2023 Joitakin myrskyjä, trombeja, Sylvia elokuussa

Last Updated: Saturday, 03 February 2024 13:46
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 2023

 

 

 

11.02.2023

SÄÄILMIÖ PYÖRITTELI LUMIRULLIA JÄÄLLE

Lempäälän Höytämönjärvellä liikkuneet hieraisivat loppuviikosta silmiään, kun jäälle ilmestyi kuin taikaiskusta suuria lumipalloja tai pienehköjä pyöröpaaleja. Kyseessä on kevättalvella esiintyvä sääilmiö, jossa tuuli tekee otollisissa olosuhteissa lumirullia laajoille aukeille kuten järvien jäälle tai pelloille.

Viime päivien sää tuulineen ja tuiskuineen ovat avittaneet tämän suhteellisen harvinaisen sääilmiön syntyä. Jotta lumirullia syntyisi, hangen pinnan tulee olla niin jäinen, ettei uusi satava sopivan kostea ja irtonainen lumi tartu siihen. Torstaina ja perjantaina eri puolella Suomea puhaltanut puuskainen tuuli on ollut Lempäälässä juuri sopivan voimakasta lumirullien syntymiseksi. Tuuli pyörittää pienen alun synnyttyä lumirullaa eteenpäin ja sen koko kasvaa kerros kerrokselta kuin lumiukkoja tehdessä. (IS)

(Myrskyhistorian tekijä huomasi saman ilmiön tapahtuneen Lahden Nastolan Salajärvellä, missä lumirullat olivat suhteellisen pieniä).

 

 

 

12.04.2023

UKKONEN JA RANKKASADE YLLÄTTIVÄT SATAKUNNASSA

Helsingin suunnasta kutakuinkin valtatie 2:n linjaa pitkin Poria kohti edennyt ukkosrintama yllätti satakuntalaiset keskiviikkona iltapäivällä. Salamoinnin ja jylinän lisäksi rintamaan kuului voimakkaita ajoittaisia sadekuuroja. Forecan päivystävä meteorologi Anna Latvala kertoi ukkostelun johtuneen Keski-Euroopasta Baltian kautta Suomeen saapuneesta varsin tavanomaisesta keväisen lämpimästä ja kosteasta ilmavirtauksesta.

- Baltiassa ukkosti jo eilen. Suomen rannikolla Uudellamaalla sitä esiintyi vähän, mutta Turun pohjoispuolella Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa rintama voimistui.

Rauman Pyynpään asemalla mitattiin lämpöä 18,1 astetta, Turussa 17,7. Lämpötiloja voidaan pitää melko poikkeuksellisina huhtikuun alkupuoliskolla. (SK)

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta 18.10.2023: "Raekausi otti kunnon varaslähdön jo huhtikuun 12. päivänä lämpimän sääjakson aikana. Silloin Satakunnassa ukkosti ja satoi 15–20 millimetrin kokoisia jäärakeita. Näin kookkaat jäärakeet keskellä kevättä ovat harvinaisia".

 

 

 

10.06.2023

TUULI VEI POMPPULINNAT TURUSSA, LAPSIA LOUKKAANTUI

Kolme alaikäistä lasta loukkaantui Turussa lauantaina, kun pyörretuuli nosti vesipuiston pomppulinnoja ilmaan, kertoi päivystävä palomestari Marko Ahtikivi Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Hänen mukaansa tuulenpyörre nosti kolme JukuParkin pomppulinnaa arviolta jopa 2–5 metrin korkeuteen. Kaksi lasta kuljetettiin sairaalahoitoon.

– Tällaiset turmat ovat erittäin harvinaisia. Joskus aiemmin rockfestivaaleilla tuuli on nostanut telttarakennelmia ilmaan, mutta niiden telttamalleja on sittemmin muutettu,Ahtikivi vertasi.

Vaikka iltapäivällä kello kahden jälkeen tapahtunut onnettomuus oli yllättävä ja dramaattinen, se ei palomestarin mukaan aiheuttanut paniikkia JukuParkissa.  Paikalla oli noin sata ihmistä.

JukuParkissa on yhteensä seitsemän pomppulinnaa, kertoi puistonjohtaja Hannu HellmanSTT:lle. Hänen mukaansa puiston läpi oli mennyt pyörremäinen tuulenpuuska, trombi, joka oli osunut kolmeen pomppulinnoista. Niistä yksi oli iso ja kaksi pienempiä, eikä niissä ollut paljon lapsia juuri tuolla hetkelä. Koko tilanne kesti puistonjohtajan mukaan korkeintaan muutaman minuutin ja pelastushenkilökunta saatiin pian paikalle. Pomppulinnat oli hakattu Hellmanin mukaan maahan hyvin tiukasti kiinni pitkillä kiiloilla, mutta tuulenpuuska repi ne ilmaan kiiloista huolimatta. (TS)

 

 

 

17.06.2023

RAJUILMA ISKI PORIIN, SUOMI AREENA KESKEYTETTIIN

Porissa riehui tiistaina alkuillasta raju ukkonen aiheuttaen Satakunnan pelastuslaitoksen mediapalvelun mukaan lukuisia vahingontorjunta- ja rakennuspalotehtäviä alkuillasta alkaen. Porissa oli käynnissä SuomiAreena-festivaaliviikko. Helsingin yliopisto twiittasi klo 18 jälkeen, että sen järjestämä keskustelutilaisuus SuomiAreenassa on peruttu rajuilman vuoksi, mutta sitä päästiin jatkamaan klo 19.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuukka Keränenvahvisti, että Poriin sattunut ukkoskuuro on satanut runsaasti vettä ja aiheuttanut kaupunkitulvia. Keräsen mukaan samantyylisiä kuuroja on syntynyt tänään hyvin laajasti Etelä-Lappiin asti. (IS)

Ylen meteorologi Elias Paakkanen kertoi, että Porin rautatieaseman säähavaintoasemalla mitattiin lähes 30 millimetrin sadekertymä alle tunnissa. Porin maauimala jouduttiin sulkemaan pumppujen rikkoutumisen takia. Hallimestari Jani Rantanen kertoo, että vesi pääsi uimalan pumppuhuoneeseen, koska kaivot eivät vetäneet. Osa altaista voidaan joutua sulkemaan pitkäksikin aikaa.

Viidennen kaupunginosan Tähtikadulla vesi nousi niin korkealle, että se hankaloitti  autojen kulkemista. Myös keskustasta Länsi-Poriin kulkeva Maantiekatu oli veden vallassa. Samoin kaupungin keskustassa kauppakeskus Bepopin edustalla vesi hidasti liikennettä. Maanmittarinkadulla autojen nokat halkoivat vettä.

Satakunnan pelastuslaitoksen mukaan ukkonen on aiheuttanut useita pieniä maastopaloja Rauma-Eurajoki-alueella. Pelastuslaitos sai myös hälytyksen keskisuuresta rakennuspalosta Porissa Tuorsniementiellä. Kaksi suulia on kärsinyt mittavista vahingoista. (Yle)

 

 

 

20.06.2024

YKSITTÄISIÄ VOIMAKKAITA UKKOSIA KESKI-SUOMESSA

Tiistaipäivänä 30 asteen raja ylittyi ensi kerran tänä kesänä. Kankaanpään Niinisalossa mitattiin klo 15.30 31,5 astetta. Kouvolan Anjalan lukema oli 30,5 ja Porvoon Harabackan 30,3 astetta.  Ilmatieteen laitokselta kerrottiin maan keskiosassa esiintyneen tänään yksittäisiä ja pienialaisia, mutta hyvin voimakkaita ukkossoluja, jotka aiheuttivat kaupunkitulvan Jyväskylässä.

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta 18.10:

Suurimmat havaitut rakeet olivat tällä raekaudella 3 senttimetrin kokoisia, ja ne havaittiin Pieksämäen lähellä 20. kesäkuuta. Jättirakeita eli halkaisijaltaan vähintään viisisenttisiä rakeita ei tänä kesänä havaittu lainkaan.

Edelliseen liittyen Pieksämäki-lehti 20.6:

Varsinaisia jättirakeita ropisi maahan Venetmäessä Pieksämäellä tiistaina puolen päivän aikaan. Kuvat Pieksämäen Lehden toimitukseen lähettänyt Veikko Laitinen kertoi sähköpostissaan, että raekuvat on otettu illalla kahdeksan aikaan ja jonkin verran sulamista oli jo tapahtunut.

 

Iltalehti:

Voimakas ukkosmyrsky moukaroi Jyväskylää

Jyväskylän alueella on tänään ollut voimakkaita ukkospuuskia. Ne ovat pelastuslaitoksen mukaan työllistäneet runsaasti. Rakennustelineet putosivat Gigantti-myymälän katolta lähellä Jyväskylän keskustaa ja ne osuivat muutamaan autoon. Päivi-Piia Jantunen oli lähistöllä, kun telineet putosivat ryminällä. Paikalle saapui pelastushenkilökuntaa ja ambulansseja, mutta Jantusen mukaan kukaan ei loukkaantunut.

Jens Kuronen oli treenaamassa kuntosalilla, kun alkoi ukkostaa. Seurasi "hirveä vesisade ja melkoinen myräkkä", hän kuvaili säätä. Kohta lattialle alkoi tulvia vettä.

– Kuntosalin työntekijä yritti tukkia veden tulvimista, mutta se ei onnistunut, koska vettä tulvi niin paljon. Lähdin pois, kun salilla ei voinut enää urheilla. Parkkipaikalla tulvi myös.

 

 

28.06.2023

HIDASLIIKKEISISTÄ KUUROISTA PAIKALLISIA RANKKASATEITA

Voimakkaita ja hyvin hidasliikkeisiä ukkoskuuroja oli liikkeellä keskiviikkona melko laajalti ympäri maata. Rankimmat kuurot iskivät Pohjois-Savoon sekä maan etelä- ja lounaisosiin, mutta kuurot kastelivat myös Keski-Suomea ja Pohjanmaata. Kun kuuro jämähtää jonkin paikkakunnan ylle, se rysäyttää suuren määrän vettä. Tästä oli ääriesimerkkinä Vieremän tapaus.

Keskiviikko oli kuluvan vuoden siihen asti vilkkain ukkospäivä yli 10 000 maasalaman iskulla.  Paikallisesti on ollut liikkeellä voimakkaita ukkossoluja, joissa on voinut salamoida runsaasti pienellä alueella.

 

Ukkoskuuro osui Ylä-Savossa Vieremän keskustaan keskiviikkona iltapäivällä. Sadevesiviemärit tukkeutuivat suuren vesimassan mukanaan tuomista roskista ja havunneulasista aiheuttaen massiivisen tulvan metsäkoneyhtiö Ponssen kokoonpanohalliin. Pelastuslaitoksen mukaan sadevettä pääsi valumaan halliin noin 10 000 neliömetrin alalle noin viiden sentin paksuudelta. Pelastuslaitos poisti vettä vesi-imureilla ja uppopumpuilla yhdessä tehtaan henkilöstön kanssa. Tehtaan tuotanto oli keskeytyksissä torjuntatoimien ajan jatkuen sen jälkeen normaalisti.

- Vesi pääsi valumaan halliin sen pihalta, kun sadevesiviemärit eivät pystyneet nielemään vesivirtoja. Vettä oli pihalle pysäköityjen autojen kohdalla puoleen renkaaseen saakka ja kymmenien autojen sisälle pääsi vettä, kertoi  pelastustoiminnan johtaja Marko Marjoniemi. Hän lisäsi, että Vieremällä on suuria asfaltoituja teollisuusalueita ja nämä kentät yksikertaisesti tulvivat. Paikoin vettä oli puoli metriä.

 

Pohjois-Savossa ukkosti pitkin keskiviikkoa ja satoi reippaasti Vieremän lisäksi Kuopiossa. Ukkosmyräkkä työllisti pelastuslaitosta puoli kuuden jälkeen kahdella pelastustehtävällä. Toisessa niistä taloon osunut salama vaurioitti sähköjärjestelmää siten, että pihan poreallas syttyi tuleen tuhoutuen käyttökelvottomaksi. Palomestari Marko Kotanen ei ole aiemmin urallaan kohdannut salaman tuhoamia porealtaita.

– Siitä muodostui aika paljonkin savua, mutta liekkejä en nähnyt. Samaan aikaan pihalla satoi todella rankasti.

Toisaalla Kuopiossa puu kaatui omakotitalon päälle. Talossa ollut henkilö ei päässyt ulos ilman pelastuslaitoksen apua.

