tunniksi eteenpäin. Sanoma on lyhennetty numero- ja kirjainsarjaksi, jossa on korkeintaan 9 erillisryhmää. Niissä kerrotaan tiivistetysti muun muassa ennustettu tuulen suunta ja nopeus, näkyvyys, sääilmiöt, pilvien määrä ja korkeus. Tuoreet TAFit löytyvät muun muassa YLEn teksti-tv:n sivulta 429 ja täältä.
Takaosan laskuvirtaus
(engl. rear flank downdraft, RFD)
Supersolun liikesuuntaan nähden takaosaan syntyvä laskuvirtaus, joka kehittyy vasta etuosan laskuvirtauksen jälkeen. Esiintyy aivan koukkukaiun yhteydessä ja pudottaa maahan koko supersolun suurimmat rakeet. Katso tarkempi sijainti supersolun kaaviokuvasta.
"Tikkataulumatala" Yleensä hyvin voimakas matalapaine, jossa isobaarit ovat tikkataulumaisesti lähes täysin pyöreitä ja sijaitsevat tasaisin välimatkoin toistensa suhteen.
Tornado Ukkos- tai kuuropilven pohjasta maanpinnalle ulottuva rajusti pyörivä ilmapilari, joka on yleensä suppilonmuotoinen. Tornado tulee näkyväksi, kun kosteus tiivistyy pisaroiksi pyörteen sisäosan matalassa paineessa ja kun raivoisat tuulet nostavat pölyä ja roskaa maasta. Rajuimmat tornadot syntyvät supersolujen yhteydessä, mutta niitä voi syntyä myös melko heikkojenkin kuuropilvienkin alla (syntymekanismi tällöin erilainen kuin supersolussa). Katso esimerkkikuva F3-luokan tornadosta.
Torron asteikko
(engl. Torro scale)
Asteikko, jolla tornadon yhteydessä vallinnut tuulennopeus arvioidaan syntyneiden tuhojen, doppler-tutkan havaintojen ja mahdollisten suorien mittausten perusteella. Asteikolla kyetään siis luokittelemaan myös voimakkaat tornadot, jotka eivät ole aiheuttaneet lainkaan tuhoja (esimerkiksi vesialueiden yllä). Heikoimman tornadon luokka on T0, mutta asteikon yläpää on avoin. Lue lisätietoja täältä. Katso myös Fujitan asteikko.
Tornimainen kumpupilvi
(engl. towering cumulus)
Vaakasuunnassa mahdollisesti hyvinkin kapea kumpupilvi, joka on kehittyy erittäin korkeaksi. Tornimainen kehitys ilmaisee troposfäärissä olevan voimakkaita nosteita. Edeltää usein myöhemmin syntyviä ukkospilviä. Katso esimerkkikuva.
Total totals -indeksi Stabiilisuusindeksi, joka ottaa huomioon lämpötilavähetteen (epävakaisuus) ja ilman kosteuden. Kun TT > 45 ukkosten mahdollisuus kasvaa.
Trombi Suomessa ja muuallakin Euroopassa tornadosta yleisesti käytettävä nimitys.
Tropopaussi
(engl. tropopause)
Troposfäärin yläraja, jossa havaitaan yleensä koko troposfäärin kylmimmät lämpötilat. Tropopaussin yläpuolella sijaitsee stratosfääri ja lämpötila alkaakin tropopaussin jälkeen usein kasvaa ylöspäin mentäessä.
Troposfääri
(engl. troposphere)
Ilmakehän alin kerros, sääkehä, jota rajaa alhaalla maanpinta ja ylhäällä tropopaussi. Troposfäärissä lämpötila keskimäärin pienenee ylöspäin mentäessä. Troposfäärin paksuus riippuu leveysasteesta - päiväntasaajalla troposfääri yltää lähes 20 kilometriin, Suomessa vuodenajasta riippuen noin 5-12 kilometriin ja navoilla vain noin 5 kilometrin vaiheille. Alatroposfääriksi voidaan katsoa (esimerkiksi Suomessa kesällä, kun tropopausi on 12 kilometrissä) korkeusväli 0-3 km, keskitroposfääriksi 3-8 km ja ylätroposfääriksi 8-12 km.