 

Hämeen yli pyyhkäissyt ukonilma työllisti palo- ja pelastuslaitoksia iltapäivän ja illan aikana. Kanta-Hämeessä rankkasade valui Janakkalan Turengin Valion tehtaan kellariin. Vettä kertyi metrin verran, ja sitä pumpattiin pois parin tunnin ajan.  Hämeen Sanomat kertoi rajun ukkoskuuron huuhtoneen metsäpalovaroituksen mennessään ja myräkän iskeneen suurimmalla voimalla Janakkalaan. Vettä tuli tunnin aikana 20-25 mm. Turengin keskusta tulvi myös osin. Automaattihälytykset laukeilivat ja sähkölaitteita vioittui rakennuksissa. Janakkalan Tervakoskella puu kaatui osittain talon päälle.

Päijät-Hämeessä ukonilma ja salamointi aiheutti hälytyssuman iltapäivällä.  Hälytyksiä tuli päivystävän palomestarin mukaan parikymmentä. Kanta-Hämeessä lukema oli toistakymmentä. Orimattilan keskustassa torjuttiin rakennuspalo. Maastopalon alkuja oli useampia.

 

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella syttyi useita maastopaloja, muun muassa Espoossa Kaitakorventiellä ja Hakjärvenrannan tuntumassa, Lohjan Hevoshaanpolulla ja Raaseporin Koskentiellä. Tuleen syttyneet alueet ovat suuruudeltaan muutamista neliöistä muutamaan hehtaariin. Suurin maastopaloista oli Siuntiossa, Mustalammen pohjoispuolella, jossa liekeissä on noin 15 hehtaaria maastoa. Ensimmäinen hälytys pelastuslaitokselle tuli keskiviikkona puolen päivän jälkeen ohikulkijalta.

Maastopalot johtuivat pelastuslaitoksen mukaan alueen yli kulkeneesta ukkosrintamasta, sillä kaikki palot syttyivät alueella, jonka yli ukkosrintama oli pyyhkäissyt.

(28.6 - 2.7 välisenä aikana ukkosta ja rankkasateita saatiin päivittäin eri puolilla maata)

 

 

 

29.06.2023

SALAMA ISKI AUTOON TÄYDESSÄ VAUHDISSA

MTV Uutisten entinen uutispäällikkö Tapani Pohjala oli vaimonsa Kaijan kanssa matkalla Porin SuomiAreena-tapahtumasta mökille Inkooseen, kun salama iski niin sanotusti kuin kirkkaalta taivaalta. He olivat juuri ohittaneet Kiskon kunnan keskustan tiellä numero 186, kun joutuivat ukkosmyrskyyn. Vauhtia oli noin 80 kilometriä tunnissa.

– Olimme juuri todenneet, että onneksi autossa on ukkosella turvallista, kun yhtäkkiä salama iski joko meidän automme nokkapeltiin tai ihan auton eteen. Minä ajoin, ja Kaija-vaimo oli vieressä. Me molemmat havaitsimme omilla sivuillamme, että olimme ison punaisen tulipallon sisällä. Monenlaista on maailmalla koettu, mutta sattuu sitä kotipuolessakin, Pohjala kertoo.

– Sen jälkeen auto ilmoitti, jos oikein muistan, että virran jakelu sammuu tai keskeytyy. Auto alkoi saman tien jarruttaa itse itseään ja huomasin, että ohjaus lakkasi osittain toimimasta.

Pohjala kertoo saaneensa kuitenkin ohjatuksi auton jollain lailla tien penkalle, niin että perä jäi vähän kaistalle. Kaikki tämä tapahtui muutaman sekunnin aikana.

– Sen jälkeen alkoi haista käry. Pelkäsimme, että auto syttyy palamaan. Emme voineet kuitenkaan mennä ulos emmekä avata ikkunaa, koska ukonilma oli juuri päällä.

 

Auto ei lopulta alkanut palaa, vaan siitä vain sammuivat sähköt. Pohjala ei saanut viedyksi edes varoituskolmiota ulos, koska ei saanut takakonttia auki. Ainoastaan radio toimi. Pohjala päätti soittaa hätänumeroon kertoakseen auton olevan pahassa paikassa. Jonkin ajan päästä poliisi soitti luvaten hoitaa palokunnan paikalle ja kehotti lottoamaan kun on onnistunut joutumaan salaman iskun kohteeksi. 

 

Pohjala kertoo, että salamanisku säikytti heidät molemmat pahasti. Hän ihmettelee, että he pystyivät kuitenkin toimimaan ”yllättävän selkeästi”, mutta Tyyne-koiralle tapahtuma oli kammottava kokemus.

– Se läähätti ihan hirveästi ja kuola valui suusta. Sille tuli varmaan ahtaan paikan kammo käryisessä autossa. Kun uskalsimme lähteä ulos, se rauhoittui.

 

Radio soi soimistaan

Kaija-vaimon dieselkäyttöinen auto hinattiin korjaamolle Lohjalle, ja Pohjalat ajelivat kotiin taksilla. Auto joutuu Pohjalan mukaan olemaan kesälomien aiheuttaman vajaamiehityksen takia korjattavana ainakin elokuuhun asti.

– Ja edelleen radio soi. Edes akun irrottaminen ei ole kuulemma saanut radiota hiljenemään, Pohjala naurahtaa. Auton runkoon ei sen sijaan tullut jälkeäkään.

 

Ukkonen tykkäsi liikkuvista maaleista. Pohjala kertoo saaneensa myöhemmin illalla viestin tutultaan toisestakin autoilijasta, joka oli joutunut salaman iskun kohteeksi samalla tiellä. Tämä oli kuitenkin päässyt jatkamaan matkaansa. Oletettavasti ukkonen oli siis viihtynyt tien päällä.

Tarina opetti Pohjalalle sen, että auto todellakin on ukkosella turvallinen paikka.

– Itse tosin mietimme, jos alla olisi ollut sähköauto Tesla ja siinä 500 kilon akku, mitä olisi tapahtunut, kun taivaalta olisi iskenyt siihen miljoona volttia. Olisimmeko olleet pommin päällä?

 

 

Ukkonen moukaroi Kangasniemeä

Paikalliset ukkoskuurot jatkuivat ja torstaista tuli lähes yhtä kova ukkospäivä kuin eilisestä lähes 9 000 maasalamalla.

Etelä-Savon pelastuslaitokselle tuli torstaina puoli kahden ja kolmen välillä yhteensä kahdeksan vahingontorjuntatehtävää, kun rankkasade ja ukkonen moukaroivat Kangasniemeä. Rankkasade aiheutti useita vesivahinkoja keskustan alueella. Pelastuslaitos sai useita ilmoituksia kiinteistönomistajilta, jotka olivat ongelmissa tulvivan veden vuoksi. Palomestari Janne Vehviläinen ei pidä tätä ihmeenä, sillä Kangasniemellä satoi todella rankasti.

– Siellä tuli yli puoli tuntia vettä ihan kuin olisi suihkussa ollut,hän kuvailee.

Ukkoskuuron aikana ilma oli sakeanaan sormenpään kokoisia rakeita ja suuria vesipisaroita. Kunnan sadevesiviemärit eivät pysyneet rankan sateen tahdissa, joten esimerkiksi Rantatorin edustalla, Toritien ja Satamatien risteyksessä, sadevesiviemäri toimi vasten tarkoitustaan puhaltaen vettä ylös tielle ja edelleen torille, raportoi Kangasniemen kunnallislehti.

Kovat tuulenpuuskat tekivät tuhojaan torimyyjien kalustolle ja tuotteille. Lisäksi myrsky kaatoi kolme isoa puuta Kankaistentielle. Pelastuslaitos raivasi puut liikenteen tieltä.

 

 

30.6 Outokummussa rajuilma nosti vesiä kellareihin ja alikulkuväyliin sekä kaatoi puita perjantaina klo 17 jälkeen. Pelastuslaitoksella oli kymmenisen vahinkotehtävää pääasiassa Outokummun alueella.

 

 

 

01.07.2023

RANKKASATEITA ETELÄSSÄ

Rankkasateet aiheuttivat paikallisia taajamatulvia maan eteläosissa lauantaina. Kello 17-18 aikoihin Pirkanmaalle vyöryi rankkasadenauha, joka osui pahasti juuri Tampereen kaupunkiseudulle. Sadenauha oli hitaasti etenevä ja vettä tuli todella paljon kapealla vyöhykkeellä. Esimerkiksi Lempäälässä ei satanut juuri mitään, mutta Nokialla kylläkin, kertoi pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Mika Salmela. Viemäriverkko ei pystynyt vetämään kaikkea vesimäärää ja kaivonkansia nousi ylös. Vettä tulvi liiketiloihin, tuulikaappeihin ja kellareihin. Silminnäkijöiden mukaan vesi nousi paikoin niin korkealle, että useita autoja jäi jumiin tulviville kaduille.

Pelastuslaitoksella oli parisenkymmentä vahingontorjuntatehtävää. Kadut tulvivat muun muassa Satakunnankadulla, Kuninkaankadulla, Hämeenkadulla, Tesoman valtatiellä, Näsinlinnankadulla, Lokomonkadulla, Turvesuonkadulla ja Vihilahdenkadulla.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Tampereella satoi lähes 39 millimetriä 24 tunnin aikana. Suomessa vain hieman enemmän satoi Jokioisissa Kanta-Hämeessä. Taivas repesi myös Helsingissä ja muun muassa Tuska-festivaaleilla juhlivat joutuivat rankkasateen armoille alkuillasta.

– Tänään on jo satanut enemmän kuin koko viime kuussa. Uudellamaalla satoikin kesäkuussa monin paikoin todella vähän, kertoi Ylen meteorologi Anne Borgström.

 

Viikonlopun runsaat ukkossateet toivat paljon töitä pelastuslaitokselle. Vahingontorjuntatehtäviä oli kymmenittäin, etupäässä Tampereen seudulla, jossa satoi paljon. Myöhään sunnuntai-iltana saatiin vielä jonkin verran vettä lisää, myös Pohjois-Pirkanmaalla, jossa oli ollut pitkään poutaa.

Salamaniskut sytyttivät tulipaloja ainakin Urjalassa, Orivedellä ja Kuhmoisissa. Sähkö on ollut laajasti poikki mm. Pirkkalassa ja oli edelleen maanantaiaamuna. Energiateollisuuden häiriökartta kertoi aamuseitsemän tienoilla viimeksi kuluneen vuorokauden suurimmaksi määräksi Pirkkalassa 4600 taloutta. Sähkö oli yhä poikki noin 500:lta, ja lisäksi parilta sadalta Ruovedellä.

 

 

 

3-4.7.2023

TUULENPUUSKAT RIEPOTTELIVAT

Voimakkaat tuulenpuuskat ovat katkoneet puita ja pitäneet pelastuslaitokset kiireisinä maanantai-illan ja tiistaipäivän aikana. Ilmatieteen laitos varoitti voimakkaista tuulenpuuskista eteläisissä maakunnissa ja merialueella. Tuulenpuuskat yltyivät enimmillään yli kahteenkymmeneen metriin sekunnissa. Länsi-Suomen merivartiosto kertoi Twitterissä maanantaina, että mereltä on tavattu karanneita sup-lautoja ja kajakkeja. Merivartiosto kehotti ottamaan kelin huomioon ja kiinnittämään vesilläliikkumisvälineet kunnolla.

Helsingissä vahingontorjuntatehtäviä kertyi pelastuslaitokselle yli 30. Pelastuslaitos oli tuulen vuoksi korotetussa valmiudessa tiistai-iltaan saakka. Hälytykset liittyivät kaatuneisiin puihin tai kiinteistöistä irronneisiin elementteihin, kuten kattopelteihin. Espoossa tuuli vei mennessään rakennustyömaalla olleita levyjä.

Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan sähköttömien asiakkaiden määrä oli suurimmillaan tiistai-iltapäivänä kello kolmen aikaan: silloin sähköttä oli lähes 15 000 sähkönkäyttäjää. Eniten katkoja osui kaakkoisiin maakuntiin.

 

Etelä-Karjalassa etelän ja lounaan välinen tuuli puhalsi puuskissa 15 metriä sekunnissa. Päivystävän palomestarin Toni Jaakon mukaan pelastuslaitokselle on tullut maanantai-illan jälkeen useita kymmeniä ilmoituksia teille kaatuneista puista.. Tehtäviä on ollut tasaisesti eri puolilla maakuntaa, mutta esimerkiksi Lappeenrannassa pelastajia hälytettiin etenkin kaupunkialueelle. Maaseudulla asukkaat ovat itsekin raivanneet moottorisahalla puita pois. Lappeenrannan Karhuvuoressa kaatui iltapäivällä puu talon päälle, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

Lappeenrannan Energiaverkot kertoi iltapäivällä tiedotteessa, että heidän asiakkaistaan 3 700:lta puuttui sähköt.

 

Kymenlaaksossa puuskaiset tuulet aiheuttivat tähän asti vuoden suurimmat häiriöt sähkönjakeluun. Sähköttömiä asiakkaita oli enimmillään 6000, mikä jakautui puoliksi maanantain ja tiistain osalle. Myös ukkoset lisäsivät sähköverkon epävarmuuksia. Sähkölinjoille kaatuneiden puiden aiheuttamien vikojen korjauksiin osallistui 40 asentajaa. Tiistai-iltapäivään kello kolmeen mennessä pelastuslaitoksella oli puunraivaukseen liittyviä tehtäviä lähempänä rannikkoa 15 ja Kouvolassa 6. Pyhtäällä puu kaatui talon ja auton päälle. (Yle/IS)

 

 

 

20.07.2023

VESIPATSAITA SUOMENLAHDELLA

Suomenlahdella havaittiin torstaipäivänä useassa paikassa vesipatsaita. Niitä kuvattiin myös Helsingin edustalla. Tallinnan-risteilyllä olleen Janin huomio kiinnittyi aamuyhdeksän aikaan erikoiseen ilmiöön. Trombi riehui Itämeren yllä, noin puolen tunnin päässä Tallinnasta.

En ole ennen nähnyt tuollaista. Se oli aika pelottavan näköinen, hän kuvailee.

Pelkoa pyörre ei laivamatkustajissa aiheuttanut. He kuvasivat vesipatsasta kaikessa hiljaisuudessa, Jan kertoo. Meteorologi Jarkko Savela sanoi Iltalehden näyttämästä videosta vesipatsaan "erottuvan oikein nätisti" ja että merellä oli aamusta asti ollut ukkosaktiivisuutta.

Virolainen meteorologi Kairo Kiitsak kertoi näyttävän vesipatsaan tallentuneen videolle lähellä Viron pohjoisinta Kerin majakkasaarta. Videon oli kuvannut Vitalii Zhurba. (Iltalehti/HS)

 

 

 

27.07.2023

TROMBI NÄYTTÄYTYI LAPPEENRANNASSA

Lappeenrantalainen Henri Saksmansöi torstaina ennen kello 16 kotonaan kanaa ja kasviksia. Hän katseli ikkunasta pihalle, kun yhtäkkiä taivaalla liikkui jonkinlainen pyörretuuli.

- Se kesti noin kymmenen minuuttia. Se näytti tulevan Sunisenselältä ja vähän heikkeni tullessaan ehkä maan päälle. Sitten se yltyi taas uudestaan vähän myöhemmin, hän kuvaili Helsingin Sanomille.

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Ville Siiskosenmukaan Lappeenrannan pyörretuulesta on tullut laitokselle joitain havaintoja. Olosuhteet ovat olleet otolliset trombien muodostumiselle liittyen Lappeenrannassa esiintyneisiin kuuroihin ja ukkosiin.

 

Lappeenrannan Prisman parkkipaikalla olleet ihmiset hämmästelivät pyörrettä vähän kello kolmen jälkeen iltapäivällä. Ewa Piaseckan Iltalehdelle lähettämässä videossa näkyy tummien pilvien keskeltä maata kohti laskeutuva suppilomainen pyörre.

Myös Prisman lähettyvillä ollut Simeon Tiainen kuvaili Iltasanomille suppilomaisen trombin nousseen ja laskeneen vuorotellen. Hän arveli trombin liikkuneen jossakin Saimaan Huhtniemen suunnassa. Saman suunnan mainitsi myös Riku Hautala, joka kuvaili patsasta Etelä-Karjalan keskussairaalan pihalla. (HS/ Iltalehdet)

 

 

 

28-29.07.2023

OSAAN MAATA KAHDESSA PÄIVÄSSÄ KUUKAUDEN SADEMÄÄRÄ

Voimakkaat sateet piiskasivat Suomea perjantain ja lauantain aikana. Suurimmat sadekertymät keskittyivät Keski-Suomeen, mutta rankkasateita koettiin myös muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

Ylen meteorologin Aleksi Lohtanderin mukaan perjantain ja lauantain rankkasateet tekivät heinäkuun sademääristä poikkeuksellisia. Tyypillisesti heinäkuussa sadetta kertyy Suomessa 60–85 millimetriä. Viikonlopun kynnyksellä lukemat rikottiin heittämällä. Jyväskylässä ja Multialla kahden vuorokauden sadekertymä oli yli sata millimetriä.

Suurin havaittu vuorokausisademäärä oli perjantaina 28.7 mitattu 103,3 millimetriä Multian Pirttiperällä. Sade on Suomen mittaushistorian 30. suurin mitattu vuorokausisademäärä millään havaintoasemalla, Ilmatieteen laitos kertoi.

Sademääriä perjantaille: Jyväskylän lentoasema 59,9, Ylivieskan lentokenttä 55,2, Multian Karhila 52 ja Kuopio 49,7 mm. Myös useilla havaintoasemilla maan keski- ja itäosissa mitattiin yli 50 millimetrin sadekertymiä. Jyväskylässä (100,7) ja Multialla kahden vuorokauden sadekertymä oli yli sata millimetriä. (IS)

 

 

 

29.07.2023

RAJU TROMBI LEMPÄÄLÄSSÄ

Trombi tai syöksyvirtaus aiheutti tuhoja Moisionaukealla Lempäälässä lauantai-iltana. Pelastuslaitos sai hälytyksen Osmanpolulla sijaitsevaan taloyhtiöön kello 20.19. Yhdestä rivitaloasunnosta oli lähtenyt katto irti ja ikkunoita oli rikkoutunut.

Pelastuslaitos sai useita muita hälytyksiä tapauksista samalta seudulta, joista oli aiheutunut pääosin puuvahinkoja. Lisäksi päivystävän palomestarin Tomi-Pekka Olkkosen mukaan pihakalusteita pääsi lentelemään ilmavirtauksen voimasta pitkiäkin matkoja ja trampoliineja ajautui läheiseen vesistöön saakka. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. Yhden asunnon asukkaat jouduttiin evakuoimaan asunnon asumiskelvottomuuden takia.

Tuhoalueella oli enimmillään kahdeksan pelastuslaitoksen yksikköä, jotka pyrkivät raivaustoimien lisäksi selvittämään kiinteistönhuollon kanssa irronneen katon ja rikkoutuneiden ikkunoiden  suojausta.

Erään silminnäkijän kertoman mukaan yhden rivitalon katto oli kuoriutunut kokonaan pois ja purut lennelleet välikatosta. Näitä katon osia oli lentänyt pitkälle seuraavien rivitalojen katoille. Trampoliineja oli lentänyt puihin, puita kaatunut ja palokunta niitä raivasi. "Vähän sellaiselta sotatantereelta näytti", silminnäkijä kertoi.

 

Meteorologi Markus Mäntykangaksen mukaan Lempäälän yli oli mennyt voimakkaampi kuurosolu kello 20 jälkeen. Todennäköisesti siihen on liittynyt voimakkaita tuulenpuuskia ja mahdollisesti trombikin. Yleensä trombit liittyvät ukkoskuuroihin, mutta kyseisessä kuurossa ei esiintynyt ukkosta.

 

 

MTV Lempäälän trombituhojen keskellä (sunnuntaina)

Sunnuntai valkeni Lempäälän Moisionaukealla aurinkoisen tyynenä. Tilanne oli paikalla aivan toisenlainen lauantai-iltana, jolloin yllättäen iskenyt voimakas myräkkä riepotteli aluetta rajusti. Myräkän aiheuttamat tuhot olivat edelleen näkyvissä pientalovaltaisella alueella. Voimakas puhuri on repinyt irti katon yhdestä asuinrakennuksesta. Siellä täällä näkyy tuulen korkealle yläilmoihin repäisemien trampoliinien vääntyneitä runkoja. Lipputanko lepää maassa kolmena kappaleena ja kevyitä piharakennelmia on tuhoutunut. Puita on räsähdellyt kumoon siellä täällä. Moni puista on räsähtänyt poikki keskeltä runkoa, joka kertoo myräkän voimasta.

Tuhoja on tullut satojen metrien alueella, mutta kuitenkin ne vaikuttavat tapahtuneen varsin terävälinjaisesti. Eräs ulkoilija kertoo MTV Uutisille asuvansa vain viidenkymmenen metrin päässä tuhoalueesta, eikä hän ehtinyt juuri edes havaita tapahtumaa, puut vain heiluivat.

Jari Lilja sen sijaan joutui myräkän keskiöön. Hänen kertoo olleensa lähellä järven rantaa sijaitsevassa omakotitalossaan, kun myräkkä iski aivan yllättäen.

– Olin sisällä, kun se tapahtui. Ensin oli kova sade, sitten sade loppui ja tuli tyyntä. Ja sitten alkoi yllättäen tuulla oikein kunnolla. Kaikenlaista roskaa lensi ja trampat olivat korkealla ilmassa, 20-30 metrin korkeudessa. Meteli oli hemmetin kova.

Liljan mukaan myräkkä oli ohi muutamassa minuutissa, jonka jälkeen alueen asukkaat saapuivat ihmettelemään ja tarkastamaan tuhoja. 

– Katsottiin, että ovatko kaikki lapset tallella. Onneksi satoi, niin ei ollut lapsia trampoliineilla, muuten olisi käynyt huonosti.

Pelastuslaitoksen yksiköt saapuivat Liljan mukaan paikalle muutamassa minuutissa. Lilja näyttää kotiovensa edustalle yläilmoista rojahtanutta käyttökelvottomaksi vääntyillyttä trampoliinin raatoa.

– Se lensi tuohon muutaman sadan metrin päästä. Se oli se ensimmäinen havainto, että on vähän vakavampi juttu, kun katsoin tuosta ovesta ulos. Sen voi hakea pois, mutta siitä ei kyllä enää kalua saa. 

Kyseessä ei ollut suinkaan ainoa yläilmoihin tempautunut trampoliini. Lilja näyttää muun muassa järvessä 200–300 metrin päässä lojuvia trampoliinien raatoja hämmästellen, kuinka pitkälle ne ovat lentäneet.

 

Iltasanomat:

Paikallinen Jarkko kertoo Lempäälän trombituhoista      

Yksi trombia todistaneista oli lempääläläinen Jarkko Jortikka.  Hän oli pelaamassa lautapeliä lastensa kanssa, kun tuuli yhtäkkiä voimistui.              

– Meidän trampoliini alkoi liikkua ihan kunnolla, ja se lensi naapurin trampoliinin perässä ylhäällä taivaalla ja pyöri siellä. Meidän trampoliini jäi katonpalojen alle ja meni ihan murskaksi. Myös pyörät vääntyivät, kun ne jäivät rojun alle.Lapset säikähtivät kovin äkillistä puuskaa.

Jortikka kertoo, että tilanne oli nopeasti ohi, ja ilmavirtauksen saattoi havaita liikkuvan pois. Puuska oli hänen mukaansa lyhytkestoinen ja todella voimakas. Päivän mittaan oli ollut sateita, mutta ukkosta hän ei havainnut.   Ilmavirtaus irrotti kattoa Jortikan naapurissa sijaitsevasta talosta, ja katonriekaleet rikkoivat lentäessään ovia ja ikkunoita. Pari trampoliinia on edelleen järvessä.

–Se ei antanut mitään ennakkovaroituksia. Sellainen onni tässä oli, että kukaan ei ollut trampoliinilla eikä jäänyt ilmassa lentäneiden esineiden alle.

 

Myös samoissa tiloissa asuva Antti Palola todisti erikoista näkyä. Hänkin kertoo, että tilanne oli nopeasti ohi. Palolan asunnolle tai pihalle ei tapahtunut vaurioita, mutta naapurin terassirakennelmat lensivät hänen pihalleen.

– Meni lipputangot ja kaikki nurin. Yhdestä talosta irtosi katto ja lenteli päin muita taloja ja ikkunoita meni rikki. Naapurissa kaatui puu asuntoauton päälle.

 

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Nina Karusto kertoo, että hänen näkemänsä videon perusteella kyseessä oli trombi.                                           – Selvästi näytti trombilta. Tavarat lensivät kaarteen muotoisesti, mikä viittaa yleensä trombiin. Trombi voi muodostua pelkästään sadekuuroon, kuten Lempäälässä. Yleensä siihen kuitenkin liittyy ukonilma.

 

 

 

08.08.2023

SYLVIA-KESÄMYRSKY

Tiistaipäivän aikana Suomen yli pyyhkäissyt Sylviaksi nimetty kesämyrsky katkaisi sähköt noin 50 000 asiakkaalta vähän ennen puoltapäivää. Sähkökatkoja oli aamusta alkaen varsinkin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Erityisesti Länsi-Suomessa, Helsinki-Vaasa-linjan länsipuolella, Sylvia-myrsky aiheutti noin 1300 pelastustoimen tehtävää. Hätäkeskuslaitoksesta kerrottiin hätänumeron ruuhkautuneen säätilaan liittyvistä puheluista joksikin aikaa. Ruuhkapiikki oli ohi kello 11.07.