Tulppainversio
(engl. capping inversion tai cap)
Yleensä ala- ja keskitropofäärin rajoilla havaittu ilmakerros, jossa ilma lämpenee ylöspäin mentäessä. Aamupäivällä auringon lämmittämä maanpintailma kohoaa, mutta tulee inversion kohdalla ympäristöään kylmemmäksi ja joutuu syvä konvektio estyy. Lopulta iltapäivällä nousevalla ilmalla on nopeutta tarpeeksi läpäistäkseen inversion (tullakseen inversion yllä taas ympäristöään lämpimämmäksi) ja konvektio käynnistyy räjähdysmäisesti. Inversio siis estää epävakauden purkautumisen hajanaisina ja heikkoina ukkosina (toimii tulppana) ja johtaa lopulta iltapäivällä erittäin ankariin ja tuhoisiin konvektiosoluihin.
Turbulenssi
(engl. turbulence)
Ilman (tai muun kaasun tai nesteen) pyörteily, joka aiheuttaa mm. tuulen puuskaisuuden.
U
Ulosvirtaus
(engl. outflow)
Konvektiopilvestä poispäin etenevä virtaus. Käytetään usein synonyyminä maanpinnalla etenevälle laskuvirtauksen synnyttämälle kylmälle virtaukselle. Katso esimerkkikuva.
V
Vallinharjapilvi
(castellanus)
Pilvi, jonka ulkonäkö muistuttaa linnanmuuria tai vallinharjaa. Pilvien vallinharjamainen ulkonäkö kertoo pilven korkeudella esiintyvästä konvektiosta ja purkautumista odottavasta epävakaudesta. Castellanus-pilvilaji voidaan liittää cirrus-, cirrocumulus-, altocumulus- ja stratocumulus-pilviin. Varsinkin altocumulus castellanus toimii usein hyvänä ukkoskuurojen ennusmerkkinä. Katso esimerkkikuva.
Vesihöyrykanavan kuva Sääsatelliitin ottama kuva aallonpituudella, jolla vesihöyry lähettää tehokkaasti säteilyä. Kylmistä lämpötiloista peräisin oleva säteily näkyy kuvissa valkoisena. Esimerkiksi ukkospilvien huipuilla oleva vesihöyry on kylmää, jolloin ukkospilvi näkyy hohtavan valkoisena. Taasen alue, jossa ylä- ja keskitroposfääri on kuiva ja pääosa vesihöyrystä sijaitsee verrattain alhaalla ja lämpimissä lämpötiloissa, piirtyy vh-kanavan kuvassa mustaksi (ei merkitse välttämättä selkeää taivasta). Vh-kanavan kuvista voidaan löytää mm. rajua syklonin syvenemistä edeltävä kuiva kieleke. Katso esimerkkikuva.
Vesipatsas
(engl. water spout)
Vesipinnan yllä esiintyvä tornado, joka melko usein on melko kapea ja pienialainen. Katso esimerkkikuva.
Vyörypilvi
(engl. arcus cloud)
Ukkospilven edessä matalalla roikkuva makkaramainen pilvi, joka syntyy maanpinnalla leviävän ukkossolun ulosvirtauksen etuosan (puuskarintaman)yläpuolelle. Katso esimerkkikuva ja tyypillinen sijainti konvektiosolussa.
Y
Yläpilvi
(engl. upper cloud)
Pilvi, joka esiintyy ylätroposfäärissä ja koostuu jääkiteistä. On ulkonäöltään usein kuitumainen tai harsomainen ja aurinko paistaa melko helposti pilvikerroksen läpi. Kuuro- tai ukkospilven hajotessa sen viimeiseksi jäänteeksi saattaa jäädä yläpilviharsoa. Yläpilviin kuuluvat cirrus, cirrostratus ja cirrocumulus.
Z
Zonaalinen virtaus
(engl. zonal flow)
Leveyspiirien (länsi-itä) suuntainen virtaus. Katso myös meridionaalinen virtaus.