 

Merialueilla keskituuli ylsi paikoin myrskylukemiin ja myrskypuuskia havaittiin myös maa-alueilla etelässä sekä lännessä. Kovin puuskalukema mitattiin Ahvenanmaalla Lemlandin Nyhamnissa 30,9 m/s ja maa-alueella 23,1 m/s Porin lentoasemalla. Nopein keskituuli mitattiin Hangon Russarössa, 23,5 m/s (Ilmatieteen laitoksen tiedote). Rauman Kylmäpihlajan keskituuli oli 21,6 m/s.

Hangon edustalla tuuli puhalsi aamulla puuskissa kovimmillaan 29 metriä sekunnissa, Paraisten Fagerholmissa lähes 27 m/s. Espoon Nuuksiossa mitattiin 22,1 m/s puuska, Savonlinnan lentoasemalla 17,3 m/s.

 

Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle myrskytuuli aiheutti runsaasti töitä. Tilannekeskuksen mukaan tehtäviä oli tiistain aikana hoidettu yli 200, joista valtaosa on ollut kiireettömiä. Kaatuneita puita, lyhtypylväitä, mainostauluja, irronneita veneitä sekä lukuisia rakennusten katemateriaaleja, summasi päivystävä päällikkö Torbjörn Lindström pelastuslaitokselta. Lehtipuut ovat alttiita kesämyrskyille ja lisäksi tuulen suunta poikkesi siitä, mihin puiden juuristo on tottunut. Sähkökatkoja oli eniten Salossa, jossa pahimmillaan niistä kärsi yli 6 000 taloutta.

Uudellamaalla tiistaimyrsky aiheutti kaikkiaan lähes 400 vahingontorjuntatehtävää, joista Länsi-Uudenmaan osuus oli 220 ja Keski-Uudenmaan noin 100. Tyypillisesti vahingot olivat puiden kaatumisia teiden ja sähkölinjojen päälle. Myös kattoja on irronnut ja rakennustelineitä romahtanut. Yhtään henkilövahinkoa ei raportoitu.

Satakunnan pelastuslaitoksen alueella oli kello 18:n mennessä ollut noin 300 vahingontorjuntatehtävää.

Pirkanmaalta ilmoitettiin kaikkiaan 170 vahingontorjuntatehtävää. Tilanne rauhoittui kello 19 aikaan. Puoli yhdeltä sähköt olivat poikki 6 200 taloudelta. Vaikka sähköt olivat poikki monella ja hätäkeskus ruuhkautunut, samaan aikaan Tampereen keskustassa vietettiin kesän viimeisiä aurinkoisia päiviä kesäteatterin merkeissä.

Hämeessä sähkönjakelu keskeytyi kaikkiaan 15 000 asiakkaalta päivän mittaan. Kanta-Hämeen osuus oli noin 11 500 ja Päijät-Hämeen noin 3 500. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen tehtävämäärä oli vajaat 20.

 

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella oli kolmisenkymmentä vahinkotehtävää, jotka painottuivat Seinäjoki-Kurikka -akselille

Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa tehtäviä oli kokonaisuudessaan vähäisesti (Etelä-Savossa seitsemän). Kainuussakin jäätiin alle kymmeneen ja sähkökatkoja oli Kajaven verkossa reilut 1200.

Laajoilta sähkökatkoksilta vältyttiin myös suuressa osassa Pohjois-Pohjanmaata, vaikka sää oli hyvin tuulinen ja paikallisia ukkosiakin saatiin. Sähköttä olleiden talouksien määrä jäi joihinkin satoihin. (Yle/IS/IL)

 

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta 8. elokuuta poimittua:

Paljon huomiota jo ennakkoon saanut, Sylviaksi nimetty myrsky pyyhkäisi Suomen yli tiistaina 8. elokuuta. Aivan joka kesä ei Suomessa tavata yhtä paljon tuhoja aiheuttavia sääilmiöitä kuin Sylvia-myrsky, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen. Sylvia-myrsky oli verrattavissa esimerkiksi Vieno-myrskyyn kesäkuussa 2021, jolloin pelastustoimella oli noin 600 tehtävää.

Salamointi jäi vaatimattomaksi: maasalamoita havaittiin koko maassa noin 1 700 kappaletta. Erityisesti Länsi-Suomessa, Helsinki-Vaasa-linjan länsipuolella, Sylvia-myrsky aiheutti noin 1 300 pelastustoimen tehtävää. Sähköt olivat poikki pahimmillaan noin 50 000 asiakkaalta.

Jo maanantai-iltana 7. elokuuta pitkin lounaisrannikkoa mitattiin yli 25 metriin sekunnissa yltäneitä puuskia, jotka liittyivät Viron yllä syntyneeseen ukkosjärjestelmään. Pohjoisimmat maa-alueiden myrskypuuskat eli yli 21 m/s puhaltavat puuskat osuivat Keski-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Kaskisen sääasemalla satoi varhain maanantaina tunnissa 54,1 millimetriä, joka on kuluvan kesän korkein tuntisademäärä ja jota voidaan pitää harvinaisen suurena.

Ensimmäiset merkit mahdollisesta vaarallisesta säärintamasta näkyivät ennustemalleissa jo heinä-elokuun taitteessa, eli tyypillistä tilannetta aikaisemmin. Aluksi tilanne näytti hyvin vakavalta – oppikirjaesimerkiltä vaarallisesta syvästä kosteasta konvektiosta, jossa muodostuisi voimakkaita ja pitkäkestoisia ukkospilvijärjestelmiä.

Maanantaiksi Etelä-Suomeen ennustettu rajuilma ei kuitenkaan lopulta toteutunut, koska olosuhteet eivät suosineet ukkosten syntyä. Viikonlopun ennusteissa matalapaineen keskus, jonka kylmään rintamaan rajuilmat olisivat liittyneet, liikahti hieman länteen päin. Lisäksi kylmän rintaman ajoitus viivästyi alkuperäisestä. Nämä kaksi asiaa vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että etelään ennustettua rajuilmaa ei päässyt syntymään.

Lopulta syvenevä matalapaine muodostui odotettua etelämmäksi, jolloin rajuilmat ohjautuivat Baltiasta Keski-Ruotsiin ja Etelä-Norjaan.

 

Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta 18.10.2023:

Kahteen otteeseen Suomen lähialueilla liikkui hyvinkin voimakkaita ukkosia. Elokuun 7. ja 8. päivinä rajuilmat Baltiassa sekä Ruotsissa ja Norjassa aiheuttivat runsaasti vahinkoa. Pääosa vahingoista oli rankkasateiden aiheuttamia äkkitulvia, mutta Latviassa ja Virossa satoi myös jättirakeita. Saarenmaalla sataneet 8 senttimetrin kokoiset rakeet olivat samalla suurimmat havaitut rakeet Virossa. Suomeen nämä rajuilmat eivät yltäneet.

 

 

Iltalehti 7.8. klo 2.45

Taivas lyö tulta - Lauri kuvasi poikkeuksellista salamointia Närpiössä

Länsirannikolla ja Lahden yllä ukkostaa. Närpiössä Eskilsön saarella veljensä luona vieraileva Lauri Kanerva on saanut seurata aivan poikkeuksellista salamaräiskettä. Kanervan mukaan uusi salama välähtää kymmenen sekunnin päästä edellisestä. Vettä sataa kaatamalla. Myräkkä tuli puolenyön tienoilla aivan yllättäen.

– Nämä kymmenen sekunnin välit ovat ihan harvinaisia. Kun kerran minuutissa salamoi, seuraavaa jaksaa vielä odottaa. Tässä ei tarvitse odottaa. Tämä on niin kuin ilotulitusta. Ei tämän myräkän vielä pitänyt tulla. Sähköt on ja menee ja on ja menee, Kanerva kertoo.

– Tykkään ukkosesta. Minua ei sisälle saa yleensä, kun alkaa ukkostaa, Kanerva sanoo. Ajattelin, että voisin mennä lossille katselemaan. Äänet ja kaikki tuntuu paljon kovemmilta, kun on pelkkää merta ympärillä.

 

Slovenian tulvapaine tuli Ruotsiin

Koko Suomen alueella on kuluneiden 24 tunnin aikana tullut noin 500 maasalamaa ja vähän reilu 900 pilvisalamaa, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Anniina Korpinen kertoi. Se on vain ripaus Skandinavian alueen räiskynnästä, jossa samalla aikajaksolla  iskenyt vajaat 40 000 maasalamaa ja vajaat 130 000 pilvisalamaa. Matalapaineen keskus oli Ruotsissa. Kyseessä on sama matalapaine, joka oli aiheuttanut Sloveniassa pahoja tulvia.

 

Yle: Rauman Pyynpään mittausasemalla tehtiin 7.8 maanantaina kesän lämpötilaennätys, +33,6°C. Porissa lämpötila ei pudonnut yön aikana ollenkaan alle 23°C. Yö oli monin paikoin trooppinen maan etelä- ja keskiosissa.

Suomessa Sylviaksi nimetty myrsky iski suurimmalla voimallaan Ruotsiin ja Norjaan (Hans), missä tuhot olivat mittavia.

 

 

 

28.08.2023

MAANANTAIMYRSKY KATKOI SÄHKÖJÄ JA AIHEUTTI TULVIA

Loppukesän myrskytuuli riehui maanantaina voimakkaimmin maan eteläosassa. Enimmillään ilman sähköä oli noin 19 000 asiakasta maanantai-iltana kello yhdentoista aikaan. Tuulivahinkoja syntyi niin rannikolla kuin sisämaassakin. Myrskyn erityispiirteenä olivat rankkasateet, jotka aiheuttivat taajama- ja tietulvia.

Kovimpia tuulenpuuskia mitattiin etelärannikolla. Hämeessä ja eteläisessä Itä-Suomessa. Kovin sisämaapuuska oli puoli yhteentoista mennessä illalla mitattu Hämeen seudulla, jossa tuuli puhalsi 23,9 metriä sekunnissa. Etelärannikolla mitattiin yleisesti yli 20 metriä sekunnissa puhaltaneita puuskia.

Vettä satoi maanantaipäivän aikana eniten maan etelä-, lounais-, ja länsiosissa. Esimerkiksi Tampereella Pirkanmaalla 12 tunnin sadekertymä oli puoli yhdeltätoista illalla 65,3 millimetriä, Kokemäellä 59,99, Juupajoella 59,6 mm ja Hangossa 56,6 mm. Lukemat vastaavat kutakuinkin koko elokuun keskimääräisiä sadekertymiä. Pääkaupunkiseudulla mitattiin 41–54 millimetrin sademääriä.

 

Uutisointia maakunnista (pääosin Yle)

Varsinais-Suomessa pitkään jatkunut rankkasade työllisti pelastuslaitosta. Sateen alkamisen jälkeen vahinkotehtäviä kertyi päivän ja seuraavan yön aikana 80 painottuen Salon ja Loimaan suunnille, missä vettä tuli eniten.  Tehtävät olivat pääosin veden pumppaamista kellareista ja sortuneiden tienpientareiden tukemista. Vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin. Kaatosateet aiheuttivat myös sähkökatkoja joita kello 20 aikaan oli Salossa vajaat neljäsataa.

 

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli iltapäivän ja illan aikana yli 150 rajuilmasta johtuvaa pelastustehtävää.Tehtävät olivat pääosin sateista johtuvia hulevesivesivahinkoja veden noustessa ajoväylille, kiinteistöjen pihoille ja rakennusten kellareihin. Lisäksi voimakkaat tuulenpuuskat kaatoivat puita.

 

Vantaan yli syysmyräkkä ja rankkasade pyyhkäisi maanantaiaamupäivän ja -illan välillä tuoden tulvia eri puolille kaupunkia. Lisäksi voimakas tuuli kaatoi puita ja aiheutti vahinkoja myös muutamille kiinteistöille. Vantaalla olimuutamia teitä veden valassa ja kiinteistöjä saarroksissa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Olli Korteniemi kertoi alustavasti tehtäviä olleen kolmisenkymmentä.

– Tämä oli aika tyypillinen syysmyräkkä, mutta paikalliset vesikertymät olivat isoja. Vaaralantie oli kuin joki rajuilman jäljiltä. Martinlaaksossa taas Martinkyläntie oli poikki Riihikujan kohdalta. Myräkkä sulki myös liittymän Kehä III:lta Petikontielle.Tulvia syntyi, kun hulevesijärjestelmät eivät vetäneet. Vedet valuvat luonnollisia reittejä pois. (Vantaan Sanomat)

 

Helsingissäkin tulvi. Oulunkylässä asuva Päivi Pehkonen tallensi videolle, kuinka Oulunkylän juna-aseman alikulkutunneli oli veden vallassa maanantaina kello 17 aikaan.Matkustajat ottivat laiturilla kengät jalasta ja käärivät lahkeet ylös, Pehkonen kertoi. Vettä tulvi sisään myös tunnelin suulla olevien rakennusten pihoilta. Pehkonen muistelee, että tunneli olisi tulvinut myös viime kesänä, mutta ei näin rankasti.

Pelastuslaitos kertoi viestipalvelu X:ssä, että myrsky oli kaatanut puita teiden päälle ja aiheuttanut muita tuhoja pitkin kaupunkia.

 

Kanta-Hämeessä satoi maanantaina rankasti. Hulevedet nousivat alkuillasta Hämeenlinnan Ojoisilla kuntoutuslaitos Ilveskodin kellarikerrokseen kymmenen sentin matoksi ja pelastuslaitos joutui pumppaustöihin. Tuttu tulvapaikka on Brahenkadun alikulku, johon alkoi iltapäivällä kertyä laaja lammikko. Ilmatieteen laitoksen Hämeenlinnan Lammin Pappilan havaintoasemalla 12 tunnin sadekertymä oli alkuillasta kello 19:n aikaan jo 47,6 millimetriä. Riihimäen ja Hausjärven suunnilla pelastuslaitos on joutunut poistamaan teille tai sähkölinjoille kaatuneita puita.

 

Päijät-Hämeen pelastuslaitos puolestaan ilmoitti viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter), että vahingontorjuntatehtäviä oli ollut puoliyöhön  mennessä yli 40. Illalla riehunut tuuli kaatoi puita lähes jokaisessa kunnassa pitkin Päijät-Hämettä. Puita kaatui esimerkiksi omakotitalon päälle Orimattilassa ja kerrostalon päälle Heinolassa.

Vakavimmassa onnettomuudessa henkilöauto törmäsi tielle kaatuneeseen puuhun ja katkaisi valotolpan. Sähkölaitos kutsuttiin onnettomuuspaikalle, koska sähköjohto oli kietoutunut auton ympärille. (ESS)

 

Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kerrottiin kello 20 jälkeen maanantai-iltana, että puita oli kaatunut iltapäivästä lähtien pitkin itäistä Uuttamaata teille tai niiden läheisyyteen noin 40 paikassa. Sähköjä oli poikki mm. Loviisassa klo 18 1 200 ja Porvoossa 400 taloudesta. Tuuli oli tyyntymässä yötä kohti.

 

Kymenlaakson pelastuslaitos tiedotti hoitaneensa iltakymmeneen mennessä 65 vahingontorjuntatehtävää. Tuuli kaatoi puita teille, rakennusten päälle ja sähkölinjoille. Lisäksi venelaitureita repeytyi irti rannasta. Eniten vahinkoja aiheutui eteläisessä Kymenlaaksossa rannikolla sijaitsevan Kotkan alueella.

 

Etelä-Savossa ensimmäiset myräkästä koituneet hälytykset tulivat heti alkuillasta, ja tahti kiihtyi iltakahdeksan jälkeen. Tehtävät jakautuivat laajalle alueelle, eikä mitään varsinaista sumaa ole ollut, palomestari Riku Seppä toteaa. Tehtäviä kertyi kaikkiaan parikymmentä. Vähän ennen puoliyötä Mikkelissä oli ilman sähköä yli 1000 taloutta. Järvi-Suomen energia kertoo tiedotteessaan, että puoli yhdeksän aikaan sähköttömiä talouksia oli kaikkiaan noin 6 600.

 

Keski-Suomeen ankarat tuulet ehtivät yöksi katkoen puita ja sähköjä enimmillään 5 000 taloudelta. Eniten sähkökatkoja oli Jyväskylässä, Joutsassa, Toivakassa ja Luhangassa. Pelastuslaitokselle kertyi reilut 50 vahinkotehtävää, jotka suurelta osin liittyivät tuulen kaatamiin puihin.

 

 

 

20.09.2023

SYYSMYRSKY VARPU PAIKOIN POIKKEUKSELLINEN

Varpuksi nimetty syysmyrsky runnoi Suomea keskiviikon vastaisesta yöstä iltapäivään asti. Maan etelä- ja keskiosien yli itään liikkui hieman rikkonainen sadekuurojen nauha. Kovimmat tuulet osuvat sadenauhan kohdille ja sen etupuolelle. Varoituskartat hehkuivat suurelta osin punaisella. Vähintään 20 m/s yltäviä puuskia mitattiin useilla maa-alueiden asemilla. Rannikolla, esimerkiksi Helsingin ja Helsinki-Vantaan asemilla mitattiin puuskissa noin 20–25 metriä sekunnissa. Yön aikana maan keskivaiheilla liikkui myös ukkoskuuroja, joihin liittyi voimakkaita puuskia, jopa syöksyvirtauksia. Maasalamia rekisteröitiin yli 200.

Aamulla myrskypuuskat puhkuivat yli 30 sekuntimetrin voimalla Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä. Nopealiikkeinen syysmyrsky kulki maamme ylitse noin 12 tunnissa. Iltapäivällä voimakkaita tuulenpuuskia oli enää Lapin tuntureilla, missä myrskyn kovin puuska 37 m/s mitattiin Muonion Laukukerolla eli Ylläs-Pallastunturien laella.

Voimakkain meripuuska oli Kökarin Bogskärillä mitattu 35,5 m/s. Samalla havaintopaikalla  mitattiin myös kovin keskituuli 27,5 m/s. Pirkkalan lentoasemalta saatiin 29,7 m/s puuskalukema.

 

Enimmillään sähköttömiä kotitalouksia oli lähes 44 000 yksittäisenä piikkinä ennen aamuyhdeksää Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan. Laajemmat katkohuiput käyrästöllä olivat enimmillään 25 000 luokkaa muutaman tunnin aikana. (111 kunnassa 26 yhtiöllä klo 10.45).

Pelastuslaitoksille aiheutui yhteensä satoja vahingontorjuntatehtäviä ainakin Suomen etelä- ja keskiosissa.

Lappiin satoi ensilumi varsin kapealla kaistaleella Käsivarresta Saariselälle. Lunta  tuli harvinaisen paljon, Saariselällä ja Kittilässä jopa 24 senttiä. Ajokeli oli paikoin erittäin huono mm. Kilpisjärven tiellä ja Sodankylän pohjoispuolella.

 

 

MYRSKYTAPAHTUMIA MAAKUNNISSA

Varpu-myrsky runteli Keski-Suomea: Päijänteellä ehkä trombi ja Pihtiputaalla kenties syöksyvirtaus  (KSML/Yle)

Keski-Suomessa raivattiin keskiviikkona maakunnan yli pyyhkäisseen Varpu-myrskyn aiheuttamia tuhoja. Keski-Suomen pelastuslaitoksella oli yöllä kymmenkunta vahinkotehtävää erillisen kuuronauhan jäljiltä ja niitä tuli myöhemmin lisää noin 30 varsinaisen syysmyrskyn ylitettyä alueen.

 

Kova ja puuskainen tuuli kaatoi paljon puita ja katkoi sähköjä hetkellisesti tuhansilta talouksilta. Sähköyhtiö Elenian mukaan yöllä erityisesti pohjoisen Keski-Suomen yllä jyllännyt myräkkä oli poikkeuksellinen. Eniten sähköttömiä talouksia oli pohjoisessa Keski-Suomessa Kivijärvellä ja Pihtiputaalla. Eleniasta arveltiin, että alueen yli on pyyhkinyt mahdollisesti syöksyvirtaus.

Sähköyhtiö toteaa tiedotteessaan, että Päijänteellä tuulen nopeus oli puuskissa paikoin 27 metriä sekunnissa. Päijänteen rannoilta on raportoitu pahoja sähköverkkovaurioita, sillä alueella on todennäköisesti liikkunut trombi. Poikkeuksellinen yöukkonen katkoi puiden lisäksi Keski-Suomessa myös sähköpylväitä. Käyttöpäällikkö HeikkiPaananen sanoi yömyräkän olleen poikkeuksellinen yhtiön sähköverkon alueella Sisä-Suomessa. Aamukahdeksan jälkeen sähköttä oli koko Elenian alueella noin 13 000 asiakasta, joista Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä pari tuhatta.

– Illalla länsirannikolle saapunut ukkosalue sai energiaa sisämaassa ja pyyhkäisi Ähtäristä Pihtiputaalle ja siitä eteenpäin idän suuntaan. Vuodenaikaan nähden näin voimakas yöukkonen puuskatuulilla on sellainen, mitä en itse uraltani parinkymmenen vuoden ajalta muista. Hyvin harvinainen tilanne, Paananen sanoo. Rintama vei sähköt noin 4000 sähkönkäyttöpaikasta.

Paananen kertoi, että Pihtiputaalla on havaittu myös syöksyvirtaus. Etenkin Keski-Suomen alueella puita on kaatunut runsaasti, Pihtiputaalla myös tukkipuuta. Paanasen mukaan Ilmatieteen laitoksen mittareihin olisi tallentunut Pyhäjärveltä jopa 26 m/s myrskynpuuskia.

– Nyt alueelle on saapunut varsinainen ennustettu matalapainerintama, josta varoitukset on annettu. Sen ohi menoa on odotettava ennen kuin korjaustyöt maastossa voidaan turvallisesti aloittaa, Paananen sanoo.

 

Pihtiputaalla Jouni Varis sai tuta luonnonvoimat, kun puu kaatui hänen tontillaan olevan kiinteistön päälle. Myräkkä ei ollut hänen mukaansa kovin pitkä.

– Havahduin, kun olin menossa nukkumaan. Meillä oli kukkalaatikkokin lentänyt kuistille, joka yleensä ei kyllä liiku. Vakuutustarkastaja tulee ensi viikon alussa käymään ja sitten katsotaan tuhojen laajuus ja korjauskustannukset. Toivottavasti löytyy hyvät korjaajat, sanoo Varis.

Raimo Siekkinen tuli keskiviikkoaamuna Pihtiputaan keskustaan kaupoille todeten, että myrsky on kaatanut Pihtiputaalla paljon puita ja moni muukin kuin hän on sähköttä. Siekkisen mukaan vastaavaa myrskyä ole ainakaan tänä syksynä alueella koettu.

– Kyllä tämä oli ihan mahdoton myrsky! Kauheasti iski salamaa ja puita on kaatunut pitkin tienvarsia. Niitä on katkottu jo yön aikana. Kyllä viime yö oli kova yö, luonnehtii Siekkinen.

Raija Häkkinen asioi hänkin keskiviikkoaamuna Pihtiputaan keskustassa. Myrsky kaatoi hänen kotipihassaan puun talon ja auton päälle. Kaatuneet puut tukkivat myös tien.

– Tulin metsää pitkin tänne ja pojan kyydissä kolmen kilometrin päästä tähän keskustaan. Myrsky ei kestänyt kauaa, se iski salamaa ja ukkonen jyrisi. Vajaa tunti oli ehkä pahin, kun puita kaatui, kertaa Häkkinen yön tapahtumia.

 

Myrsky jätti rajuja jälkiä muun muassa Kivijärvellä sijaitsevaan Hannunkiven lomakylään. Lomakylän kiinteistönhoitaja Juha Manninen kertoi, että matkailualueella yhden mökin päälle rysähti puu kuistin puolelta sisälle asti. Ainakin mökin katto joudutaan Mannisen mukaan uusimaan. Mökissä ei ollut majoittujia toisin kuin naapurimökissä, jonka pihassa ollut auto ja peräkärry vaurioituivat, kun puu kaatui niiden päälle.

 

Merkittäviä metsätuhoja Pihtiputaalla (Yle 25.9)

Varpu-myrsky aiheutti Pihtiputaalla paikoin merkittäviä metsätuhoja. Metsäasiantuntija Hannu Aho Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta kertoi, että pienempiä suihkuvirtauksia tai vastaavia oli liikkeellä muun muassa Muurasjärvellä, Kojolassa ja Elämäjärvellä. Tuhoja metsäpalstoilla on syntynyt paikallisesti.

Aho kävi itse loppuviikosta muutamalla metsäpalstalla, joissa tarvitaan uudistus- tai harvennushakkuita myrskyn vuoksi. Ahon mukaan myrsky kaatoi puita kymmenien tai jopa noin sadan rungon ryppäissä. Pahimmat puuskat puhalsivat Pihtiputaan taajaman pohjoispuolella lounais-koillissuunnassa.

 

 

Pohjois-Pohjanmaan eteläisellä alueella oli työntäyteinen tiistain ja keskiviikon välinen yö. Pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Sami Hiltunen kertoi pelastustehtäviä kertyneen noin 50. Tehtävät muodostuivat kaatuneista puista ja niiden pois raivaamisesta. Myrsky alkoi työllistää yöllä klo 01.00 aikaan ja hätäkeskuksen kautta tuli alueelle aamukuuteen mennessä 17 hälytystehtävää.

Pahimmat vahingot sattuivat Pyhäjärvellä, jossa useampia puita kaatui kahden talon päälle. Paikalle päästäkseen pelastuslaitoksen henkilöstö joutui ensin raivaamaan tien vapaaksi muista kaatuneista puista.

Haapajärvellä pelastuslaitoksen pääsyä hälytyspaikalle hidastivat todennäköisesti syöksyvirtauksen tielle kaatamat peräti 50 puunrunkoa. Pahin myrskyrintama meni Haapajärven eteläpuolelta läpi Pyhäjärven, Pyhännän, Siikalatvan ja Kärsämäen, joissa sähköttä oli enimmillään yli 1 000 asiakasta aamuseitsemältä. Sähköttömiä talouksia oli runsaasti myös mm. Haapajärvellä, Hailuodossa ja Kuusamossa, vaikkakin maakunnan pohjoisosien vahingot jäivät sangen paikallisiksi.

Keski-Pohjanmaalla lempeä myrsky aiheutti vain yhden hälytystehtävän. Myrskyn määritelmä eli tuulen nopeus 21 m/s täyttyi ainoastaan puuskissa. 10 minuutin keskituuli ei yltynyt myrskyksi edes merellä. Hailuodossa oltiin lähimpänä, kun tuuleksi mitattiin 20,3 m/s.

 

 

Syysmyräkkä pyyhkäisi yli Pirkanmaan  (Aamulehti)

Maahan keskiviikon vastaisen yön aikana saapunut syysmyräkkä ohitti Pirkanmaan aikaisin aamulla ja jatkoi maakunnasta itää kohti. Myräkkä jätti jälkeensä kaatuneita puita ja sähkökatkoja. Pelastuslaitoksella tehtäviä riitti erityisesti Tampereen etelä- ja itäpuolilla, aamusta alkaen yhteensä 70. Parissa tapauksessa puu oli kaatunut rakennuksen päälle. Pahimmat tuulet olivat kello 6–7 aikaan.

”Kovin havainto on Pirkkalan lentoasemalta, 29,7 m/s tuulenvoimakkuus kello 6.20 aikaan Se on tosi kova lukema maa-alueen puuskaksi", kertoi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Jylhä-Ollila.Samaan aikaan tuuli puhalsi Siilinkarilla 21,5 metriä sekunnissa.

Jylhä-Ollila jatkoi, että Pirkanmaalla kovaa tuulta oli kahdessa otteessa: Yön aikana maakunnan länsi- ja pohjoisosien ukkoskuurot aiheuttivat jonkin verran tuulivahinkoja. Varsinainen myrsky oli varhaisen aamun aikana maakunnan eteläosissa.

Kangasalla Pitkäjärven koulu kärsi vahinkoja syysmyräkässä, kun noin 200 neliötä peltikattoa lähti irti alustastaan. Kiinteistöinsinööri Harri Pitkämäki arvioi, että vahingon suuruudessa voidaan puhua kymmenistä tuhansista euroista. Puita kaatui myös Pitkäjärven koulun läheisyydessä, joten sinne on mahdollisesti osunut voimakkaampi virtaus, joka sitten nappasi kiinni myös koulun katon reunasta.

Rankkasateesta johtuen tie on ollut poikki Lavajärventiellä Hämeenkyrössä. Sastamalassa pelastuslaitos pumppasi vettä kahden omakotitalon kellarista.

 

Myrsky odotettua heikompana idässä

Pohjoi-Savossa vahingontorjuntatehtäviä alkoi tulla heti aamuyhdeksän jälkeen ympäri maakuntaa ja myrskytehtäviä kertyi päivän aikana noin 40. Savon Voiman jakelualueella sähköttä oli enimmillään aamuyhdeksän jälkeen noin 7 400 asiakasta. Katkot sijoittuivat pääosin Kuopion eteläpuolelle, vaikein tilanne oli Vehmersalmi–Leppävirta-alueella. Verkostopäällikkö Pekka Miettisen mukaan myrsky ohitti Pohjois-Savon yllättävän nopeasti, mutta se ehti kaataa mennessään paljon puita sähköjohtojen päälle. Sähköverkon vikojen korjaaminen jatkuu huomiseen saakka.

 

Kun Varpu-myrsky tavoitti Pohjois-Karjalan aamupäivällä, myrskyn pahin vaihe oli kuihtunut pois, kertoo Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tiedotteessaan. Myrskystä tuli pelastuslaitokselle iltapäivään mennessä yli puolensataa vahingontorjuntatehtävää, joita eniten on ollut Juuassa ja Lieksassa.

Pohjois-Karjalan Sähkön alueella sähköt olivat poikki enimmillään noin 10 000 asiakkaalta ennen puoltapäivää. Sähkökatkot painottuivat Pohjois-Karjalan länsiosiin, mutta hankalimmat viat syntyivät Lieksan alueella. Lähes 100 asentajaa korjasi vikoja Pohjois-Karjalassa ja Koillis-Savossa keskiviikon aikana jatkuen läpi yön.

Ennusteet lupailivat jopa 30 sekuntimetrin puuskatuulia ja PKS Sähkönsiirto nosti varautumistason korkeimpaan eli punaiseen luokkaan.

– Näin korkeaan myrskyvarautumiseen päädytään ehkä kerran viidessä vuodessa. Tilanne ei onneksi edennyt yhtä pahaksi kuin odotimme,kertoi PKS Sähkönsiirron kehitys- ja varautumispäällikkö Matti Pesonen.

 

Etelä-Savossa Järvi-Suomen energialla oli puoli yhdentoista aikaan noin 4 600 sähkötöntä asiakasta. Huippu oli ollut hieman aiemmin aamulla noin 8 000. Sähkökatkoja oli esimerkiksi Hirvensalmella, Mikkelissä, Mäntyharjulla, Pieksämäellä, Pertunmaalla ja Kangasniemellä.

Aamukuudesta alkaen myräkässä pelastuslaitoksen väkeä työllistivät yksittäiset puiden kaatumiset teiden ja rakennusten päälle Pieksämäellä, Mikkelissä ja Savonlinnassa.

 

Kainuun pelastuslaitos raivasi kaatuneita puita yön aikana. Puita siivottiin teiltä, ja yksi puu kaatui rivitaloasunnon päälle Puolangalla. Tehtäviä oli yön aikana kymmenkunta. Puita kaatui myös Oulun ja Kontiomäen väliselle junaradalle aiheuttaen aamuvarhaisella sähköratavaurion, jonka korjaus kesti pitkälle iltapäivään saakka. Sähköittä oli noin kello 02.30 yli 2 500 kotitaloutta.

 

 

Etelän maakunnissa myrskysi kohtuudella

Satakunnassa Varpu-myrskyn tuulet eivät tehneet juurikaan tuhoja, vaikka ympäröivillä alueilla hälytystehtäviä riitti. Forecan meteorologi Anna Latvalan arvion mukaan myrsky voimistui vasta maakunnan ohitettuaan, vaikkakin Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla tuuli puhalsi kovimmillaan jo tiistaina iltakahdeksan ja yhdeksän välillä. Silloin puuskatuulimittaus rekisteröi lukeman 31,6 m/s. (SatK)

 

Varsinais-Suomessa Laitilassa voimakas puuska irrotti huoltoaseman kattopeltejä, jotka lentelivät piha-alueella. Pelastuslaitos tiedotti kello 6.30 tienoilla aamulla alueen eristämisestä ja raivaamisesta. Aamulla Laitilassa kaatui puu talon päälle.

 

Länsi-Uudenmaan alueella myrsky aiheutti noin 60 vahinkotehtävää. Kyse oli lähinnä puiden kaatumisista teille ja rakennusten pihoille. Aineelliset vahingot jäivät pelastuslaitoksen mukaan suhteellisen pieniksi.

Itä-Uudellamaalla on ollut 20 kaatuneiden puiden aiheuttamaa tehtävää ja parituhatta sähkökatkoa.

Helsinki. Pelastuslaitoksen mukaan kaikkiaan myrskyyn liittyviä tehtäviä oli aamun aikana 40-50, pääasiassa puiden kaatumisia. Tapauksista on aiheutunut pientä liikennehaittaa. Kalliossa suuri puu kaatui päiväkodin pihalle ruhjoen mennessään aidan lasten karusellin. Lapset eivät onneksi olleet paikalla.

 

Kanta-Hämeeseen Varpu-myrskyn pahimmat tuulet iskivät klo 6-7 aamulla. Sähköt katkesivat noin 2 500 taloudelta. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella oli lukuisia vahingontorjuntatehtäviä, pääasiassa kaatuneiden puiden raivauksia. Sähköjä meni poikki sadoilta.

 

Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa myrskytuhot jäivät pelättyä vähäisemmiksi. Aamuseitsemän ja aamukymmenen välillä vahingontorjuntatehtäviä oli Kymenlaaksossa viisitoista, enimmäkseen puiden kaatumisia ja peltikattojen irtoamisia. Etelä-Karjalan vahinkotehtävät jäivät viiteen.

 

 

 

23.09.2023

VALTAVA JYSÄYS SÄIKÄYTTI HELSINGISSÄ

Poikkeuksellisen kovaääninen salama säikäytti aimo joukon ihmisiä Helsingissä lauantaina aamupäivällä. Ilmatieteen laitokselta kerrottiin Iltasanomille, että Herttoniemen tienoolla oli pamahduksen kuulumisen aikoihin iskenyt pari salamaa.

Marja Kontti oli menossa bussipysäkille Laajasalossa. Ensin alkoi sataa ja sitten tuli kirkas valo, kuin jonkinlaiset isot valot olisi laitettu päälle. Kontti luuli ensin valojen liittyvän jotenkin Kruunuvuoren siltojen rakennustyömaahan.

– Sitten tuli se ihan helvetinmoinen räjähdys. Miten voisin kuvailla sitä? Kuin taivas repeäisi, hän sanoo.

Kontin mukaan ääni kuulosti jyrisevän ”eteen päin”, minkä jälkeen kuului voimakas ”napsaus”. Hän kertoo olleensa varma, että salama iskee aivan viereen ja että "kyllä tässä nyt Marja-mummo siirtyy toiseen valtakuntaan".

Kontti kuitenkin selviytyi bussipysäkille, ja bussikin saapui aivan normaalisti. Toisin oli metron laita, sillä salama oli iskenyt metroraiteille Kulosaaren ja Siilitien asemien välillä, ja liikenne oli siltä osuudelta poikki. Bussissa hän jutteli muiden matkustajien kanssa ja hekin totesivat, että olipa jysäys.

 

Herttoniemessä paukahti ilmeisesti myös toinen salama samoihin aikoihin. Jedi-koiraansa kymmenen jälkeen ulkoiluttaneet Jemina ja Iirokertoivat nähneensä salaman iskevän maahan lähellä Mäenlaskijanpuiston leikkikenttää, leikkipaikasta noin 20–50 metriä länteen heidän edessään olevalle metsäpolulle. Perään kuului hirveä pamaus. Pariskunta säikähti ja luuli ääntä pommiksi tai että joku ampuu. He menivät vaistomaisesti kumaraan.

Valojuova, tavallaan välähdys, miltä salama nyt näyttää taivaalla. Mutta se niin kuin välähti polulla, Iiro sanoo.

Vesalassa asuva Matti Mäkinen taas istui tietokoneen ääressä ja luuli jytinän ensin tulevan rakennustyömaalta. Hänen kotoaan on Herttoniemeen noin viisi kilometriä. Mäkinen kertoo jutelleensa pamauksesta naapurinsa kanssa, joka sanoi ajatelleensa, että nytkö Putin saapui kylään.

Myös Karhunkaatajan alueella asuva Raimo Hokkanenkertoi miettineensä hetken, oliko kyseessä pommi vai ukkonen. Puoli yhdentoista aikaan kuului massiivinen pamaus, joka järisytti ikkunoita ja telkkarin kuva välähti.

Valtava jysäys tallentui myös herttoniemeläisen Miika Koskelan itkuhälyttimeen kello 10.28.

 

 

 

04.10.2023

JYRÄHDYS JA RAKEITA

Loimaan Peltoisissa asuva Saija Uusitalo säikähti pahanpäiväisesti äkillistä ukkosen jyrähdystä iltapäiväkolmen jälkeen keskiviikkona. Pian äänekkään jylinän jälkeen repeytyneeltä taivaalta alkoi sataa reippaasti vettä ja halkaisijaltaan noin muutaman senttimetrin kokoisia rakeita. Sade vaan yltyi. Vähän aikaa kestänyt kuuro tallentui Uusitalon puhelimeen. Video ja kuvat kertovat, kuinka rakeet kerääntyivät puutarhakalusteiden päälle näyttäväksi keoksi. Rakeet eivät olleet sulaneet vielä useiden tuntienkaan kuluttua sateesta.

– Autoa en ole vielä käynyt tarkastamassa. Rakeet eivät olleet kamalan suuria, mutta pitää varmaan varmuuden vuoksi kuitenkin tutkailla, Uusitalo pohtii.

Hänen mukaansa kuuro oli paikallinen. Kun Peltoisissa satoi, muutaman kilometrin päässä lähempänä keskustaa nautittiin auringonsäteistä. Vastaavanlaisia kuuroja Uusitalo ei muista aikoihin nähneensä.

– Varmasti joskus kymmenisen vuotta sitten on tullut nähtyä, mutta niihin ei ole liittynyt ukonilmaa. Samaan aikaan näin loppusyksystä niitä on tullut, hän päättää. (IS)

 

 

6-8.10.2023

PIRJO-MYRSKY ETELÄ-SUOMESSA

Voimakas matalapaine liikkui viikonlopun aikana maan eteläosien yli itään  Enimmillään sähköttä oli noin 32 000 taloutta. Rajut tuulenpuuskat nousivat hetkittäin jopa hirmumyrskylukemiin merellä. Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan Rauman edustalla mitattu tuulenpuuska oli 33,7 metriä sekunnissa ja Kökarissa 33,3 metriä sekunnissa. Illalla Suomenlahden puuskat ylsivät 25 metriin sekunnissa.

Paikoin saatiin myös rankkasateita. Suurin 48 tunnin sademäärä mitattiin Enonkosken Simanalassa, missä perjantain ja lauantain aikana satoi 44,5 mm.

 

Länsi-Suomen merivartiosto kertoi viestipalvelu X:ssä, että huomattava määrä veneitä on uponnut tai irronnut laiturista. Varustamoyhtiö Viking Line perui kaksi laivavuoroa myrskyn vuoksi: Viking Gloryn lähdön Maarianhaminasta Tukholmaan sekä Viking Gracen lähdön Maarianhaminasta Turkuun. Alukset eivät myrskyn vuoksi pääse pysähtymään Maarianhaminassa. Osa Tallink Siljan aluksista jätti jo yöllä pysähtymättä Maarianhaminassa, samoin teki myöhemmin yhtiön Baltic Princess -alus.

Lisäksi Helsingistä Tallinnaan matkalla ollut Viking XPRS ei päässyt Tallinnan satamaan, vaan joutui kääntymään takaisin Helsinkiin.

– Sääolosuhteet pahenivat ennustetusta matkan aikana, Viking Linen tiedotuspäällikkö Christa Grönlund kertoi sähköpostitse.

 

Lauantainen syysmyrsky katkoi sähköt tuhansilta ympäri Lounais-Suomea. Klo 14 aikoihin sähköjä oli poikki muun muassa Paraisilla, Kustavissa, Kankaanpäässä, Merikarvialla ja Uudessakaupungissa.

Myrskytuulet aiheuttivat töitä myös pelastuslaitoksille. Esimerkiksi Porin seudulla pelastuslaitosta on pyydetty hätiin kaatuneiden puiden, irrallaan olevien veneiden ja irtoamaisillaan olevien peltikattojen vuoksi.

Samankaltaisten tehtävien parissa lauantaipäivä sujui myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Tehtävämäärää pelastuslaitos kuvaili kuitenkin päivällä varsin maltilliseksi. Valtatie 8:lla Turussa Porin suuntaan menevä ajokaista jouduttiin tielle kaatuneiden puiden vuoksi sulkemaan iltapäivällä liikenteeltä noin tunniksi Pitkämäen liittymän läheisyydessä.

Pirkanmaa. Perjantai-illalla alkanut Pirjo-myrsky työllisti monien muiden pelastuslaitosten ohella myös Pirkanmaan pelastuslaitosta sunnuntai-iltaan asti.  Kiireisin aika vahingontorjuntatehtävien osalta ajoittui lauantai-illalle. Tuolloin pelastuslaitoksella otettiin käyttöön ruuhkamalli suuren yhtäaikaisen tehtävämäärän vuoksi. Kaikkiaan myrskyyn liittyviä tehtäviä kertyi noin 200 kappaletta. Niitä tuli Seppälän mukaan sunnuntainakin paljon, mutta tasaiseen tahtiin, eikä ruuhkamallia tarvinnut enää ottaa käyttöön. Suurin osa tehtävistä liittyi kaatuneisiin tai kaatumisvaarassa olleisiin puihin. Myrskyn takia myös useat veneet karkasivat ajelehtimaan tai joutuivat upoksiin.

Häme. Perjantain ja lauantain välisenä yönä alkaneet puhurit työllistivät pelastuslaitoksia koko viikonlopun. Kanta-Hämeen puolella isoimmat vahingot sattuivat Hämeenlinnan ja Janakkalan seuduilla. Pelastuslaitoksella oli jo yön aikana parisenkymmentä vahinkotehtävää, mutta kaikkiaan niitä kertyi 150.  Tuuli kaatoi puita sähkölinjoille, teille sekä talojen ja autojen päälle.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos kertoo Twitterissä hoitaneensa lauantaiaamuun mennessä yli neljäkymmentä vahingontorjuntatehtävää, pääosin puiden raivausta. Lopulta myrskystä johtuneita raivaustehtäviä kertyi kaikkiaan 90, joukossa mm. irronneita mainoskylttejä ja kattopeltejä.

Molemmissa maakunnissa pelastuslaitoksen kiireet alkoivat helpottaa sunnuntaina iltapäivästä.

 

Etelä-Savon pelastuslaitoksella vahingontorjuntatehtäviä oli 17 yön ja aamupäivän aikana. Järvi-Suomen Energian sähköverkossa sähkökatkojen huippu nähtiin aamulla kello 6-7 aikoihin. Silloin sähköttä oli enimmillään 5000–6000 asiakasta.

Kymenlaaksossa yölliset myrskynpuuskat aiheuttivat erityisen runsaasti sähkökatkoksia. Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan Kotkan, Haminan, Kouvolan alueella sähköt olivat poikki yön aikana liki 10 000 kotitaloudessa. Tämän lisäksi pienen kunnan alueella Virolahdella sähköttä oli pahimmillaan noin 1 900 taloutta.

Kymenlaakson Sähköverkko tiedotti varhain lauantaiaamuna, että sen alueella puiden kaatuminen on aiheuttanut vakavia vikoja linjarakenteisiin. Myräkkä oli katkonut muun muassa sähköpylväitä. Yhtiö kertoo, että yön aikana maastossa on oltu rajaamassa vikoja, mutta vaarallisen säätilan vuoksi varsinaista viankorjausta ei yöllä päästy aloittamaan.

Pelastuslaitoksella tehtävät alkoivat kello kahden maissa yöllä ja niitä on riittänyt pitkin lauantaita. Päivystävä palomestari Petteri Markkanen kertoi, että tehtäviä on tullut yli 100 viimeisen vuorokauden aikana, pääosin kaatuneiden puiden raivaamista pois pihoilta ja teiltä. Esimerkiksi Pyhtäällä puu oli kaatunut talon päälle tuhoten rakennuksen katon. Lisäksi joitakin autoilijoita oli yöllä törmännyt pimeässä tielle kaatuneisiin puihin.

Etelä-Karjalan puolella Lappeenrannan alueella sähköt kävivät pois yön aikana noin 2 000 asunnosta. Parikkalassa katkoksia oli noin 4 000 taloudessa.

 

Keski-Suomessa tuulet aiheuttivat vain vähän vahinkoja.

 

 

 

11-12.10.2023

PUUSKAINEN MATALAPAINEMYRSKY  (OTSO)

Suomen yli pyyhkäisi illan ja yön aikana hyvin voimakas, puuskainen matalapaine, joka mainittiin myös Ohto-nimisenä. Ilmatieteen laitos antoi tuulivaroituksia kaikille merialueille sekä lähes koko Suomeen. Kovia puuskalukemia mitattiinkin laajalti, kaikkein kovin Sipoon Itätoukin havaintoasemalla, jossa tuuli puhalsi 35,2 m/s.

Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan lentokentällä saatiin illasta puuskatuulen nopeudeksi lähes 31,6 metriä sekunnissa, Kuopiossa Rissalan lentoasemalla 27,2 m/s ja Ritoniemessä vajaat 25 m/s. Asikkalan Pulkkilanharjulla päästiin 25,4 m/s, Judinsalossa Päijänteellä 22 m/s ja Liperin Tuiskavanluodolla 24 m/s. Sotkamon Tuhkakylässäkin puhkui peräti 27 m/s.

Lännessä pohjoisen Satakunnan ja Pirkanmaan rajoilla havaittiin myös ukkosrypäs.

 

Ilmatieteen laitos nimesi myrskyn Otsoksi virallisesti torstaina, kun sen aiheuttamat tuhot selvisivät. Pelkkä myrskylukema ei riitä nimeämiseen, vaan siihen tarvitaan myös myrskyn aiheuttamia tuhoja.

– Tämä oli tällainen klassinen tapaus, jonka vaikutuksia ei pystytty etukäteen näkemään. Merellä puhaltava 18–19 metriä sekunnissa ei usein aiheuta maalla kummoisia tuhoja. Mutta 21–22 metriä maalla saa puita kaatumaan, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jari Tuovinen.

Sähkökatkokartta.fi-sivuston mukaan kello 21.55. aikaan keskiviikkona oli tiedossa 33 122 sähkökatkoa yli sadassa kunnassa. Torstaiaamuna kello viiden aikaan yli 14 000 asiakasta oli vielä ilman sähköä. Lukema ylitti edellisen viikonlopun Pirjo-myrskyn vaikutukset. Sähkökatkoja oli eniten Järvi-Suomen, Savon Voiman ja Elenian verkkojen alueilla.

 

Merkitsevä aallonkorkeus ennätykseen

Iltalehti/Postmees: Suomenlahdella mitattiin torstaina ennätyksellisen korkea aallokko, jonka merkitseväksi aallonkorkeudeksi mitattiin 5,78 metriä, kertoi virolaislehti Postmees. Lukema mitattiin Tallinnan Teknillisen yliopiston merijärjestelmistä instituutista. Aallokon korkein yksittäinen aalto on liki kaksinkertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden. Edellinen ennätyskorkea aallokko mitattiin vuonna 2012 Antti-myrskyn puhaltaessa. Silloin Ilmatieteen laitos mittasi 5,2 metrin aallonkorkeuden Suomen puolella.

Vaikka tämänhetkinen myrskytuuli ei ole yhtä kova kuin viime viikonloppuna, torstainen tuuli puhalsi Suomenlahden suuntaisesti, jolloin aallot ehtivät kerätä enemmän energiaa pidemmältä matkalta.

 

MAAKUNNAT

Etelä-Pohjanmaalla puuskainen tuuli kaatoi puita illansuussa keskiviikkona. Päivystävä palomestari Joona Övermark kertoi, että alueen yli puhalsi jonkinlainen myrskyrintama noin kello 19. Vahingontorjuntatehtäviä kertyi pelastuslaitokselle kello 21 mennessä kolmisenkymmentä. Tehtäviä on ollut pääasiassa Seinäjoella, Ilmajoella, Lapualla, Kauhavalla ja myös Lappajärven alueella.

Keski-Pohjanmaalla keskiviikkoiltana oli myös noin 30 vahingontorjuntatehtävää, joista tunnin sisällä yli 20. Vahingot painottuivat Perhon- ja Lestijokilaaksoon. Pelastuslaitoksen päivystävä pelastuspäällikkö Antti Kätevä kertoi, että Ilmatieteen laitoksen ennakkovaroituksen ansiosta valmiutta ehdittiin nostaa.  Puita kaatui teille, sähkölinjoille ja autojen sekä talojen päälle. Omaisuusvahinkoja on syntynyt ja asiakkaita on sähköttä.

 

Pohjois-Pohjanmaalla oli päivystävän palomestarin Joose Veteläisen mukaan takana erittäin kiireinen ilta ja yö myrskytehtävien takia, ja kiireet jatkuivat edelleen torstaiaamuna. Myrskytehtäviä oli illan ja yön aikana noin 40, joista suurin osa eteläisellä alueella. Sähkökatkoista kärsittiin samoilla alueilla laajalti. Esimerkiksi runsaan 2000 asukkaan Utajärvellä noin tuhat Oulun Seudun Sähkön asiakasta oli yön ja aamun aikana tuntien ajan ilman sähköä.

Kaksi henkilöä loukkaantui illalla kello 20 jälkeen Pyhäjärven keskustan eteläpuolella, kun puu kaatui kahden mopoilijan päälle. Yhdellä mopolla liikkeellä olleista toinen loukkaantui vakavammin ja jouduttiin viemään sairaalahoitoon.

 

Kainuussa sähköviat ovat olleet yön aikana etupäässä Kainuun eteläosissa. Sähkökatkot ovat laajenneet varhain torstaiaamuna ja niitä oli lähes kaikkialla maakunnassa.

 

Keski-Suomessa keskiviikkoiltana voimistunut puuskainen tuuli katkoi sähköjä tuhansilta. Eniten sähkökatkoja maakunnassa oli vielä torstaina aamupäivällä Konnevedellä, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Sähköverkkoyhtiö Eleniasta arveltiin osan sähkökatkojen korjauksista venyvän perjantaihin. Elenian mukaan pahimmin vaurioituneissa kohteissa korjauksiin saatetaan tarvita erikoiskalustoa esimerkiksi pylväiden pystytykseen.

Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas kertoi, että sisämaassa oli illan ja yön aikana poikkeuksellisen kovia tuulenpuuskia. Yli 20 m/s puhaltanut puuska mitattiin illalla Multian Karhilassa, Viitasaarella tuulen nopeus oli lähes 20 m/s. Pelastuslaitokselle puuskaiset tuulet ja myös kova sade aiheuttivat useita vahingontorjuntatehtäviä.

 

Pohjois-Savoa yön aikana riepotelleet tuulenpuuskat katkoivat sähköjä ympäriinsä. Savon Voiman alueella sähköttömiä talouksia oli enimmillään yli 18 000. Savon Voiman käyttöpäällikkö Pekka Miettisen mukaan punaisena hehkunut häiriökartta oli poikkeuksellisen laaja, sillä se ulottui koko maakunnan alueelle. Savon Voimalla sähkökatkojen parissa on työskennellyt yön aikana enimmillään 80–90 asentajaa ja 20 Savon Voiman omaa työntekijää. Keski-Suomesta itään ja pohjoiseen oli torstaina aamupäivällä edelleen lähes 10 000 taloutta ilman sähköjä.

– Harvemmin tämmöistä tulee, mutta laajoja tuhoja ei kuitenkaan ole ollut. Yksittäisiä vikoja on tullut paljon ja eniten niitä on ollut Sisä-Savossa, Miettinen arvioi.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksella oli runsaasti vahinkotehtäviä yön aikana. Iltayöstä saatiin 20–30 ilmoitusta tielle kaatuneista puista ja lisäksi puita on poistettu omatoimisesti. Teille kaatuneita puita on ollut ympäri maakuntaa, mutta pahin vahinkoalue oli iltayöstä Kuopion Karttulan, Vesannon, Keiteleen ja Pielaveden alueella. Autoilijoita varoitettiin teille kaatuneista puista ja pari autoa oli törmännytkin esteisiin.

Pohjois-Karjalan Sähkön toiminta-alueella Koillis-Savossa ja Pohjois-Karjalassa sähköttömiä talouksia oli puoliyön aikaan noin 3 500. Verkkovikoja alkoi ilmaantua yhtiön toimialueella keskiviikkona iltakymmenen jälkeen.

- Ennusteita seurattiin, mutta tuulet olivat ehkä matalampia, kuin minkälaisena tämä myrsky nyt tuli, käyttöpäällikkö Jukka Leppänen sanoo. Kello 17 torstaina uusia vikoja oli ilmaantunut Enossa, Kesälahdella ja Ilomantsissa yhteensä reilut 500.

 

Etelä-Savon pelastuslaitoksella oli noin 50 vahingontorjuntatehtävää säähän liittyen keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Kauttaaltaan ympäri maakuntaa olleet tehtävät koskivat pääasiassa teiden ja sähkölinjojen päälle kaatuneita puita, mutta puita kaatui myös rakennusten päälle ja junaraiteille Pieksämäellä. Pertunmaalla vapaa-ajanasukkaat jäivät jumiin mökkiinsä.

Keskiviikkoiltana Mikkelin lentoasemalla mitattiin tuulenpuuskan nopeudeksi 23,6 m/s. Järvi-Suomen Energian mukaan Etelä-Savossa oli Otson seurauksena pahimmillaan 9 500 taloutta ilman sähköä. Eniten sähköttömiä talouksia oli Ristiinan seudulla, missä alueen sähköasema putosi pois verkosta laitteistojen suojauksen lauettua.

 

Pirkanmaan pelastuslaitos kertoi tiedotteessa saaneensa illan aikana noin50 vahingontorjuntatehtävää, jotka painottuivat Pirkanmaan luoteis- ja pohjoisosiin.

Satakunnan pelastuslaitos kertoi viestipalvelu X:ssä illalla puoli kymmenen jälkeen myrskyn aiheuttaneen jo 42 vahinkotehtävää.

Päijät-Hämeessä kova tuuli kaatoi puita keskiviikon ja torstain välisenä yönä sekä torstaipäivänä. Päivystävän palomestarin mukaan puita kaatui erityisesti alueen pohjois- ja itäosissa.

Pelastuslaitoksen mukaan iso kaistale Helsingin Koskelan sairaalan kattopeltiä oli irtoamassa kovan tuulen vuoksi. Pelastuslaitoksen nosturi hälytettiin paikalle torstaina noin kello 12.45.

 

 

POHJANMAALLA PAHA TULVATILANNE

Runsaat sateet ovat nostaneet sisävesien pintoja etenkin Pohjois-Pohjanmaalla. Pelastuslaitos antoi torstaina melko harvinaisen varoituksen, jossa kehotettiin Raahen Pattijoen Kotirannan ja Jokelantien asukkaita välttämään liikkumista ulkosalla tulvatilanteen vuoksi. Pattijoen pulmiin vaikutti se, että Raahessa Haapajärven tekoaltaan vedenpinta kipusi säännöstelyrajan yläpintaan, eikä tekoaltaaseen voitu ottaa enempää vettä.

Pelastuslaitos perusti aamupäivälle tilannekeskuksen helpottamaan sateen ja tuulen aiheuttamaa hälytysruuhkaa. Päivystävä palomestari Jyri Jäntti arvioi torstaina kello 10 aikaan, että pahin on vasta edessä Raahessa. Lukuisia vahingontorjuntatehtäviä oli torstaina myös hieman etelämpänä Kalajoella.

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus tiedotti torstaina, ettei syyssateiden valmiiksi kastelema maaperä ime viime päivien sateita riittävästi. Keskiviikon ja torstain aikana paikkakunnalla satoi noin 40–50 millimetriä vettä ja viikonlopuksi on luvassa lisää sateita. Myös Kalajoen keskustassa tulva uhkaa kastella kiinteistöjä.

(Koosteet pääasiassa Yle)

 

 

Pattijoen tilanteesta Iltalehti 12.10:

Raahen Pattijoella syysmyräkkä on nostanut veden pelloille ja autoteille. Iltalehteen yhteyttä ottanut Unna kuvailee peltojen muuttuneen järveksi. Autot ovat joutuneet kiertämään pyöräteiden kautta, ja jopa koulussa viemäritkin ovat tulvineet lattialle.

– Täällä tulvii kaikki paikat. Koulussa kuulutettiin, että pienemmät lapset eivät saa lähteä yksin koulusta. Siellä on niin paljon vettä, että koulumatkan turvallisuudesta on huolehdittava.

Unna jatkoi, että keväisin joki tulvii totutusti Pattijoella, mutta koskaan syksyisin hän ei muista nähneensä näin paljon vettä yli äyräiden.

 

Iltalehti: 16.10 klo 7:30: Mittaushistorian pahimmat tulvat.

Ilmatieteen laitos on antanut Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan tulvavaroituksen. Rannikkoalueilla varoitetaan myös kovasta aallokosta sekä tuulesta. Viime viikolla kovat sateet saivat joet tulvimaan ja muuttivat pellot järvimaisemaksi. Iltalehden tavoittama Janne Luoto kertoo, että Raahessa Pattijoen varressa vesi on noussut pihoille, pelloille ja teille useana päivä.

– Täällä on ollut meillä aika kovat tulvat ja taitaa olla mittaushistorian pahimmat,Luoto kertoo.

Päiväsaikaan sup-laudalla kylällä liikkunut Luoto herätti myös hilpeätä hämmästystä. Luodon jututtamat naapurit kertovat, etteivät koskaan ole vastaavia tulvia elämässään kohdanneet.

– Jututin talojen omistajia kun lautailin. Osa seisoskeli tienvarressa ja osa kahlaili kumisaappaissa tarkastamassa vahinkoja, Luoto kertoo. lisäten, että oma talo on tähän asti ollut suojassa, mutta kaikilla naapureilla tilanne ei ole sama.

– Osa on osannut varautua, mutta osa ei. Näyttää siltä, että vesi on ilmestynyt metsästä talojen pihalle.

 

 

 

22.11.2023

TALVIMYRÄKKÄÄ

Sakea lumimyrsky saapui keskiviikkona iltapäivän aikana Länsi-Suomeen, josta se liikkui hiljalleen kohti itää. Suurimmat lumikertymät tulivat Satakuntaan ja Pirkanmaalle, minne lunta kertyi noin 10–15 senttiä. Rannikkoalueen asemilla mitattiin useampia yli 25 metriä sekunnissa puhaltaneita puuskia ja muutama puuska ylitti 30 m/s. Korkein lukema oli Hangon 34,5 m/s. Kovin 10 minuutin keskituuli merellä oli Bogskärin 25,5 m/s (Foreca).

Sähkökatkojen määrä oli enimmillään noin 13 000 keskiviikkoiltana klo 22 jälkeen maan länsi- ja lounaisosissa. Pahin tilanne yön aikana oli Porissa, sillä suurimmillaan kaupungissa oli lähes  5 200 taloutta sähköttä.. Torstaina aamuviideltä sähkökatkojen määrä oli noin 4 500 koko maassa.

Tuulet heikkenivät aamun lähestyessä, mutta ajokeli oli monin paikoin huono runsaasta lumentulosta johtuen.

 

Joitakin myräkän vaikutuksia:

Talvimyrsky koetteli pääkaupunkiseutua keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Helsingissä pelastuslaitos sai parikymmentä myrskyvahinkotehtävää, joista suurin osa sijoittui Helsingin keskustan liepeille. Ensimmäinen niistä tuli kello 17.10. Suurin osa hälytyksistä koski peltikattojen ja räystäiden kaltaisten rakenteiden irtoamista. Sen lisäksi rakennustelineitä ja pressuja pääsi valloilleen tuulenpuskien voimasta.

Kumpulan mittausasemalla mitattiin 23 m/s puuska. Tuuli piiskasi mereltä päin ja Helsingissä satoi veden lisäksi myös lunta.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ari-Juhani Punkan sanoin "tätä voisi luonnehtia sellaiseksi tavanomaiseksi marraskuun myrskyksi”. Torstaiaamuna myrsky oli laantunut. (HS)

 

Kalasataman tornitalot heiluivat (Iltasanomat)

Helsinkiläinen Janne Hirvonenkuvasi, kun tuuli huojutti 35-kerroksista Majakka-tornitaloa. Hirvosella on erikoislupa, jolla hän pääsee Majakka-tornitaloon milloin tahansa. Hän kuvaa näköalaterassilta säännöllisesti maisemia Majakanvahti-nimiselle Instagram-tililleen kaikkien nähtäväksi. Videolla näkyy, kun tuuli tönäisee Hirvosen terassin aurinkotuoliin.

– Tuli niin kova puhuri, että se veti jalat alta. En pystynyt seisomaan paikoillaan, kun tuuli vei. Onneksi tuli vastaan aurinkotuoli, johon tuuli heitti minut istumaan.

Hirvosen mukaan sisällä tornissa tuulen heilumista ei juuri tuntenut, mutta lattia tärisi vähän jalkojen alla, vähän kuin isossa laivassa tuntuu moottorin tärinä. Heilumisen huomasi kuitenkin siitä, kun kattolamput liikkuivat. .

Hirvonen asui kolme vuotta 134 metriä korkeassa Majakassa, kunnes muutti pois keväällä. Hänen mukaansa keskiviikkona puhaltanut myrsky oli erityisen voimakas.

– Siellä on kolmen vuoden aikana ollut muutamia kertoja myrskyjä. Tämä oli kovin puhuri, mitä on ollut.

Jotkut tornitalon asukkaat ihmettelivät keskustelusovellus Jodelissa paitsi rakennuksen huojumista myös tuulen kovaa ulinaa sisätiloissa.

Kyseessä on kaiken kaikkiaan melko normaali ilmiö, kertoi SRV:n korkeanrakentamisen yksikönjohtaja Kai Remmlersähköpostitse. Rakenteet on suunniteltu joustamaan ja huojuminen tapahtuu sallittujen rakenteellisten ohjearvojen mukaisesti, eikä se ole vaarallista.